SARANAJUTTU | 19.12.2016

Tätä et olisi arvannut: kansa arvostaa säätiöitä isosti

SARANAJUTTU | 19.12.2016

Liisa Suvikumpu

Enemmän kuin kaksi kolmesta antaa apurahasäätiöille hyvän tai erittäin hyvän arvosanan. Uusin säätiöbarometri osoittaa kansan luottavan säätiöiden toimintaan.

Onnea säätiöt! Suomalaiset arvostavat apurahoja jakavia säätiöitä ja pitävät niiden mainetta hyvänä. Tämä käy ilmi TNS-gallupin toteuttamasta tutkimuksesta, joka osoittaa myös, että kansalaisten käsitys säätiöistä on parantunut entisestään. Nyt hyvän arvosanan antoi 67 % suomalaisista, kun edellisen säätiöbarometrin 2014 vastaava tulos oli 61 %.

Kielteisiä arvioita saa hakemalla hakea, sillä enää 5 % arvioi säätiöiden maineen heikoksi. Myös luottamus siihen, että apurahoja jakavat säätiöt toimivat tarkoituksenmukaisesti on kasvanut. Nyt jo 70% kansasta luottaa erittäin tai melko paljon säätiöiden toimintaan. Säätiöissä tämä on hyvä muistaa. Säätiöt – ja toisinaan myös toimittajat – tuntuvat itse kuvittelevan, että muutaman toiminnallisen säätiön epäselvyyden vuoksi säätiöihin ei luoteta ja niiden maine mataa pohjamudissa. Totuus onkin toisenlainen.

Gallupista käy kuitenkin myös ilmi, että luottamus säätiöiden toimintaan on yhteydessä vastaajien koulutustasoon. Mitä korkeammin koulutettuja vastaajat ovat, sitä myönteisempään sävyyn he arvioivat säätiöitä. Heikoimmin koulutettujen keskuudessa yli kolmannes ei näytä luottavan siihen, että säätiöt toimisivat tarkoituksensa mukaisesti.

Säätiöissä ei voidakaan jäädä lepäämään laakereilla, vaikka mielipidemittauksen tulos monilta osin imarteleekin niitä. Informaatioähkyn ja mediatulvan aikakaudella säätiöiden täytyy kertoa työstään ja tukensa saajista yhä paremmin, avoimemmin ja laajemmille kohderyhmille. Se vaatii vaivaa ja mielikuvitusta, sillä hyvät uutiset eivät jää yhtä hyvin mieleen kuin skandaalit.

Onnistunut viestintä palkitsee ja on oleellinen osa myös säätiön hyvää hallintoa: jos kukaan ei tunne tai arvosta säätiötä, se ei voi saada rahoitettavakseen parhaita mahdollisia hakemuksia ja hakijoita. Myönteistä säätiökuvaa pitää välittää aktiivisesti, koska säätiöt ovat jokaiselle mahdollisuus vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin.

Kaikkiin säätiöihin kohdentuu selvästi enemmän myönteisiä kuin kielteisiä näkemyksiä

Kansalaiskyselyn tulokset kertovat yleisesti ottaen, että kaikkiin säätiöihin kohdentuu selvästi enemmän myönteisiä kuin kielteisiä näkemyksiä. Maineeltaan listan kärkipäähän yltävät Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Maj ja Tor Nesslingin Säätiö, Signe ja Ane Gyllenbergin Säätiö, Helsingin Sanomain Säätiö, Koneen Säätiö sekä Suomen Kulttuurirahasto. Yleisesti kaikki säätiöt näyttävät parantaneen arvosanojaan.

Nimetyistä 24 säätiöstä tunnetuimmat ovat Suomen Kulttuurirahasto, Jane ja Aatos Erkon Säätiö sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto. Enemmistö kansalaisista on kuullut, lukenut tai nähnyt näistä säätiöistä jotakin. Vähiten tunnettuja tutkituista säätiöistä olivat – siis vielä kesällä 2016 – tuore Me-säätiö, pohjanmaalainen Harry Schaumans stiftelse, KAKS/ Kunnallisalan kehittämissäätiö sekä ympäristöalan Maj ja Tor Nesslingin Säätiö. Vain viisi prosenttia tai alle oli kuullut, lukenut tai nähnyt niistä jotakin. Nimetyistä säätiöistä vain Suomen kulttuurirahaston ja Koneen säätiön tunnettuus on lisääntynyt vuodesta 2014.

Jälleen koulutus ratkaisee paljon: käytännössä kaikkien säätiöiden tunnettuus lisääntyy koulutustason kohotessa. Vähän koulutetuista neljännes ei tunnista yhtään säätiötä. Myös nuorilla alle 30-vuotiailla on vaikeuksia tunnistaa säätiöitä. Monien säätiöiden tunnettuuden vähentyminen vuodesta 2014 voi toisaalta selittyä gallupanalyytikon mukaan vain sattumalla.

Kansalaisten tietämystä ja arvioita apurahoja jakavista säätiöistä selvittävään internet-paneeliin vastasi 1.070 15–74-vuotiasta haastateltavaa ympäri Suomea. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on suurimmillaan kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. TNS Gallup Oy toteutti tutkimuksen Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan toimeksiannosta toukokuussa 2016.

Säätiöt Suomessa

  • Suomessa on yli 2 800 säätiötä, jotka tukevat yleishyödyllisiä tarkoituksia ja jakavat apurahoja.
  • Apurahoja jakavia säätiöitä on noin 800, joista 180 kuuluu Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukuntaan.
  • Neuvottelukunnan jäsenten tuki tieteelle, taiteelle, kulttuurille ja sosiaalisiin tarkoituksiin vuonna 2015 oli yli 450 miljoonaa euroa.
  • Säätiöitä valvoo Patentti- ja rekisterihallituksen Säätiörekisteri.

Saranajuttu

Uimahallihaaveita ja alppiruusuja – rantasalmelaissäätiö paikallisena kulttuuritoimijana

Yksi uusimmista Neuvottelukunnan jäsenistä on Rantasalmen Osuuspankin Virkistys- ja Sivistyssäätiö. Se on samalla yksi pienimmistä. Säätiön perusti Rantasalmen Osuuspankki oman 100-vuotisjuhlansa kunniaksi vuonna 2003.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Miten tulla paremmaksi?

Säätiöissä on syytä arvioida säännöllisesti, saavutetaanko asetetut tavoitteet, missä ajassa ja minkälaisin kustannuksin. Vaikuttavuusarviointi voi parhaimmillaan inspiroida ajattelua ja säätiöiden hallitukset voivat käyttää vaikuttavuuden arviointia keinona oman osaamisensa kehittämiseen.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Kuolleen käden elävöittävä siunaus

Säätiömaailman seuratuimpia hankkeita on parhaillaan valmisteilla oleva uusi säätiölaki. Historian lehtien kääntyessä on kiinnostavaa tarkastella, mihin aikalaiskeskustelu kohdistui silloin, kun Eduskunta oli hyväksymässä maan ensimmäistä säätiölakia vuonna 1930.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Kulturvänner för livet

Kulturvän är en av de nya verksamheter som Folkhälsan startat med hjälp av medel från luciainsamlingen. Luciainsamlingarna, som ordnas i samband med valet av Finlands Lucia, har under åren 2011–2013 samlat in medel för att på olika sätt stöda och hjälpa äldre som är ofrivilligt ensamma. År 2013 inbringade insamlingen nästan 114 000 euro.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Kaikkeen sitä on rahaa annettu – Suomen Kulttuurirahasto 75 vuotta

Suomen – ja maailman – suurimpiin säätiöihin kuuluva Suomen Kulttuurirahasto viettää 75-vuotisjuhlavuottaan.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Vahvojen naisten valtakunta

Monelle suomalaiselle ”Kone” ei enää tuo ensimmäisenä mieleen hissejä. ”Koneesta”, siis Koneen Säätiöstä, on tullut synonyymi laadukkaalle tieteelle ja taiteelle, ennakkoluulottomille yhteiskunnallisille puheenvuoroille ja rajoja rikkoville kulttuuritapahtumille. Ensimmäisenä naispuolisena Koneen Säätiön hallituksen puheenjohtajana Hanna Nurminen arvioi, että säätiön menestyksen takana on hallituksen ja henkilökunnan dynaamisuus ja ennakkoluulottomuus. Koneen säätiö on pystynyt muuttumaan ajan mukana.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Pärlor – Helmiä: Villa Gyllenberg 5.3.–1.6.2014

Efter 60 år öppnas utställningen Pärlor – Samling Wulff på Villa Gyllenberg i Helsingfors. 60 vuoden tauon jälkeen näyttely Helmiä – Kokoelma Wulff nähtävillä Villa Gyllenbergissä, Helsingissä.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Oho! Jari Tervolla ja Eeva Joenpellolla salaperäinen yhteys – katso kuvat!

Verkkojulkaisu on moderni keino hallita ja näyttää taidekokoelmaa. WSOY:n kirjallisuussäätiön taidekokoelman uunituoreet verkkosivut ovat taidehistorioitsija Hanne Selkokarin kaunis ja käytännöllinen luomus

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Apurahansaajan arkea ja juhlaa

Kirjailija-toimittaja Karo Hämäläisen kalenterissa apuraha vapauttaa tilaa taiteelliselle työlle. Karo Hämäläisellä on villi ja vapaa tunne: kaksi kuukautta sitten hän jätti leipätyönsä Arvopaperissa ja heittäytyi freelancetoimittajaksi ja kirjailijaksi. Tässä kirjailijan päiväunessa omaa rooliaan näyttelevät apurahasäätiöt, joiden tuen turvin Hämäläisellä on taloudellinen mahdollisuus kirjoittaa uutta teostaan ainakin jonkin aikaa muista töistä vapaana.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Yhteiskunnan toinen mielipide

Säätiölakiuudistus on tärkeä mahdollisuus parantaa säätiöiden toimintaedellytyksiä ja siten hyödyttää koko kansaa. Säätiöiden kautta jokainen meistä voi päättää, mitä asiaa tai aatetta haluaa tukea.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Harry Schaumans Stiftelse 80 år

Tack vare ett testamente av den samhällsengagerade affärsmannen Harry Schauman från Vasa inledde Harry Schaumans Stiftelse sin verksamhet 1933. Harry Schaumans liv kom att präglas av lika delar affärsmannaskap, kulturintresse och engagemang för hemstaden.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöt tv-julkkiksina

Franck Median uusi sarja Säätiöt yksityisistä suomalaisista säätiöistä esitetään joulunpyhinä ja uutenavuotena MTV3-kanavalla. Sarja kertoo yksityisten säätiöiden historiasta ja niiden merkityksestä suomalaisen tieteen, taiteen ja identiteetin tukijoina sekä roolista maamme rakentamisessa - myös tulevaisuuden kannalta.

Läs hela artikeln >