SARANAJUTTU | 14.3.2019

Sivistysvähennys on kulttuurin Robin Hood

SARANAJUTTU | 14.3.2019

Liisa Suvikumpu, toimitusjohtaja, SRNK

Varallisuuden kertyminen herättää tutkimusten mukaan halun auttaa niitä, jotka ovat heikommassa asemassa. Yhä vaurastuvilla suomalaisilla on varaa lahjoittaa, mutta siihen pitää kannustaa.

On annettava verovähennysoikeus myös yksityishenkilöiden yleishyödyllisille lahjoituksille. Muista maista tiedetään, että tämä lisää lahjoituksia moninkertaisesti, jopa 40 %. Mallimaassa Ruotsissa yksityishenkilöiden lahjoitusvähennysoikeusta ollaankin palauttamassa.

Kun keskustellaan siitä, pitäisikö varakkaiden osallistua veronmaksuun vielä nykyistä enemmän, verojen tiukentamista vastustavat ovat perustelleet kantaansa myös sillä, että monet heistä kantavat vastuuta lahjoittamalla yleishyödyllisille yhteisöille. Yhdysvalloissa ja monissa Euroopan sivistysmaissa tällaiseen lahjoittamiseen kannustetaan veroporkkanoilla.

Useimmissa maissa on käytössä sekä yhteisöjen että yksityishenkilöiden verovähennys yleishyödyllisille lahjoituksille – Suomessa tämä kannuste on toistaiseksi vain yrityksillä. Miksi ei kansalaisilla? Yhteiskunta hyötyisi, kun muuten vain yksityisessä käytössä olevia varoja saataisiin käyttöön kaikkien yhteiseksi hyväksi.

Intoa yhteisen hyvän puolesta lahjoittamiseen kannattaisi siis hyödyntää eikä kehittää verotusta vain sen tiivis pohja ja yksinkertaisuus mielessä. Suomen verojärjestelmään sopisi hyvin kannuste lahjoittaa tieteen, taiteen ja muiden yhteiskunnallisesti merkittävien kohteiden hyväksi.

Lahjoitusvähennys oli voimassa Suomessakin viidellä vuosikymmenellä

Lahjoitusvähennys tuli verojärjestelmäämme 1930-luvun lopulla, kun sodan vaara lisääntyi. Vuonna 1938 Suomessa säädettiin valtionverotuksessa vähennyskelpoiseksi rahamäärä, jonka verovelvollinen luovutti valtiolle käytettäväksi valtiovarainministeriön hyväksymään tarkoitukseen.

Hallitus viittasi esityksessään siihen, että eräät teollisuudenharjoittajat ilmoittivat halunsa tehdä huomattavia lahjoituksia valtiolle ilmatorjunnan ja kaasusuojelun järjestämiseksi teollisuusalueillaan yhteistoiminnassa puolustuslaitoksen kanssa, joka puolestaan piti tällaista järjestelyä erittäin suotavana. Hallitus otaksui, että erinäiset yhtymät ja yksityisetkin henkilöt vastaisuudessa, jos niille myönnettäisiin verovapaus niiden lahjoituksia vastaavalta osalta, tekisivät lahjoituksia muihinkin valtion tarkoituksiin, esimerkiksi sellaisten sairaaloiden ja koulujen rakentamiseen, jotka muutoin valtion olisi rakennettava.

Näin tapahtuikin. Valtiovarainministeriön aihetta käsittelevässä muistiossa 1980 todettiin, että ”lahjoitusvähennys lisää yksityistä aloitteellisuutta ja tukea sellaisiin yleishyödyllisiin kohteisiin, joiden tukemista voidaan pitää yleiseltä kannalta tärkeänä. –--hallinnollisesti joustava ja valinnanvapauteen perustuva verovähennys on todettu tarkoituksenmukaisesti tavaksi saada lisätukea erityisesti vapaaehtoiselle tieteen ja taiteen parissa tapahtuvalla kulttuurityölle.”

Laajimmillaan vähennyskelpoisten vähennysten piiri Suomessa oli 1980-luvun loppupuolella, jolloin vähennyskelpoisia lahjoituksia voitiin tehdä seuraaviin tarkoituksiin:

  • Suomen maanpuolustus,
  • kehitysyhteistyö,
  • humanitaarinen avustustoiminta,
  • sodasta kärsimään joutuneiden avustaminen,
  • suomalainen kulttuuriperinne,
  • tiede ja
  • taide.

Suomen tuloverojärjestelmää uudistettiin voimakkaasti 1980-luvun lopussa taloudellisella nousukaudella. Niin sanotussa kokonaisverouudistuksessa vuodesta 1989 alkaen veropohjaa laajennettiin ja valtion veroasteikkoa alennettiin. Vähennyskelpoisten lahjoitusten piiriä supistettiin voimakkaasti, kun verojärjestelmän neutraalisuutta pyrittiin lisäämään.

Uudistuksen lähtökohtana oli eri tulolajien yhtäläinen verotus. Se merkitsi eräiden vajaasti verotettujen tai kokonaan verovapaiden tulojen verottamista. Myyntivoittojen verotusta oli ryhdytty uudistamaan vuonna 1986, mutta ennen verovuotta 1989 verotus oli hyvin lievää niiden voittojen kohdalla, jotka aikaisemmin olivat olleet verovapaita. Kokonaisverouudistuksessa vähennyksiä karsittiin sitten lopulta voimakkaasti, ja ”kauniista verotuksesta” ilman poikkeuksia tuli ihanne – kunnes mm. kotitalousvähennys otettiin menestyksekkäästi käyttöön.

Ruotsi palauttamassa lahjoitusvähennyksen

Ruotsissa yksityishenkilöiden lahjoitusvähennysoikeus oli voimassa vuosina 2013–2016. Tänä aikana joka kymmenes ruotsalainen teki lahjoituksia, Skatteverketin tietojen mukaan yhteensä 1,4 miljardin kruunun arvosta. Nyt muutama vuosi vähennysoikeuden poistamisen jälkeen päättäjät ovat huomanneet, miten suuri virhe poistaminen oli. Siitä otettiin opiksi: nyt Ruotsissa suunnitellaan lahjoitusvähennyksen ottamista uudelleen käyttöön.

Maailmalla lahjoitusvähennyksen käyttöönotossa on usein ollut ongelmana rajata, mihin kohteeseen suunnattu lahjoitus on vähennyskelpoinen ja mihin ei. Virkamiesten mukaan kun ”niitä hyviä tarkoituksia löytyy loputtomiin”. Suomessa ongelmaa ei ole, koska Verohallinto pitää jo nyt yllä listaa lahjoituksen vähennyskelpoisuuteen oikeuttavista kohdetahoista.

Lahjoitusvähennyksen vastustajat ovat perustelleet kantansa muun muassa sillä, että verovähennyksistä aiheutuu hallinnolle työtä, jota ei voida automatisoida. Verotuksen kautta annettujen tukien katsotaan myös monimutkaistavan verotusta ja muuttavat verotuksen kohdentumista.

Verotukseen sisältyy aina poikkeuksia. Ei siis ole pitävää perustetta olla hyödyntämättä myös lahjoitusvähennystä kannusteena. Kuuluisaan kansalaisen oikeustajuun ei uppoa, että tärkeiden veromuutosten esteenä saa olla käytännön verotustyön hankaluus tai verotuksen monimutkaisuus. Käytännön verotusmenettely on aina joustanut ja on yksiselitteisesti toissijainen asia, kun verolainsäädäntöä muutetaan – kaikkien yhteiseksi hyväksi.

Miten sivistysvähennys toteutettaisiin?

Sivistysvähennyksessä on kyse siitä, että myös luonnollisille henkilöille annetaan vähennysoikeus lahjoituksista niille yleishyödyllisille tahoille, jotka Verohallinto on nimennyt tuloverolaissa olevan yhteisöjen lahjoitusvähennystä koskevan 57 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisesti.

Muutoksen voisi tehdä toimivimmin lisäyksellä tuloverolain (TVL) 98 a §:än. Sen mukaan luonnollinen henkilö ja kuolinpesä saa nykyisin vähentää puhtaasta ansiotulostaan vähintään 850 euron ja enintään 500 000 euron suuruisen rahalahjoituksen yliopistolle.

Pykälään lisättäisiin, että luonnollinen henkilö voi tehdä vähennyksen verotuksessaan myös lahjoituksesta yleishyödylliselle yhteisölle. Lahjoitusvähennyksen voisi näin tehdä lahjoituksista, jotka tehdään TVL 57 §:n mukaisen nimeämispäätöksen saaneille yhdistyksille, laitoksille ja säätiöille, joiden varsinaisena tarkoituksena on suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttäminen taikka tieteen tai taiteen tukeminen.

Uusi TVL 98 a § siis olisi: ”Luonnollinen henkilö ja kuolinpesä saa vähentää puhtaasta ansiotulostaan vähintään 850 euron ja enintään 500 000 euron suuruisen rahalahjoituksen, joka on tehty TVL 57 §:ssä tarkoitetulle nimeämispäätöksen saaneelle taholle tai tiedettä tai taidetta edistävään tarkoitukseen Euroopan talousalueella olevalle, julkista rahoitusta saavalle yliopistolle tai korkeakoululle taikka näiden yhteydessä olevalle yliopistorahastolle.”

Lähteitä ja lisälukemista

Hallituksen esitys eduskunnalle tulo- ja varallisuusverolaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi, 1988 vp. – HE n:o 109.
Kontro, Minna, ”Hyväntekeväisyyttä verottajan kustannuksella Lahjoitusvähennyksen nykytila ja tulevaisuus.” Verotus 4/2011 (alkuperäinen julkaisupäivä: 5.9.2011).
Linnakangas, Esko – Juanto, Leila, Verojen historia: synty, kehitys, kuolema, ylösnousemus, reinkarnaatio. Grano, Helsinki 2016.
Similä, Jenni, Keskusteluasiakirja yleishyödyllisten yhteisöjen verotuksesta. Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan KANE 2016.
Verohallinnon nimeämät lahjoituksen saajat (lahjoitusvähennys, TVL 57 §).
Lahjoitukset kasvuun verovähennyksin. EVA 2006.
Virén, Matti, Yleishyödylliset yhteisöt Suomessa. Verot, lahjoitukset ja avustukset tutkimuksen kohteena. Hanken School of Economics Research Reports 74, Helsinki 2014. 

Kuvitus: Mari Suhonen

Saranajuttu

Vahvojen naisten valtakunta

Monelle suomalaiselle ”Kone” ei enää tuo ensimmäisenä mieleen hissejä. ”Koneesta”, siis Koneen Säätiöstä, on tullut synonyymi laadukkaalle tieteelle ja taiteelle, ennakkoluulottomille yhteiskunnallisille puheenvuoroille ja rajoja rikkoville kulttuuritapahtumille. Ensimmäisenä naispuolisena Koneen Säätiön hallituksen puheenjohtajana Hanna Nurminen arvioi, että säätiön menestyksen takana on hallituksen ja henkilökunnan dynaamisuus ja ennakkoluulottomuus. Koneen säätiö on pystynyt muuttumaan ajan mukana.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Pärlor – Helmiä: Villa Gyllenberg 5.3.–1.6.2014

Efter 60 år öppnas utställningen Pärlor – Samling Wulff på Villa Gyllenberg i Helsingfors. 60 vuoden tauon jälkeen näyttely Helmiä – Kokoelma Wulff nähtävillä Villa Gyllenbergissä, Helsingissä.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Oho! Jari Tervolla ja Eeva Joenpellolla salaperäinen yhteys – katso kuvat!

Verkkojulkaisu on moderni keino hallita ja näyttää taidekokoelmaa. WSOY:n kirjallisuussäätiön taidekokoelman uunituoreet verkkosivut ovat taidehistorioitsija Hanne Selkokarin kaunis ja käytännöllinen luomus

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Apurahansaajan arkea ja juhlaa

Kirjailija-toimittaja Karo Hämäläisen kalenterissa apuraha vapauttaa tilaa taiteelliselle työlle. Karo Hämäläisellä on villi ja vapaa tunne: kaksi kuukautta sitten hän jätti leipätyönsä Arvopaperissa ja heittäytyi freelancetoimittajaksi ja kirjailijaksi. Tässä kirjailijan päiväunessa omaa rooliaan näyttelevät apurahasäätiöt, joiden tuen turvin Hämäläisellä on taloudellinen mahdollisuus kirjoittaa uutta teostaan ainakin jonkin aikaa muista töistä vapaana.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Yhteiskunnan toinen mielipide

Säätiölakiuudistus on tärkeä mahdollisuus parantaa säätiöiden toimintaedellytyksiä ja siten hyödyttää koko kansaa. Säätiöiden kautta jokainen meistä voi päättää, mitä asiaa tai aatetta haluaa tukea.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Harry Schaumans Stiftelse 80 år

Tack vare ett testamente av den samhällsengagerade affärsmannen Harry Schauman från Vasa inledde Harry Schaumans Stiftelse sin verksamhet 1933. Harry Schaumans liv kom att präglas av lika delar affärsmannaskap, kulturintresse och engagemang för hemstaden.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöt tv-julkkiksina

Franck Median uusi sarja Säätiöt yksityisistä suomalaisista säätiöistä esitetään joulunpyhinä ja uutenavuotena MTV3-kanavalla. Sarja kertoo yksityisten säätiöiden historiasta ja niiden merkityksestä suomalaisen tieteen, taiteen ja identiteetin tukijoina sekä roolista maamme rakentamisessa - myös tulevaisuuden kannalta.

Läs hela artikeln >