SARANAJUTTU | 18.6.2018

Mitä säätiöiden pitää tietää tutkimusetiikasta?

SARANAJUTTU | 18.6.2018

Päivi Tikka, vt. toimitusjohtaja SRNK

”Tieteellinen tutkimus voi olla eettisesti hyväksyttävää ja luotettavaa ja sen tulokset uskottavia vain, jos tutkimus on suoritettu hyvän tieteellisen käytännön edellyttämällä tavalla.”

Näin todetaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan laatimassa ohjeessa Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa, ns. HTK-ohjeessa. Periaate pätee kaikkeen tutkimukseen tieteenalasta, tutkimuksen suorituspaikasta ja rahoituksen lähteestä riippumatta. HTK-ohje määrittelee hyvän tieteellisen käytännön lähtökohdat, jotka sisäistämällä tutkija luo itselleen eettisesti kestävän toimintamallin. Suomalaista HTK-ohjetta on käytetty referenssinä rakennettaessa tiedeyhteisön omaa yleiseurooppalaista tutkimuseettistä koodistoa The European Code of Conduct for Research Integrity.

Hyvään tieteelliseen käytäntöön kuuluvat mm. rehelliset ja tarkat menettelytavat tutkimusta suunniteltaessa ja tuloksia dokumentoitaessa, aukottomat viittauskäytännöt, rahoituslähteiden ja sidonnaisuuksien avoin raportointi sekä esteellisyyksien asianmukainen huomioon ottaminen. Mikäli tutkija toimii vastoin näitä periaatteita, saattaa hän syyllistyä tiedevilppiin tai piittaamattomuuteen hyvästä tieteellisestä käytännöstä. HTK-ohje kertoo, miten hyvän tieteellisen käytännön loukkaaminen tunnistetaan ja tarjoaa lisäksi yksityiskohtaisen mallin tiedevilppiepäilyjen tutkimiseen.

Perimmäinen vastuu hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta on jokaisella tutkijalla ja tutkimusryhmällä. Kaikkien tutkimusta rahoittavien tahojen – säätiöt ja rahastot mukaan luettuina – on kuitenkin syytä olla tietoisia eettisesti kestävistä tutkimuskäytännöistä. Samoin on hyvä muodostaa etukäteisymmärrys siitä, mitä hyvän tieteellisen käytännön loukkaaminen käytännössä tarkoittaa ja mitä rahoittaja voi tehdä HTK-loukkausta epäillessään tai saadessaan tiedon loukkausepäilystä.

Organisaatio voi virallisesti sitoutua noudattamaan HTK-ohjetta allekirjoittamalla sitoumuslomakkeen. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan verkkosivulta käy ilmi, että ohjeeseen ovat sitoutuneet kaikki Suomen yliopistot, lähes kaikki ammattikorkeakoulut, suuri määrä tutkimuslaitoksia ja joukko tutkimusrahoittajia, kuten Suomen Akatemia, Innovaatiorahoituskeskus Business Finland sekä Svenska litteratursällskapet i Finland.

Suomalaiseen HTK-ohjeeseen ja eurooppalaiseen koodistoon perehtymistä voi lämpimästi suositella niin säätiöiden toimi- ja luottamushenkilöille kuin säätiöiden rahoittamille tutkijoillekin. Säätiöiden on helppo informoida tutkijoita hyvän tieteellisen käytännön tunnusmerkeistä esimerkiksi viittaamalla HTK-ohjeeseen omilla verkkosivuillaan tai hakulomakkeissaan.

HTK-ohjeeseen sitoutuneiden organisaatioiden joukkoon liittymistä kaikki säätiöt ja rahastot harkitsevat omista lähtökohdistaan käsin.
--
Tutustu myös Vastuullinen tiede -sivustoon, joka kokoaa yhteen ajantasaisen tiedon tutkimusetiikasta ja tiedeviestinnästä Suomessa.

Saranajuttu

Vahvojen naisten valtakunta

Monelle suomalaiselle ”Kone” ei enää tuo ensimmäisenä mieleen hissejä. ”Koneesta”, siis Koneen Säätiöstä, on tullut synonyymi laadukkaalle tieteelle ja taiteelle, ennakkoluulottomille yhteiskunnallisille puheenvuoroille ja rajoja rikkoville kulttuuritapahtumille. Ensimmäisenä naispuolisena Koneen Säätiön hallituksen puheenjohtajana Hanna Nurminen arvioi, että säätiön menestyksen takana on hallituksen ja henkilökunnan dynaamisuus ja ennakkoluulottomuus. Koneen säätiö on pystynyt muuttumaan ajan mukana.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Pärlor – Helmiä: Villa Gyllenberg 5.3.–1.6.2014

Efter 60 år öppnas utställningen Pärlor – Samling Wulff på Villa Gyllenberg i Helsingfors. 60 vuoden tauon jälkeen näyttely Helmiä – Kokoelma Wulff nähtävillä Villa Gyllenbergissä, Helsingissä.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Oho! Jari Tervolla ja Eeva Joenpellolla salaperäinen yhteys – katso kuvat!

Verkkojulkaisu on moderni keino hallita ja näyttää taidekokoelmaa. WSOY:n kirjallisuussäätiön taidekokoelman uunituoreet verkkosivut ovat taidehistorioitsija Hanne Selkokarin kaunis ja käytännöllinen luomus

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Apurahansaajan arkea ja juhlaa

Kirjailija-toimittaja Karo Hämäläisen kalenterissa apuraha vapauttaa tilaa taiteelliselle työlle. Karo Hämäläisellä on villi ja vapaa tunne: kaksi kuukautta sitten hän jätti leipätyönsä Arvopaperissa ja heittäytyi freelancetoimittajaksi ja kirjailijaksi. Tässä kirjailijan päiväunessa omaa rooliaan näyttelevät apurahasäätiöt, joiden tuen turvin Hämäläisellä on taloudellinen mahdollisuus kirjoittaa uutta teostaan ainakin jonkin aikaa muista töistä vapaana.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Yhteiskunnan toinen mielipide

Säätiölakiuudistus on tärkeä mahdollisuus parantaa säätiöiden toimintaedellytyksiä ja siten hyödyttää koko kansaa. Säätiöiden kautta jokainen meistä voi päättää, mitä asiaa tai aatetta haluaa tukea.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Harry Schaumans Stiftelse 80 år

Tack vare ett testamente av den samhällsengagerade affärsmannen Harry Schauman från Vasa inledde Harry Schaumans Stiftelse sin verksamhet 1933. Harry Schaumans liv kom att präglas av lika delar affärsmannaskap, kulturintresse och engagemang för hemstaden.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöt tv-julkkiksina

Franck Median uusi sarja Säätiöt yksityisistä suomalaisista säätiöistä esitetään joulunpyhinä ja uutenavuotena MTV3-kanavalla. Sarja kertoo yksityisten säätiöiden historiasta ja niiden merkityksestä suomalaisen tieteen, taiteen ja identiteetin tukijoina sekä roolista maamme rakentamisessa - myös tulevaisuuden kannalta.

Läs hela artikeln >