SARANAJUTTU | 12.6.2017

Vastuu tiedeviestinnästä kuuluu kaikille

SARANAJUTTU | 12.6.2017

Liisa Suvikumpu

Tiedeviestinnästä on tullut itsestään selvä osa tutkijoiden työtä. Välillä tuntuu, että siitä kohistaan nykyään niin paljon ja niin vahvoin sanakääntein, että kyseessä olisi tuoreempikin, vielä juurruttamistaan kaipaava keksintö.

Viestiminen omasta tutkimuksesta on kuitenkin aina kuulunut tieteentekijöiden arkeen tavalla tai toisella: antiikin Kreikassa tutkijat kertoivat työnsä tuloksista simppelisti luennoidessaan opiskelijoilleen viileiden pylväskäytävien varjoissa. Keskiajalla glossaattorit välittivät näkemyksiään lain tulkinnoista tekstien reunamerkinnöissä. Onko siinä nyt sitten niin suurta eroa twiittaavaan tai bloggaavaan nykytutkijaan?

No on siinä hieman. Nykyinen korostunut tietoisuus tutkimusviestinnän merkityksestä ja entistä monipuolisemmat viestintätavat edesauttavat aiempaa paljon tehokkaammin uuden tiedon välittämisen tekijöiltä hyödyntäjille. Onnistunut viestintä auttaa kansalaisia ja päättäjiä ymmärtämään ja pääsemään osalliseksi tieteen tuoreimmista saavutuksista laajasti ja syvällisesti. Kaiken takana on ihanteellinen toive kasvavan tietomäärän parantamasta maailmasta ja viime kädessä entistä onnellisemmasta elämästä kaikille.

Vaikka säätiöissä haluttaisiin pysytellä vähemmän idealistissa lähitulevaisuuden visioissa, tiedeviestinnän ajankohtaisuutisista kannattaa pysytellä perillä. Suuri osa apurahasäätiöistä tukee merkittävällä tavalla tiedettä ja tutkimusta, joiden avoimeen ja vastuulliseen luonteeseen kuuluu erottamattomalla tavalla myös hyvien käytäntöjen mukainen viestiminen tuloksista. Ja kyllä ne tulokset kiinnostavat säätiöitäkin. Hyvän tiedeviestinnän avulla kaikkien osapuolten on helpompaa toteuttaa yhteistä päämäärää, tieteen ja tutkimuksen kehittämistä kaikkien yhteiseksi hyväksi. Säätiöissä kannustetaan jo nyt tiedeviestintään erilaisilla omilla tukiohjelmilla, jotka ovat keränneet paljon kiitosta apurahatutkijoilta.

On tärkeätä, että tutkija ei vältä vastuutaan tiedeviestinnästä, mutta muutkaan eivät voi jättäytyä tiedeviestintäkysymysten ulkopuolelle. Luottamus tieteeseen on kaikkien yhteinen asia. Tieteen, taiteen ja tekniikan eri alojen saavutuksia seuraava Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK) on opetus- ja kulttuuriministeriön asiatuntijaelin, joka seuraa kansallisen ja kansainvälisen tiedon kehitystä. TJNK julkaisi ensi kertaa vuonna 2013 kansallisen tiedeviestinnän toimenpideohjelman ”Tiede kuuluu kaikille!” Nopeasti kuluneet vuodet ja radikaalitkin muutokset tutkimusympäristö(i)ssä ovat luoneet tarpeen uudistaa näitä ohjeita, jotka ovat hyödyllisiä entistä useammalle taholle. Nyt keväällä 2017 julkaistut viestintäsuositukset ovat olleet kommenttikierroksella tiedeyhteisössä, ja uudistetut suositukset julkaistaan vielä tänä syksynä.

Säätiöissä kannattaa aloittaa suosituksiin perehtyminen jo nyt, sillä itse asia ei sanamuotojen viilauksista muutu: vastuullinen tutkimus merkitsee vastuun kantamista myös tutkimusviestinnästä. Tämä koskee tiedeyhteisön kaikkia osapuolia tutkijoista heitä rahoittaviin säätiöihin ja rahastoihin. Ohje on tarkoitettu kaikille. Lukekaa ja soveltakaa, sisäistäkää ja peräänkuuluttakaa!

Kooste tiedeviestinnän suositusluonnoksesta ”Viesti rohkeasti, vaikuta vastuullisesti” 2017

1. Viesti rohkeasti

Tiedeviestintä on osa tutkijan ammattitaitoa. Tutkijat ovat motivoituneita osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.

2. Mahdollista tiedeviestintä

Monimuotoinen tiedeviestintä rakentaa avoimen tieteen kulttuuria ja luottamusta tieteeseen ja tutkimukseen. Viestintä tavoittaa erilaiset yleisöt.

3. Tee tieteen tekemistä näkyväksi

Tiedeviestintä kertoo tieteen edistymisen lisäksi tieteen teon periaatteista ja tieteellisen tiedon itseään korjaavasta luonteesta.

4. Vaikuta vastuullisesti

Tiede näkyy, vaikuttaa ja sitä arvostetaan yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tutkijat viestivät työstään rehdisti ja totuudenmukaisesti.

5. Tietokulttuuri rakentaa yhteiskuntaa

Tietokirjallisuus ja muu tiedonjulkistaminen on tunnustettu keskeiseksi kulttuuritoiminnaksi ja osaksi luovaa taloutta.

6. Tiede kuuluu kaikille

Kansalaisilla on oikeus päästä osalliseksi tieteen edistymisen tuomista eduista. Kansalaiset ja kansalaisyhteiskunta ovat osa tieteenteon ja tutkimuksen kulttuuria.

Saranajuttu

Vahvojen naisten valtakunta

Monelle suomalaiselle ”Kone” ei enää tuo ensimmäisenä mieleen hissejä. ”Koneesta”, siis Koneen Säätiöstä, on tullut synonyymi laadukkaalle tieteelle ja taiteelle, ennakkoluulottomille yhteiskunnallisille puheenvuoroille ja rajoja rikkoville kulttuuritapahtumille. Ensimmäisenä naispuolisena Koneen Säätiön hallituksen puheenjohtajana Hanna Nurminen arvioi, että säätiön menestyksen takana on hallituksen ja henkilökunnan dynaamisuus ja ennakkoluulottomuus. Koneen säätiö on pystynyt muuttumaan ajan mukana.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Pärlor – Helmiä: Villa Gyllenberg 5.3.–1.6.2014

Efter 60 år öppnas utställningen Pärlor – Samling Wulff på Villa Gyllenberg i Helsingfors. 60 vuoden tauon jälkeen näyttely Helmiä – Kokoelma Wulff nähtävillä Villa Gyllenbergissä, Helsingissä.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Oho! Jari Tervolla ja Eeva Joenpellolla salaperäinen yhteys – katso kuvat!

Verkkojulkaisu on moderni keino hallita ja näyttää taidekokoelmaa. WSOY:n kirjallisuussäätiön taidekokoelman uunituoreet verkkosivut ovat taidehistorioitsija Hanne Selkokarin kaunis ja käytännöllinen luomus

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Apurahansaajan arkea ja juhlaa

Kirjailija-toimittaja Karo Hämäläisen kalenterissa apuraha vapauttaa tilaa taiteelliselle työlle. Karo Hämäläisellä on villi ja vapaa tunne: kaksi kuukautta sitten hän jätti leipätyönsä Arvopaperissa ja heittäytyi freelancetoimittajaksi ja kirjailijaksi. Tässä kirjailijan päiväunessa omaa rooliaan näyttelevät apurahasäätiöt, joiden tuen turvin Hämäläisellä on taloudellinen mahdollisuus kirjoittaa uutta teostaan ainakin jonkin aikaa muista töistä vapaana.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Yhteiskunnan toinen mielipide

Säätiölakiuudistus on tärkeä mahdollisuus parantaa säätiöiden toimintaedellytyksiä ja siten hyödyttää koko kansaa. Säätiöiden kautta jokainen meistä voi päättää, mitä asiaa tai aatetta haluaa tukea.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Harry Schaumans Stiftelse 80 år

Tack vare ett testamente av den samhällsengagerade affärsmannen Harry Schauman från Vasa inledde Harry Schaumans Stiftelse sin verksamhet 1933. Harry Schaumans liv kom att präglas av lika delar affärsmannaskap, kulturintresse och engagemang för hemstaden.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöt tv-julkkiksina

Franck Median uusi sarja Säätiöt yksityisistä suomalaisista säätiöistä esitetään joulunpyhinä ja uutenavuotena MTV3-kanavalla. Sarja kertoo yksityisten säätiöiden historiasta ja niiden merkityksestä suomalaisen tieteen, taiteen ja identiteetin tukijoina sekä roolista maamme rakentamisessa - myös tulevaisuuden kannalta.

Läs hela artikeln >