SARANAJUTTU | 18.6.2018

Tutkijoiden muuttoliikkeistä

SARANAJUTTU | 18.6.2018

Dos. Mikko-Olavi Seppälä, Säätiöiden post doc -poolin koordinaattori

Tutkijoiden muuttovirrat vievät voimistuvassa määrin Suomesta ulkomaille, erityisesti Yhdysvaltoihin, Ruotsiin, Iso-Britanniaan ja Saksaan. Havainnon esittelivät professori Kai Lindström ja Suomen Akatemian erikoistutkija Timo Kolu artikkelissaan ”Kansainvälistymistä vai aivovientiä?” (Acatiimi 4/2018).

Selvityksessä eroteltiin Suomen kansalaiset ulkomaiden kansalaisista ja havaittiin, että nouseva trendi ei oikeastaan koske Suomen kansalaisia. Heidän osaltaan muuttotappio on tosin jatkuvaa mutta verraten vähäistä (keskimäärin 75 henkilöä vuodessa). Sen sijaan viimeisen viiden vuoden aikana nimenomaan ulkomaisten tutkijoiden lähtömuutto Suomesta on voimakkaasti kasvanut ja tulomuutto Suomeen kääntynyt loivaan laskuun. Euroopan ulkopuolisille tutkijoille asetettujen lukukausimaksujen vaikutukset eivät tuloksissa vielä näy. Mistä tämä ”ulkomaalaisten hiipuva kiinnostus Suomeen” johtuu, jää arvailujen varaan.

Aivovuodon pohtiminen osui omalle tontilleni, sillä Säätiöiden post doc -pooli on kahdeksan toimintavuotensa aikana lähettänyt Suomesta jo miltei 500 tohtoria ulkomaille. Pooliin kuuluvat kaksitoista säätiötä käyttävät 3,2 miljoonaa euroa vuodessa auttaakseen nuoria tutkijoita toteuttamaan post doc -vaiheen tutkimuksensa ulkomaisessa yliopistossa. Myös poolissa näkyy yllä mainittujen maiden vetovoima, Yhdysvaltojen vielä korostuneemmin kuin Suomen Akatemian kokonaiskatsauksessa. Säätiöiden post doc -poolissa hakijoita ei jaotella kansalaisuuden mukaan; olennaista on, että tutkimushanke on korkeatasoinen ja että sen voi myös nähdä hyödyttävän Suomen tiedettä.

Negatiivisten, pois työntävien tekijöiden sijaan on hyvä pohtia vetovoimatekijöitä. Luonnollista on olettaa, että tutkijat jatkuvasti hakeutuvat parempiin tutkimusympäristöihin. On lisäksi havaittava, että varsinkin nuorten tutkijoiden kohdalla tutkijanura suorastaan edellyttää tutkimusympäristön vaihdoksia. Etevät tutkijat kilpailevat keskenään tutkijanpaikoista, ja tutkimuslaitokset pyrkivät kilvan houkuttelemaan eteviä tutkijoita. Karusellit pyörivät, väki niissä vaihtuu parin vuoden välein. Ulkomaille meno, kansainväliset kokemukset ja verkostot ovat välttämättömiä edellytyksiä laadukkaalle tieteelle Suomessa. Näin asian näkevät myös suomalaiset säätiöt, jotka ovat päättäneet jatkaa post doc -poolia uudella kolmivuotiskaudella 2019–2021.

Säätiöiden post doc -pooli teki keväällä 2018 kyselyn apurahansaajiensa keskuudessa. Vastauksissa korostettiin ulkomaisen tutkimusjakson perustavaa laatua olevaa antia ja merkitystä henkilökohtaiselle tutkijanuralle. Suuri osa tutkijoista oli palannut Suomeen, osa siirtynyt toiseen ulkomaiseen yliopistoon. Usea toi esiin huolen, osataanko Suomessa riittävästi arvostaa ja hyödyntää sitä kokemusta ja niitä taitoja, tietoja ja verkostoja, joita tutkijoille on toisenlaisissa opetus- ja tutkimusympäristöissä karttunut.

Olennaista olisikin pohtia keinoja ja pyrkiä luomaan välineitä, joiden avulla ulkomailta tulevat tutkijat ja heidän perheensä – olkootpa he Suomen tai jonkin muun maan kansalaisia – onnistutaan integroimaan Suomeen. Kansallisena kysymyksenä voi pitää, miten Suomessa peruskoulutuksensa saaneet, maailmalla etenevät tutkijat saadaan jatkossakin hyödyttämään Suomen tiedejärjestelmää ja kenties kiinnittymään uudestaan Suomeen. Eino Leino ilmaisi tämän toiveen runossaan ’Lapin kesä’ (1902) näin:

Havisten halki ilman lentäkäätte!
Tekoja luokaa, maita valaiskaa!
Mut talven poistuneen kun täältä näätte,
ma rukoilen, ma pyydän: palatkaa!

Saranajuttu

Uimahallihaaveita ja alppiruusuja – rantasalmelaissäätiö paikallisena kulttuuritoimijana

Yksi uusimmista Neuvottelukunnan jäsenistä on Rantasalmen Osuuspankin Virkistys- ja Sivistyssäätiö. Se on samalla yksi pienimmistä. Säätiön perusti Rantasalmen Osuuspankki oman 100-vuotisjuhlansa kunniaksi vuonna 2003.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Miten tulla paremmaksi?

Säätiöissä on syytä arvioida säännöllisesti, saavutetaanko asetetut tavoitteet, missä ajassa ja minkälaisin kustannuksin. Vaikuttavuusarviointi voi parhaimmillaan inspiroida ajattelua ja säätiöiden hallitukset voivat käyttää vaikuttavuuden arviointia keinona oman osaamisensa kehittämiseen.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Kuolleen käden elävöittävä siunaus

Säätiömaailman seuratuimpia hankkeita on parhaillaan valmisteilla oleva uusi säätiölaki. Historian lehtien kääntyessä on kiinnostavaa tarkastella, mihin aikalaiskeskustelu kohdistui silloin, kun Eduskunta oli hyväksymässä maan ensimmäistä säätiölakia vuonna 1930.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Kulturvänner för livet

Kulturvän är en av de nya verksamheter som Folkhälsan startat med hjälp av medel från luciainsamlingen. Luciainsamlingarna, som ordnas i samband med valet av Finlands Lucia, har under åren 2011–2013 samlat in medel för att på olika sätt stöda och hjälpa äldre som är ofrivilligt ensamma. År 2013 inbringade insamlingen nästan 114 000 euro.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Kaikkeen sitä on rahaa annettu – Suomen Kulttuurirahasto 75 vuotta

Suomen – ja maailman – suurimpiin säätiöihin kuuluva Suomen Kulttuurirahasto viettää 75-vuotisjuhlavuottaan.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Vahvojen naisten valtakunta

Monelle suomalaiselle ”Kone” ei enää tuo ensimmäisenä mieleen hissejä. ”Koneesta”, siis Koneen Säätiöstä, on tullut synonyymi laadukkaalle tieteelle ja taiteelle, ennakkoluulottomille yhteiskunnallisille puheenvuoroille ja rajoja rikkoville kulttuuritapahtumille. Ensimmäisenä naispuolisena Koneen Säätiön hallituksen puheenjohtajana Hanna Nurminen arvioi, että säätiön menestyksen takana on hallituksen ja henkilökunnan dynaamisuus ja ennakkoluulottomuus. Koneen säätiö on pystynyt muuttumaan ajan mukana.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Pärlor – Helmiä: Villa Gyllenberg 5.3.–1.6.2014

Efter 60 år öppnas utställningen Pärlor – Samling Wulff på Villa Gyllenberg i Helsingfors. 60 vuoden tauon jälkeen näyttely Helmiä – Kokoelma Wulff nähtävillä Villa Gyllenbergissä, Helsingissä.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Oho! Jari Tervolla ja Eeva Joenpellolla salaperäinen yhteys – katso kuvat!

Verkkojulkaisu on moderni keino hallita ja näyttää taidekokoelmaa. WSOY:n kirjallisuussäätiön taidekokoelman uunituoreet verkkosivut ovat taidehistorioitsija Hanne Selkokarin kaunis ja käytännöllinen luomus

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Apurahansaajan arkea ja juhlaa

Kirjailija-toimittaja Karo Hämäläisen kalenterissa apuraha vapauttaa tilaa taiteelliselle työlle. Karo Hämäläisellä on villi ja vapaa tunne: kaksi kuukautta sitten hän jätti leipätyönsä Arvopaperissa ja heittäytyi freelancetoimittajaksi ja kirjailijaksi. Tässä kirjailijan päiväunessa omaa rooliaan näyttelevät apurahasäätiöt, joiden tuen turvin Hämäläisellä on taloudellinen mahdollisuus kirjoittaa uutta teostaan ainakin jonkin aikaa muista töistä vapaana.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Yhteiskunnan toinen mielipide

Säätiölakiuudistus on tärkeä mahdollisuus parantaa säätiöiden toimintaedellytyksiä ja siten hyödyttää koko kansaa. Säätiöiden kautta jokainen meistä voi päättää, mitä asiaa tai aatetta haluaa tukea.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Harry Schaumans Stiftelse 80 år

Tack vare ett testamente av den samhällsengagerade affärsmannen Harry Schauman från Vasa inledde Harry Schaumans Stiftelse sin verksamhet 1933. Harry Schaumans liv kom att präglas av lika delar affärsmannaskap, kulturintresse och engagemang för hemstaden.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöt tv-julkkiksina

Franck Median uusi sarja Säätiöt yksityisistä suomalaisista säätiöistä esitetään joulunpyhinä ja uutenavuotena MTV3-kanavalla. Sarja kertoo yksityisten säätiöiden historiasta ja niiden merkityksestä suomalaisen tieteen, taiteen ja identiteetin tukijoina sekä roolista maamme rakentamisessa - myös tulevaisuuden kannalta.

Läs hela artikeln >