SARANAJUTTU | 4.3.2016

Tehdään säätiövalvoja tarpeettomaksi!

SARANAJUTTU | 4.3.2016

Liisa Suvikumpu

PRH:n tuore valvonta- ja lakipäällikkö Terhi Maijala lämpenee puhuessaan kolmesta asiasta: vastuusta, vakuutuksista ja veneilystä. ”Säätiön hallituksen rooli on huikea”, Maijala toteaa. Sillä hän tarkoittaa niin luottamusasemasta seuraavaa suurta vastuuta kuin sen vastapainona olevia mahdollisuuksia parantaa yhteiskuntaa.

Terhi Maijala vastaa paljosta. Ei siis ihme, että myös hänen titulatuuransa on monipolvinen: hän on Patentti- ja rekisterihallituksen yritys- ja yhteisölinjan valvonta- ja lakipäällikkö, joka vastaa säätiövalvonnan sekä laki- ja laatutiimin sisältävästä valvonta- ja lakiyksiköstä. Tämä monimutkaiselta kuulostava ketjutus tarkoittaa yksinkertaistetusti sitä, että Maijala on suomalaisten säätiöiden valvoja.

Se tuntuu sopivan Maijalalle, joka on selvästi vakaata vastuunkantaja-ainesta. Helsingin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta valmistunut Terhi Maijala kirjoitti gradunsa prosessioikeudesta, työskenteli asianajajana ja vastuuvakuutusalalla ja tekee nyt työn ohessa jatkotutkintoa – yllätys, yllätys – vastuu- ja riskinhallinnasta. Aihe on tarkentunut nykyiseen toimenkuvaan osuvaksi. Kenties jo loppuvuodesta saadaan tutkittua lisätietoa säätiön johdon huolellisuusvelvoitteesta ja vahingonkorvausvastuusta.

Säätiön hallituspaikka on vaativa ja vastuullinen, ja siihen tulee suhtautua vakavuudella

”Vastuukysymykset ovat kiinnostavia” Terhi Maijala toteaa. ”Täältä kun katsoo, niin paikka säätiön hallituksessa ja johdossa on erittäin vastuullinen. Kun tehtävän säätiössä ottaa vastaan, pitää ymmärtää, mikä määrä työtä sen myötä syntyy. Ei sitä tarvitse pelätä, mutta se on vastuullista kuten muukin työ. Siinä täytyy perehtyä, ottaa selvää ja käyttää asiantuntijoita tarpeen mukaan.”

Oletuksia ei voi tehdä: ”Me uskottiin” tai ”me luotettiin” eivät riitä paikkaukseksi, jos säätiön omaisuus vaarantuu. Säätiöläisen hälytyskellojen pitää soida herkästi. Maijala antaa esimerkin: jos säätiössä on meneillään vaikkapa rakennusprojekti, säätiön hallituksen jäsen vastaa sen läpimenemisestä riippumatta siitä, onko hänellä rakentamisen asiantuntemusta. Silloin kannattaa ja täytyy käyttää asiantuntija-apua. Säätiöissä ei pitäisikään pelätä hallintokustannusten maltillista kasvua, jos se merkitsee toiminnan laadun parantumista.

Säätiötoiminta näyttäytyy Terhi Maijalalle todella vaativana: ”On melkein pelottavaa, miten helppoa on olla ”huolimaton”. Vakuutuskonkarina Maijalalla on selvä suositus säätiöiden hallituksille: myös säätiöissä kannattaa olla tarkkana vastuuvakuutuksista ja niiden ehdoista. Eli tarkkana siellä säätiöiden luottamustehtävissä: tarkistakaapa niitä vakuutussummianne!

Lisää juridiikka elämään

Miten ihminen, joka omien sanojensa mukaan inhoaa kaikkea byrokratiaa ja lomakkeita, päätyy virkamieheksi valtion virastoon? Terhi Maijalaa kiinnosti asiantuntijaorganisaation esimiehen tehtävä. Työssä oli paljon tuttua, koska organisaatiomaailma oli tuttu. Vierautta edusti aluksi uusi säätiölaki, jonka opettelu oli Maijalasta kuitenkin hauskaa, hän kun aidosti pitää juridiikasta. ”Halusin oppia uutta ja tehdä uutta. Olen ollut hyvin iloinen siitä, että vaikka päällimmäisenä tehtävänäni on yksikön johtaminen, tässä pääsee mukaan sisältökysymyksiinkin, lainsäädännön vaikuttamistyöhön ja säätiövalvontaan.”

PRH:ssa aloitti vuoden alussa myös tilintarkastusvalvonta, joka on oma tulosyksikkönsä. Terhi Maijala pitää tilintarkastajan roolia merkittävänä säätiöiden valvonnassa. Hän odottaa tulevaa yhteistyötä tilintarkastusvalvonnan kanssa, jotta eri näkökulmista katsovat valvojat voivat löytää uusia, yhteisiä keinoja säätiövalvontaan.

Lempisäätiötä Terhi Maijalalle ei ainakaan vielä ole päässyt syntymään. Työssä joutuu ottamaan voimakkaasti kantaa säätiötoiminnan kielteisiin kysymyksiin. Maijalan mielestä PRH:n toimintavelvollisuus on varsin ankara. Työ ja toiminta-alue ovat mielenkiintoisia, mutta tehtävää on paljon eikä valvontatehtävän täyttäminen ole yksinkertaista.

”Aina on joku, joka ei ehdi, halua tai osaa”

PRH:n Innotalon viidennestä kerroksesta on pitkä matka nähdä, mitä yksittäisen säätiön hallinnossa tapahtuu. Sinnikkyys kuitenkin palkitsee: ”Onnistunut valvonta on hyvin asioitaan hoitavien säätiöiden etu, jotteivät huonosti käyttäytyvät pääse pilaamaan kentän mainetta. Ainahan on joku, joka ei ehdi, halua tai osaa. Yhteiset pelisäännöt löytyisivät kuitenkin helposti säätiölaista ja Säätiön hyvästä hallinnosta.”

Yritys- ja yhteisölinjan kuluvan vuoden tavoitteena on säätiövalvonnan aktivointi. Sen osalta meneillään on monenlaista. Säätiöläiset ovat myös soittaneet uudelle valvojalleen innokkaasti – ihminen virkamiehen takana halutaan oppia tuntemaan. Nyt ajankohtaisena ovat säätiöiden vuosi-ilmoitukset: parhaillaan PRH odottelee säätiöiden lähettämiä lomakkeita, joita on toistaiseksi tullut vasta parikymmentä lähes kolmesta tuhannesta.

Vuosiselvityslomakkeet tuntuvat monessa säätiössä turhalta lisärasitukselta. Tammikuussa PRH:n lähettämät vuosiselvityskirjeet Maijala näkee hyvänä herättelyn välineenä. ”Jospa vuosiselvityskirjeemme viimeistään aikaansaisi säätiöissä herätyksen, että nyt on tarttuva toimeen ja perehdyttävä uuteen säätiölakiin!” Säätiövalvoja lupaa myös vastinetta: kun uuden lain aikaiset vuosiselvityskokemukset on ensin kerätty, niiden perusteella PRH pääsee katsomaan, miten säätiöitä voisi parhaiten tukea, informoida ja kouluttaa. Ja pääsisikö koko vuosiselvityslomakkeesta hiljalleen eroon…

Hyvä johtaja miettii aina, miten tästä päästään eteen päin

Uudessa työssään Terhi Maijala yllättyi iloisesti yhteistyömahdollisuuksista Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan kanssa. ”Tuntuu mukavalta, että säätiöiden hyvien hallintokäytäntöjen kehittäminen on sydämen asia muillekin kuin vain viran puolesta säätiövalvojalle”, hän toteaa.

Pohdiskelut yhteistyön mahdollisuuksista, kentän haasteista ja niiden ratkaisuista ovat alkaneet hyvässä hengessä. Maijala pitää Neuvottelukuntaa säätiökentän keskeisenä sisältöosaajana. On tärkeätä, että viranomaisellakin on keskustelukumppani, joka voi antaa toisenlaista näkemystä ja auttaa ymmärtämään säätiöitä.

Ylipäätään ymmärryksen kasvattaminen tuntuu olevan PRH:n valvonta- ja lakipäällikkö Terhi Maijalalle ominaista. Hän kuvailee itseään voimakkaan tavoitteelliseksi ihmiseksi, jolle johtamisen suola on nähdä, että muutos tapahtuu. Asioiden kehittyminen motivoi. Maijalan fokuksessa on aina kysymys, miten päästään eteenpäin. Aika usein hänen vastauksensa tuntuu olevan yhteistyö – ja vastuun kantaminen. Kenties näillä yksinkertaisilla mutta tehokkailla keinoilla päästään myös Terhi Maijalan nykyiseen tavoitteeseen eli kehittämään säätiöiden sisäinen valvonta niin hyväksi, ettei säätiövalvojaa enää tarvita.

Niin, se veneily. Kesällä säätiötkin voivat hieman huokaista. Silloin nimittäin säätiövalvoja porhaltaa kimmeltävillä aalloilla klassikko-moottoriveneellä ja kantaa vastuuta ennen muuta omasta ja perheensä hyvinvoinnista. Kesää odotellessa.

Saranajuttu

Vahvojen naisten valtakunta

Monelle suomalaiselle ”Kone” ei enää tuo ensimmäisenä mieleen hissejä. ”Koneesta”, siis Koneen Säätiöstä, on tullut synonyymi laadukkaalle tieteelle ja taiteelle, ennakkoluulottomille yhteiskunnallisille puheenvuoroille ja rajoja rikkoville kulttuuritapahtumille. Ensimmäisenä naispuolisena Koneen Säätiön hallituksen puheenjohtajana Hanna Nurminen arvioi, että säätiön menestyksen takana on hallituksen ja henkilökunnan dynaamisuus ja ennakkoluulottomuus. Koneen säätiö on pystynyt muuttumaan ajan mukana.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Pärlor – Helmiä: Villa Gyllenberg 5.3.–1.6.2014

Efter 60 år öppnas utställningen Pärlor – Samling Wulff på Villa Gyllenberg i Helsingfors. 60 vuoden tauon jälkeen näyttely Helmiä – Kokoelma Wulff nähtävillä Villa Gyllenbergissä, Helsingissä.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Oho! Jari Tervolla ja Eeva Joenpellolla salaperäinen yhteys – katso kuvat!

Verkkojulkaisu on moderni keino hallita ja näyttää taidekokoelmaa. WSOY:n kirjallisuussäätiön taidekokoelman uunituoreet verkkosivut ovat taidehistorioitsija Hanne Selkokarin kaunis ja käytännöllinen luomus

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Apurahansaajan arkea ja juhlaa

Kirjailija-toimittaja Karo Hämäläisen kalenterissa apuraha vapauttaa tilaa taiteelliselle työlle. Karo Hämäläisellä on villi ja vapaa tunne: kaksi kuukautta sitten hän jätti leipätyönsä Arvopaperissa ja heittäytyi freelancetoimittajaksi ja kirjailijaksi. Tässä kirjailijan päiväunessa omaa rooliaan näyttelevät apurahasäätiöt, joiden tuen turvin Hämäläisellä on taloudellinen mahdollisuus kirjoittaa uutta teostaan ainakin jonkin aikaa muista töistä vapaana.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Yhteiskunnan toinen mielipide

Säätiölakiuudistus on tärkeä mahdollisuus parantaa säätiöiden toimintaedellytyksiä ja siten hyödyttää koko kansaa. Säätiöiden kautta jokainen meistä voi päättää, mitä asiaa tai aatetta haluaa tukea.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Harry Schaumans Stiftelse 80 år

Tack vare ett testamente av den samhällsengagerade affärsmannen Harry Schauman från Vasa inledde Harry Schaumans Stiftelse sin verksamhet 1933. Harry Schaumans liv kom att präglas av lika delar affärsmannaskap, kulturintresse och engagemang för hemstaden.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöt tv-julkkiksina

Franck Median uusi sarja Säätiöt yksityisistä suomalaisista säätiöistä esitetään joulunpyhinä ja uutenavuotena MTV3-kanavalla. Sarja kertoo yksityisten säätiöiden historiasta ja niiden merkityksestä suomalaisen tieteen, taiteen ja identiteetin tukijoina sekä roolista maamme rakentamisessa - myös tulevaisuuden kannalta.

Läs hela artikeln >