Rapporter

Säätiöiden tuki kulttuurille ja taiteelle 2010, 2013 ja 2017

Aula Researchillä teetetty riippumaton selvitys julkistettiin keväällä 2019. Sen mukaan reilut 30 säätiötä tuki kulttuuria ja taidetta kolmena vuonna yli 155 miljoonalla eurolla. Yksin vuonna 2017 säätiötukea myönnettiin lähes 62 miljoonaa euroa, joka on miltei tuplaten valtion Taiteen edistämiskeskuksen 35 miljoonan euron tuki. Yksityisten säätiöiden osuus taiteen ja kulttuurin tuesta on kasvanut vuosikymmenessä merkittävästi. Selvityksen tulokset ovat säätiötuen minimimäärä, sillä lukuihin ei sisälly mm. säätiöiden ylläpitämien kaikkien taiteilijaresidenssien kustannuksia tai omia kulttuurihankkeita. Selvitys antaa käsityksen eri kulttuurin- ja taiteenalojen yksityisen rahoituksen vuotuisesta mittakaavasta ja suuresta merkityksestä.


Tieteen tukijoukot

Dosentti Allan Tiitan johtamassa hankkeessa tutkittiin ensimmäisen kerran kattavasti suomalaisten säätiöiden myöntämää rahoitusta ja sen merkitystä Suomen tieteelle itsenäisyyden aikana satavuotisjuhlavuoteen 2017 asti. Yksityiset säätiöt perustivat ja ylläpitivät useita maan yliopistoista ja korkeakouluista, edistivät monen tieteenalan kehitystä ja vaikuttivat läntisten yhteyksien säilymiseen kylmän sodan vuosina. Tutkimuksen mukaan yksityiset säätiöt ovat tukeneet tiedettä ja yliopistoja yhteensä yli 4,2 miljardilla eurolla 1917–2017. Säätiöt ovat olleet turvaamassa tiedettä myös aikoina, jolloin muu rahoitus on ollut epävarmaa. Sadassa vuodessa ajassa säätiöiden tuki tieteelle on yli 2500-kertaistunut.


Säätiöiden vaikutus Suomen tieteen ja korkeimman opetuksen kehitykseen 1917-1959

Dosentti Allan Tiitan tutkimus osoittaa, että suomalaisen tieteen ja korkeimman opetuksen kehittymisessä kotimaiset säätiöt olivat ratkaisevassa asemassa 1960-luvulle asti. Säätiöt rahoittivat tieteitä monipuolisesti ja laaja-alaisesti. Monen tieteenalan kehitys vauhdittui ratkaisevasti apurahojen turvin. Suhteellisesti merkittävimmin säätiöt vaikuttivat kauppakorkeakoulujen syntyyn ja kehittämiseen. Säätiöiden tuki oli ratkaisevaa tieteellisen tutkimuksen lisäksi myös korkeakouluopetuksen kehitykselle. Säätiöt toimivat läheisessä yhteistyössä valtion tiedehallinnon kanssa pyrkien nostamaan Suomen tiedejärjestelmän nopean kansainvälisen kehityksen mukaiselle tasolle. Allan Tiitta myös jatkaa kotimaisen tutkimusrahoituksen kokonaisvolyymin selvittämistä koko itsenäisyyden ajalta. Jatkotutkimus valmistuu vuoden 2017 lopulla.


Yleishyödylliset yhteisöt Suomessa. Verot, lahjoitukset ja avustukset tutkimuksen kohteena.

Säätiöt herättävät sekä ihastusta että vihastusta. Niihin liitetään uskomuksia ja hokemia, mutta todellista asiatietoa on vain harvalla. Svenska handelshögskolanin tutkimushankkeen tuloksena 2014 julkaistu ytimekäs teos on kansantaloustieteen professori Matti Virenin tutkimus säätiöiden ja yhdistysten asemasta yhteiskunnassamme. Aihetta, ja säätiöitä ylipäätään, on tutkittu Suomessa hämmästyttävän vähän. Tämä kansainvälisestikin merkittävä tieteellinen tutkimus pohtii mm. säätiöiden ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen verotusta sekä ottaa kantaa valtion ja kolmannen sektorin välisten tulonsiirtojen järjestelyihin. Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset ovat suorapuheisia ja yllättäviä.


Säätiögallupit

Säätiöbarometrit ovat TNS-gallupin kesällä 2012, 2014, 2016 ja 2018 Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan pyynnöstä tekemät mielipideselvitykset kansalaisten (2012, 2014, 2016, 2018) ja vaikuttajien parissa (2014). Tuloksena on, että kansalaisten näkemykset säätiöistä ovat parantuneet 2010-luvulla jatkuvasti, ja kielteisiä arvioita on vähän.

Vaikuttajatutkimuksessa (2014) kävi ilmi, että tieteen, kulttuurin, politiikan ja media-alan vaikuttajat arvostavat säätiöitä erityisesti niiden asiantuntemuksen, luotettavuuden, osaamisen ja aktiivisuuden vuoksi. Sen sijaan parannettavaa olisi avoimuudessa, läpinäkyvyydessä, vuorovaikutteisuudessa ja innovatiivisuudessa.