SARANAJUTTU | 14.3.2019

Verovapaa apuraha 30 000 euroon

SARANAJUTTU | 14.3.2019

Liisa Suvikumpu, toimitusjohtaja, SRNK

Taiteilijat ja tieteilijät luovat parempaa yhteiskuntaa, mutta heidänkin pitää elää. Verovapaan apurahan määrä on jäänyt jälkeen suhteessa elinkustannusten nousuun ja luovan työn arvostukseen.

Kaikki suomalaiset nobelistit ovat saaneet apurahaa kotimaisilta säätiöiltä ennen kansainvälistä läpimurtoaan. Yhteys apurahan ja urakehityksen välillä on selvä myös muiden kuin Nobelin palkinnon saaneiden tieteen- ja taiteentekijöiden piirissä. Voidaan turvallisesti sanoa, että jokainen merkittävä suomalainen tieteen, taiteen tai kulttuurin tekijä on jossain uransa vaiheessa saanut apurahan kotimaiselta säätiöltä.

Yksityiset säätiöt tukevat tiedettä sekä taidetta ja kulttuuria sadoilla miljoonilla euroilla vuosittain. Tärkeä osa säätiötuesta jaetaan henkilökohtaisina apurahoina. Tukea saaneet raportoivat säätiöille, miten apuraha on käytetty. Näiden raporttien perusteella tiedämme, että säätiötuki osuu usein saajan elämän käännekohtaan, jolloin myös säätiön rahoituksen merkitys on ollut suurimmillaan.

Apurahatutkijoiden kunnianpalautus

Vaikka moni voisi luulla toisin, tutkijan kannalta on ratkaisevaa, mistä hänen rahoituksensa on peräisin. Vaikka usein kuulee parjattavan vain apurahapätkiä, on monessa työsuhteisuudessa vähintään yhtä suuria murheita tutkijoille. Tieteentekijöiden liiton mukaan määräaikaisuus ja palvelussuhteen epävarmuus ovat yliopistotutkijoiden suurimmat haitallisen työstressin aiheuttajat. Monella työsuhteisista tutkijoista hallinto ja opetus vievät kaiken ajan, eikä tutkimukseen jää aikaa.

Väitöstutkijoista vain yksi kymmenestä on yliopiston rahoituksella, loppujen tutkimuksen rahoittavat pitkälti säätiöt. Jos haluamme saada Suomen lahjakkaimmat nuoret tutkijoiksi, heille on taattava houkutteleva urapolku ja vaihtoehtoisia, kiinnostavia rahoitusmuotoja. Riittävän suuri apuraha on oiva kannustin tutkijanuralle.

Akateeminen yhteisö arvostaa yksityisten säätiöiden tukea, joka joustavana ja nopeana pystyy vastaamaan muuttuvan tutkimuksen tarpeisiin. Julkinen tutkimusrahoitus on usein kankeampaa eikä ulotu välttämättä yksityisen rahoituksen nopeudella tutkimuksen käänteisiin. Tieteentekijöiden mukaan kulloinkin vallalla oleva tiedekäsitys ohjaa julkista tutkimusrahaa toisinaan vahvastikin.

Säätiörahoitus on tärkeä vapaan tieteen tukimuoto. Yksityinen tutkimusrahoitus takaa vaihtoehtoisuuden: tänään oudoilta tuntuvat tutkimussuunnitelmat voivat olla huomisen pelastajia. Säätiöiden apurahat ulottuvat marginaaleihin ja ottavat riskejä. Tutkijoiden näkökulmasta tärkeintä on, että rahoitus on saatavana riittävästi, oikeaan aikaan ja tieteen ehdoista tinkimättä.

Taiteilijoiden arvostuksella maan sivistystaso mitataan

Suuri osa taiteellisesta työstä tehdään yksin, ilman työsuhdetta tai tilaajaa. Tämä on luovan työn ja taiteen luonne. Vapaus on taiteen edellytys, mutta taiteilija tarvitsee rahaa elääkseen. Keskittyminen luovaan työhön on mahdollista vain kun toimeentulo on turvattu. Siksi valtion ja säätiöiden myöntämät apurahat ovat ratkaisevan tärkeä taiteen rahoituksen muoto.

Taiteilijaseuran mukaan apurahoitus on taiteen rahoittamisen tavoista kaikkein kustannustehokkain ja tärkein. Nykyinen verovapaan vuosiapurahan taso ei kuitenkaan riitä taiteilijalle elinkustannusten jälkeen edes työhuoneen vuokraan. On tärkeätä muistaa, että valtion taiteilija-apurahan tasolla on tärkeä ohjausvaikutus myös yksityisten säätiöiden myöntämän apurahan määrään.

Valtion verovapaan taiteilija-apurahan taso on jäänyt jälkeen elinkustannuksista. Taiteilija-apurahan ostovoima on tasaisesti laskenut ja pitää taiteilijat konkreettisesti nälässä: joka kolmas suomalainen kuvataiteilija elää ja työskentelee köyhyysrajan alapuolella. Kun suurimmasta verovapaasta taiteilija-apurahasta (1 709 €/kk) vähennetään pakollinen eläke- ja tapaturmavakuutus, käteen jää 1 479 €. Se on vain 279 € yli köyhyysrajan (noin 1 200 €/kk, 2016). Jos taiteilija joutuu – kuten käytännössä aina joutuu – käyttämään apurahaa elämisen lisäksi työskentelykuluihin, hänen todelliset nettotulonsa jäävät helposti köyhyysrajan alapuolelle (Tulonjakotilasto 2016, Tilastokeskus).

Luovan työn erilaiset rahoittajat ja rahoitusmuodot ovat Suomen etu ja vahvuus

Niin valtion kuin yksityisten säätiöiden apurahat rikastavat suomalaista taide- ja tiede-elämää, tukevat luovia osaajia, tekevät monipuolisen kulttuurin saavutettavaksi kaikille – ja turvaavat suomalaisen yhteiskunnan moniarvoisuutta ja yhdenvertaisuutta.

Ehdotamme, että valtion vuotuisen verovapaan taiteilija-apurahan määrä nostetaan 30 000 euroksi nykyisestä noin 20 000 eurosta kannustamaan tutkijanuralle, luoville aloille ja ideoimaan uutta koko Suomen hyödyksi.

Verovapaan apurahan yhteys valtion taiteilija-apurahaan kannattaa purkaa. Näin säätiöillä olisi halutessaan mahdollisuus myöntää suurempia apurahoja ilman, että valtion tarvitsisi lisätä omia kustannuksiaan.

Kuvitus: Mari Suhonen

Saranajuttu

Vahvojen naisten valtakunta

Monelle suomalaiselle ”Kone” ei enää tuo ensimmäisenä mieleen hissejä. ”Koneesta”, siis Koneen Säätiöstä, on tullut synonyymi laadukkaalle tieteelle ja taiteelle, ennakkoluulottomille yhteiskunnallisille puheenvuoroille ja rajoja rikkoville kulttuuritapahtumille. Ensimmäisenä naispuolisena Koneen Säätiön hallituksen puheenjohtajana Hanna Nurminen arvioi, että säätiön menestyksen takana on hallituksen ja henkilökunnan dynaamisuus ja ennakkoluulottomuus. Koneen säätiö on pystynyt muuttumaan ajan mukana.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Pärlor – Helmiä: Villa Gyllenberg 5.3.–1.6.2014

Efter 60 år öppnas utställningen Pärlor – Samling Wulff på Villa Gyllenberg i Helsingfors. 60 vuoden tauon jälkeen näyttely Helmiä – Kokoelma Wulff nähtävillä Villa Gyllenbergissä, Helsingissä.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Oho! Jari Tervolla ja Eeva Joenpellolla salaperäinen yhteys – katso kuvat!

Verkkojulkaisu on moderni keino hallita ja näyttää taidekokoelmaa. WSOY:n kirjallisuussäätiön taidekokoelman uunituoreet verkkosivut ovat taidehistorioitsija Hanne Selkokarin kaunis ja käytännöllinen luomus

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Apurahansaajan arkea ja juhlaa

Kirjailija-toimittaja Karo Hämäläisen kalenterissa apuraha vapauttaa tilaa taiteelliselle työlle. Karo Hämäläisellä on villi ja vapaa tunne: kaksi kuukautta sitten hän jätti leipätyönsä Arvopaperissa ja heittäytyi freelancetoimittajaksi ja kirjailijaksi. Tässä kirjailijan päiväunessa omaa rooliaan näyttelevät apurahasäätiöt, joiden tuen turvin Hämäläisellä on taloudellinen mahdollisuus kirjoittaa uutta teostaan ainakin jonkin aikaa muista töistä vapaana.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Yhteiskunnan toinen mielipide

Säätiölakiuudistus on tärkeä mahdollisuus parantaa säätiöiden toimintaedellytyksiä ja siten hyödyttää koko kansaa. Säätiöiden kautta jokainen meistä voi päättää, mitä asiaa tai aatetta haluaa tukea.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Harry Schaumans Stiftelse 80 år

Tack vare ett testamente av den samhällsengagerade affärsmannen Harry Schauman från Vasa inledde Harry Schaumans Stiftelse sin verksamhet 1933. Harry Schaumans liv kom att präglas av lika delar affärsmannaskap, kulturintresse och engagemang för hemstaden.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöt tv-julkkiksina

Franck Median uusi sarja Säätiöt yksityisistä suomalaisista säätiöistä esitetään joulunpyhinä ja uutenavuotena MTV3-kanavalla. Sarja kertoo yksityisten säätiöiden historiasta ja niiden merkityksestä suomalaisen tieteen, taiteen ja identiteetin tukijoina sekä roolista maamme rakentamisessa - myös tulevaisuuden kannalta.

Läs hela artikeln >