SARANAJUTTU | 1.10.2018

Stipendieforskarna och konstnärerna hotade! Skatteförslag påväg att minska det direkta understödet till vetenskap och konst med 40-75 miljoner € per år.

SARANAJUTTU | 1.10.2018

Liisa Suvikumpu, toimitusjohtaja SRNK

Regeringens förslag att avskaffa fördelningen av inkomster i olika inkomstkällor hotar allmännyttiga samfund

Den av finansministeriet förberedda propositionen (RP VM017: 00/2018) gällande avskaffandet av uppdelningen av inkomster i olika inkomstkällor kommer inom ett par veckor att tas upp för godkännande i regeringen i en för stiftelser ofördelaktig form. Enligt den förberedande tjänstemannen har det ursprungliga förslaget inte förändrats på basen av utlåtanden. 

Enkelt uttryckt är det frågan om följande: under utlåtanderundan motsatte sig nästan alla förslaget att flytta en del av stiftelsernas fastighetsinkomster, som nu beskattas enligt den lägre skattesatsen (6,27%) för att istället beskattas med samfundsskattesatsen (20%) . Trots utlåtandena har finansministeriet åberopat indirekt statligt stöd och konkurrensneutralitet, vilket kommissionen ser allvarligt på vid granskningen av lagstiftningsreformen.

Vi föreslår en korrigering av förslaget med en förändring i näringsskattelagens 1§, som kommer att omfatta alla i inkomstskattelagen 21a§, 21b§ och 22 § nämnda samfund, det vill säga universitet, yrkeshögskolor samt allmännyttiga samfund. På detta sätt säkras årligen tiotalsmiljoner i stöd för vetenskap och konst:

"Trots det som ovan stadgats i 2 momentet skall dock bestämmelserna i inkomstskattelagen tillämpas på de samfund som nämns i 21a§, 21b§ och 22§ i inkomstskattelagen."

Läs mer på finska


Yksinkertaistetusti on kyse seuraavasta: esityksestä pyydettiin lausunnot lukuisilta asiantuntijoilta. Lähes kaikki vastustivat esitystä siirtää osa yleishyödyllisten yhteisöiden kiinteistötulosta nykyisestä alennetusta verokannasta (6,27 %) muiden yhteisöiden verokantaan (20 %). Valmistelijat vetoavat siihen, että tilanteen jättäminen ennalleen merkitsisi EU:n säädösten mukaan epäsuoraa valtiontukea, jonka komissio on kieltänyt.

Muita kuin ylivarovaista Suomea oletettu EU-sääntely ei tunnu haittaavan. Ruotsissa on parhaillaan aivan vastaava säädösmuutos meneillään. Siellä yleishyödyllisten yhteisöjen elinkeinotoiminta ja nimenomaan kiinteistöliiketoiminta on säädetty suoraan verovapaaksi tietyin edellytyksin. Aivan vastaava tilanne on suurimmassa osassa EU-maita, kuten European Foundation Centerkin todentaa.

Konkreettisten veroargumenttien lisäksi tapauksen taustalla on elintärkeä kysymys siitä, että kaikissa sivistysvaltioissa yleishyödyllisille yhteisöille on säädetty erityisasema niiden merkittävän yhteiskunnallisen työn vuoksi. Suomessa julkinen raha ei lisäänny, mutta yksityisten kansalaisten varallisuus kasvaa. On motivoitava kansalaisia lahjoittamaan omaisuuttaan yhteiseksi hyväksi kannusteilla, eikä päinvastoin heikentää säätiöiden asemaa ja siten tehdä lahjoittamisesta epähoukuttelevaa. Tällä hetkellä Suomi on kansainvälisissä yleishyödyllisyysvertailuissa ykkösenä, mutta veroesityksen jälkeen menisimme samalle viivalle Turkin kanssa.

Tiivistetysti, mistä hallituksen esityksessä on kyse säätiöiden kannalta

  • kiinteistöliiketoimintaa ollaan säätämässä elinkeinotoiminnaksi
  • yleishyödyllisten yhteisöjen harjoittama kiinteistösijoitustoiminta muuttuisi elinkeinotoiminnaksi, jos se muutoin täyttäisi elinkeinotoiminnan kriteerit.
  • nykyisin yleishyödyllisen yhteisön laajahkonkaan kiinteistöomaisuuden vuokraaminen ei ole elinkeinotoimintaa, vaan kysymyksessä on yhteisön omaisuuden normaali hoitaminen, johon yhteisöllä on myös tosiasiallinen velvollisuus sääntöjensä mukaisen toiminnan turvaamiseksi. Siten luonteva verolaki yleishyödyllisille yhteisöille ei ole EVL vaan TVL.
  • yleishyödyllisten yhteisöjen toiminnan laajentaminen elinkeinotoiminnaksi vaikeuttaisi näiden yhteisöjen yhteiskunnallisesti merkittävää asemaa sosiaali- ja terveysalalla sekä tieteen ja taiteen tukemisessa.
  • lakiesitys merkitsisi, että apurahasäätiöt joutuisivat vähentämään tukeaan 15–50 miljoonaa euroa vuodessa riippuen siitä, millä verokannalla säätiöiden vuokratuloja verotettaisiin.
  • vielä suurempi seuraus on, että SDP:n ajama vähintään 5%:n osinkojen lähdevero säätiölle menisi aikanaan helposti läpi. Olisi helppoa argumentoida, että tasapuolisen kohtelun vuoksi myös säätiöiden muuta tuloa pitää verottaa.
  • oletettuna seurauksena säätiöt siirtyisivät kiinteistöistä pörssiosakkeisiin, joten säätiöiden osinkojen lähdeveron ollessa vähintään 5% säätiöt joutuisivat vähentämään molempien verojen yhteisvaikutuksen verran eli 40–75 miljoonaa tukeaan tieteeltä, taiteelta ja sosiaalisista tarkoituksista.
  • verotuksen piiriin tulevat myös yliopistot, joiden asema heikentyisi siis sekä suoraan että säätiötuen vähentymisen kautta.


MUUTOSESITYS HALLITUKSEN ESITYKSEEN TULOLÄHDEJAON POISTOSTA (HE-LUONNOS VM017:00/2018)

Hallituksen esityksessä (HE-luonnos VM017:00/2018) tulolähdejaon poistosta on ehdotettu lisättäväksi uusi 2 momentti Lakiin elinkeinotulon verottamisesta (EVL) 1 §:

"Tuloverolain (1535/1992) 3 §:ssä tarkoitetun yhteisön sekä 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun elinkeinoyhtymän verotuksessa elinkeinotoiminnalla tarkoitetaan myös kiinteistöliiketoimintaa."

Tuloverolain 3 § kattaa myös säätiöt ja yhdistykset. Yleishyödyllisille yhteisöille aiheutuu negatiivisia vaikutuksia kiinteistöliiketoiminnan käsitteen laajenemisesta siten, että elinkeinotoiminnalla tarkoitetaan myös kiinteistöliiketoimintaa. Aikaisemminkin yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöliiketoiminta on verotettu mutta tuloverolain (TVL) tulolähteessä ja sen myötä alemmalla verokannalla.

Jotta  tieteen ja taiteen rahoituksen merkittävää heikentämistä ei tapahtuisi, hallituksen esitykseen on otettava kirjaus, jossa otetaan mukaan kaikki TVL 21a, 21b ja 22 §:ssä mainitut yhteisöt, eli yliopistot, ammattikorkeakoulut sekä yleishyödylliset yhteisöt poikkeuksen piiriin. Ehdotuksen EVL 1 §:ään ehdotetaan uusi mom. 3:

”Yllä 2 momentissa säädetystä huolimatta sovelletaan tuloverolain 21a §:ssä, 21b §:ssä ja 22 §:ssä mainitun yhteisön osalta, mitä tuloverolaissa säädetään.”

Tämä pitäisi kiinteistötulot edelleen TVL:n piirissä. Tällaisella kirjauksella ei ehdoteta "yksiselitteistä poikkeusta, jonka perusteella yleishyödyllisen toimijan harjoittama kiinteistötoiminta ei olisi missään tilanteessa elinkeinotoimintaa” vaan ohjataan verotus EVL:n puolelta takaisin TVL:n puolelle arvioitavaksi. Sovellettavaksi tulisi silloin käytännössä TVL 23 §, jonka mukaan "yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta. Lisäksi se on verovelvollinen muuhun kuin yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoitukseen käytetyn kiinteistön tai kiinteistön osan tuottamasta tulosta kunnalle 124 §:n 3 momentissa tarkoitetun tuloveroprosentin mukaan.” Verotuksen lopputuloksen kiinteistöliiketoiminnan osalta pitäisi tällöin olla sama kuin nyt voimassa oleva verotuskäytäntö.

Katso myös esim. Suomen Tilintarkastajien lausunto asiasta.

Saranajuttu

Vahvojen naisten valtakunta

Monelle suomalaiselle ”Kone” ei enää tuo ensimmäisenä mieleen hissejä. ”Koneesta”, siis Koneen Säätiöstä, on tullut synonyymi laadukkaalle tieteelle ja taiteelle, ennakkoluulottomille yhteiskunnallisille puheenvuoroille ja rajoja rikkoville kulttuuritapahtumille. Ensimmäisenä naispuolisena Koneen Säätiön hallituksen puheenjohtajana Hanna Nurminen arvioi, että säätiön menestyksen takana on hallituksen ja henkilökunnan dynaamisuus ja ennakkoluulottomuus. Koneen säätiö on pystynyt muuttumaan ajan mukana.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Pärlor – Helmiä: Villa Gyllenberg 5.3.–1.6.2014

Efter 60 år öppnas utställningen Pärlor – Samling Wulff på Villa Gyllenberg i Helsingfors. 60 vuoden tauon jälkeen näyttely Helmiä – Kokoelma Wulff nähtävillä Villa Gyllenbergissä, Helsingissä.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Oho! Jari Tervolla ja Eeva Joenpellolla salaperäinen yhteys – katso kuvat!

Verkkojulkaisu on moderni keino hallita ja näyttää taidekokoelmaa. WSOY:n kirjallisuussäätiön taidekokoelman uunituoreet verkkosivut ovat taidehistorioitsija Hanne Selkokarin kaunis ja käytännöllinen luomus

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Apurahansaajan arkea ja juhlaa

Kirjailija-toimittaja Karo Hämäläisen kalenterissa apuraha vapauttaa tilaa taiteelliselle työlle. Karo Hämäläisellä on villi ja vapaa tunne: kaksi kuukautta sitten hän jätti leipätyönsä Arvopaperissa ja heittäytyi freelancetoimittajaksi ja kirjailijaksi. Tässä kirjailijan päiväunessa omaa rooliaan näyttelevät apurahasäätiöt, joiden tuen turvin Hämäläisellä on taloudellinen mahdollisuus kirjoittaa uutta teostaan ainakin jonkin aikaa muista töistä vapaana.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Yhteiskunnan toinen mielipide

Säätiölakiuudistus on tärkeä mahdollisuus parantaa säätiöiden toimintaedellytyksiä ja siten hyödyttää koko kansaa. Säätiöiden kautta jokainen meistä voi päättää, mitä asiaa tai aatetta haluaa tukea.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Harry Schaumans Stiftelse 80 år

Tack vare ett testamente av den samhällsengagerade affärsmannen Harry Schauman från Vasa inledde Harry Schaumans Stiftelse sin verksamhet 1933. Harry Schaumans liv kom att präglas av lika delar affärsmannaskap, kulturintresse och engagemang för hemstaden.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöt tv-julkkiksina

Franck Median uusi sarja Säätiöt yksityisistä suomalaisista säätiöistä esitetään joulunpyhinä ja uutenavuotena MTV3-kanavalla. Sarja kertoo yksityisten säätiöiden historiasta ja niiden merkityksestä suomalaisen tieteen, taiteen ja identiteetin tukijoina sekä roolista maamme rakentamisessa - myös tulevaisuuden kannalta.

Läs hela artikeln >