BLOGI | 30.4.2019

Apurahansaajia ei veroteta sivistysvaltiossa

BLOGI | 30.4.2019

Martin Löfman

Yleishyödylliset yhteisöt on jätettävä ehdotetun osinkojen lähdeveron ulkopuolelle, sillä vero olisi suoraan pois apurahan saajilta.

SDP:n vero-ohjelmassa on ehdotus instituutionaalisten sijoittajien osinkotuloille määrättävästä 5 % lähdeverosta. SDP:n mukaan verolla voidaan saada 400 M € tuottoja valtiolle.

Uudistus koskisi ulkomaisten instituutioiden lisäksi myös kotimaisten eläkerahastojen, työeläkeyhtiöiden ja yleishyödyllisten yhteisöjen (ml. säätiöt, yliopistot, seurakunnat, ammattiliitot) osinkoja, jotka ovat omaisuuslajina yleishyödyllisille yhteisöille verottomia.

Vaikka ajatus saada ulkomaiset sijoittajat maksamaan voitoistaan Suomeen on kannatettava, ei toteutusta kannata tehdä hinnalla millä hyvänsä. Vaikutusarviointi on tehtävä kunnolla muiden sijoittajien osalta, yleishyödyllisten yhteisöjen osalta todennäköisiä seurauksia avataan tässä. Samalla on muistettava, että apurahasäätiöiden joustava tuki on elintärkeätä vapaalle tieteelle ja taiteelle.

Veroesityksen purkaminen osiin näyttää, miten tehotonta – ja poikkeuksellista – yleishyödyllisten yhteisöjen verottaminen olisi.

”Verotuksen tasapuolisuus” argumenttina

Missään Suomelle vertailukelpoisessa maassa yleishyödyllisten yhteisöjen passiivisia sijoitustuottoja ei veroteta. Suomi olisi täysin poikkeava sivistysmaiden joukossa.

Osinkojen verovapaus säätiöille ei ole ristiriidassa verotuksen tasapuolisuuden kanssa, koska ne eivät sijoita omaksi hyödykseen: Jotta yhteisö saa yleishyödyllisyysstatuksen, sen pitää tehdä niin paljon yleistä hyvää, ettei verottajan kannata verottaa yhteisön tiettyjä tuloja. Status edellyttää, että säätiön varat ja tuotot käytetään suoraan yleishyödylliseen toimintaan. Säätiö ei voi valita, mitä se tekee varoillaan ja tuotoillaan, vaan sen täytyy toteuttaa viranomaisten hyväksymää yleishyödyllistä tarkoitustaan. Varat ovat siis sidottuja tähän toimintaan.

On verotuksen perusperiaatteita vastaan vaatia, että verovelvollisen on käytettävä varallisuuttaan ja tuottojaan yhteiskunnan hyväksi tietyllä tavalla – samalla kun niitä verotetaan. Yleishyödyllisten yhteisöjen osinkojen 5 %:n lähdevero ei ole sama asia kuin muiden verovelvollisten verokantojen muuttaminen muutamalla prosentilla suuntaan tai toiseen. Kyse on paljon enemmästä kuin niistä suhteellisen pienistä verotuloista, joita valtio saisi verotuloina. Kyse on täysin uudesta kansalaisyhteiskuntaa heikentävästä avauksesta.

”Veropohjaa pitää laajentaa ja tiivistää” & ”Lähdevero olisi matala suhteessa muihin verovelvollisiin” argumentteina

Vaikka yleishyödyllisten yhteisöjen tuominen verotuksen piiriin toisi näennäisesti tiiveyttä veropohjaan, kokonaisuutena muutos olisi yhteiskunnalle, siis veronmaksajille tehottomampi. Säätiöiden saamien osinkotulojen verovapaudessa ei ole kyse verotuesta, vaan siitä, että säätiön varallisuus ja tuotot ovat sidottuja tuottamaan hyvää yhteiskunnalle suoraan, ei verotuksen tai veropohjan kautta.

Säätiöitä ei voi verrata muihin verovelvollisiin, koska ne ovat ainoita, joiden sijoitustoiminnasta saadut tuotot hyödyttävät muita kuin sijoittajaa itseään. Säätiöiden saamat sijoitustuotot hyödyttävät suomalaista tiedettä, taidetta, kulttuuria sekä sosiaalista toimintaa. Kaikki yleishyödyllisiin yhteisöihin kohdistuvat verot rapauttavat pitkällä aikavälillä yhteiskuntaa.

”Kansalaisjärjestöt ansaitsevat (kompensoivaa) yhteiskunnan tukea” – vaan miten?

Kansalaisjärjestöt ansaitsevat todellakin yhteiskunnan tukea eikä niiden verottaminen ole tällaista tukemista. SDP:n mallissa ei kerrota, miten vero kompensoidaan kansalaisjärjestöille. Tällainen tuki seuraavien hallitusten on helppo poistaa, samoin korottaa kerran asetettua veroa. Verrattuna yleishyödyllisten yhteisöjen toiminnan suoraan hyötyyn yhteiskunnalle, lähdevero pyörähtäisi täysin turhaan valtionkoneiston kautta, jolloin syntyy moninkertaisesti hallintokuluja. Valtionverotuksen näkökulmasta valtiolle on aina pyritty hankkimaan tuloja mahdollisimman neutraalisti, tehokkaasti ja pienin kustannuksin. Mikään näistä ei toteudu SDP:n esityksessä.

Osinkojen 5 % lähdeveron laskennalliset vaikutukset yleishyödyllisille yhteisöille

Euroclear Finland Oy:n tietojen pohjalta arvioiden koko voittoa tavoittelemattoman sektorin osuus Helsingin pörssin osakeomistuksista vuoden 2013 lopulla oli n. 7 miljardia euroa (Ahdekivi 2014). 
Indeksiluku (OMXH25) = 2 835,17 (30.12.2013), joka tarkistettuna on 4 097,65 (27.3.2019), muutos +44,5 %. Siten säätiöiden osakeomistus 3/2019 = 10,16 miljardia euroa.

Säätiöt suosivat perinteisesti osinkoja myyntivoittojen sijaan vähentääkseen ajoitusriskiä. Helsingin pörssin osakkeet ovat historiassa tarjonneet keskimäärin n. 4 %:n osinkotuottoa, ja osinkosijoittajan hyvän osinkotuoton voidaan arvioida olevan n. 5,5 %. Säätiöiden osingot olisivat laskennallisesti 558,8 miljoonaa euroa, josta 5 % lähdevero olisi 27 940 000 euroa (ei sisällä osinkoja ulkomailta). SDP:n arviossa esitetty 10 miljoonan euron lähdeveron kustannus yleishyödyllisille säätiöille ja yhdistyksille on siis täysin virheellinen.

Verovelvollisten käyttäytymisvaikutukset arvaamattomia

Kun yleishyödyllisillä yhteisöillä ei enää olisi samoja sijoittamisen kannusteita, riskinhajautuksessa ja -hallinnassa voi syntyä uudenlaista ajattelua alkaa karttaa kotimaisia sijoituksia. Apurahasäätiöiden sijoitusstrategioita voi luonnehtia kestäviksi, ja omaisuuden arvosta pyritään jakamaan tukea mahdollisimman tasaisesti tuotto-odotukseen perustuen. Jos tuotto-odotus laskee, jakovara skaalautuu matalammaksi. Koska kotimaiset yritykset ovat tähän asti jakaneet luotettavasti osinkoa, säätiöt eivät ole koskaan joutuneet tilanteeseen, jossa omaisuutta olisi pitänyt realisoida. Jos nyt kassavirtatuotoilla ei päästä tuotto-odotuksen mukaiseen salkun tuottoon, joudutaan pääomia realisoimaan, jotta kassassa on rahaa maksaa apurahansaajille ja pitää suomalainen tiede ja taide hengissä.

On todennäköistä, että sijoitusstrategiat muuttuisivat lähdeveron myötä paljonkin. Pyrkivätkö yleishyödylliset yhteisöt saamaan voittoja kurssinousuina osinkojen sijaan? Etsitäänkö mahdollisuuksia konvertoida voitot eri tavalla myyntivoitoiksi? Allokoituvatko sijoitukset enemmän verottomiin omaisuusluokkiin, joiden tuotot ovat osakkeita matalammat, jolloin tieteen ja taiteen tuki vähenee radikaalisti? Alkavatko säätiöt sijoittaa verotehokkaisiin ulkomaisiin rahastoihin hyödyttäen siis ennen muuta niitä? Joutuvatko säätiöt käyttämään pääomiaan toimintansa rahoittamiseksi ja siten heikentämään sinivalkoista omistajuutta? Kaikissa tapauksissa syntyisi monimutkaisia ja ei-transparentteja omaisuusjärjestelyitä.

Osinkojen lähdeveron aiheuttama sijoitusten uusallokointi toisi arvaamattomia ja negatiivisia vaikutuksia. Lopputuloksena verotehokkaammasta uusallokoinnista olisi, että verotulot lähdeverosta jäisivät huomattavasti arvioitua matalimmiksi. Silti säätiöiden jakovara pienenisi. Vaikutus on erittäin negatiivinen, koska säätiöt suunnittelevat ja toimivat pitkäjänteisesti kymmenien vuosien perspektiivillä tavoitteinaan tasapainottaa mm. julkisen talouden tuen heilahteluita tieteen ja taiteen apurahansaajille.

On täysin poliittinen päätös, millaisia sijoittajia osinkojen lähdeverolla alettaisiin verottaa. Yleishyödyllisiä yhteisöjä ei ole pakko ottaa veron piiriin (vain kansallista eriarvoisuutta pitää välttää). Kyseessä olisi apurahansaajan vero, ei ”verovapaiden osingonsaajien” vero.
Älkää siis hämmästykö, jos osinkojen lähdeveron asettaminen yleishyödyllisille yhteisöille aiheuttaa dynaamisia vaikutuksia, joita ei ole lainkaan otettu aiemmissa teoreettisissa arvioissa huomioon.

28 miljoonaa euroa on häviävä summa valtion budjetissa mutta suuri raha taiteelle ja tieteelle. Summa vastaa 1 348 tieteen ja taiteen henkilötyövuotta verovapaan apurahan nykytasolla. Jos veroesitystä kuitenkin edistetään, on yleishyödylliset yhteisöt jätettävä veron ulkopuolelle. Se on kansallinen etu eikä edellytä kuin poliittista tahtoa.

blogi | 30.4.2019

Apurahansaajia ei veroteta sivistysvaltiossa

Martin Löfman, lakimies

Yleishyödylliset yhteisöt on jätettävä ehdotetun osinkojen lähdeveron ulkopuolelle, sillä vero olisi suoraan pois apurahan saajilta.

Läs hela artikeln >

blogi | 12.6.2017

Verotusko muuttumassa oikeudenmukaiseksi?

Martin Löfman, lakimies

Verokeskustelu on viime aikoina jatkunut kiivaana, kun useat eri tahot ovat esittäneet muutosehdotuksia verotukseen. Suomessa on totuttu siihen, että veroehdotukset tehdään kilpailukyvyn sekä valtiontulojen lisäämiseksi, mutta nyt ollaan liikkeellä jopa oikeudenmukaisuuden nimessä.

Läs hela artikeln >

blogi | 21.3.2017

Tilinpäätös vuoden 2016 säätiösääntelystä on yhtaikaa yli- ja alijäämäinen

Martin Löfman, Lakimies

Vuosi 2016 toi paljon uutta sääntelyä ja ohjeistusta säätiöiden noudatettavaksi. Epäselvät tulkinnat ylläpitävät epävarmuutta vielä 2017. Silti kansalaisyhteiskunta Suomessa voi hyvin moniin maihin verrattuna.

Läs hela artikeln >

blogi | 14.10.2016

Minäkö jäävi? Esteellisyyssäännöt säätiöissä ja yhdistyksissä

Martin Löfman, lakimies

Esteellisyyssäännökset säätiöiden ja yhdistysten osalta eroavat toisistaan mutta merkittävästi myös hallintolaissa tarkoitetusta esteellisyydestä. Säätiöissä on selvästi kiinnitetty entistä enemmän huomiota esteellisyyteen uuden säätiölain voimaantulon jälkeen. Hyvä niin, koska esteellisyyden sääntelyä onkin tiukennettu uudessa laissa. Säätiölain lisäksi Säätiön hyvä hallinto -opas ohjaa esteellisyyden arviointia.

Läs hela artikeln >

blogi | 4.5.2016

Joukkoistamalla parannusta joukkorahoituslakiin

Martin Löfman, lakimies

Uusi joukkorahoituslaki ja vaikuttavuussijoitukset voivat avata hyviä mahdollisuuksia säätiöille uudistaa tukimuotojaan.

Läs hela artikeln >

blogi | 6.4.2016

EU:n tietosuoja-asetus tulee, oletko valmis?

Martin Löfman, lakimies

Juuri kun säätiöissä aletaan tottua uuteen säätiölakiin, seuraava uudistus kurkkii jo nurkan takana.

Läs hela artikeln >

blogi | 4.3.2016

Ollako arvonlisävelvollinen vai ei?

Martin Löfman, lakimies

Hakeutuminen arvonlisä- eli alv-velvolliseksi on monelle yleishyödylliselle yhteisölle, siis myös säätiölle, taloudellisesti järkevää.

Läs hela artikeln >

blogi | 3.2.2016

Kertomus toiminnasta – kauhutarina vai onnellinen loppu?

Martin Löfman, lakimies

Tervetuloa Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan ensimmäiseen ”Säätiöille lain lukua” -blogikirjoitukseen.

Läs hela artikeln >