SARANAJUTTU | 14.3.2019

Lisää pääomia kotimaisille kasvuyrityksille

SARANAJUTTU | 14.3.2019

Liisa Suvikumpu, toimitusjohtaja & Martin Löfman, lakimies, SRNK

Yhteiskunnan elinvoimaisuuden näkökulmasta yritysten rahoituksen, oman pääoman ja riskinottokyvyn vahvistaminen on tavoiteltavaa. Erityisen tärkeätä tämä on aloittaville yrityksille, ns. nopean kasvun yrityksille ja sukupolvenvaihdosta tekeville yrityksille. Pääomasijoitustoiminta on nykyään osa ammattimaisesti hoidettua omaisuuden hajauttamista, jota harjoittavat myös vakavaraiset, yleishyödylliset pääomasäätiöt.

Nykyinen verotuskäytäntö on vaikeuttanut yleishyödyllisten yhteisöjen mahdollisuuksia sijoittaa kommandiittiyhtiömuotoisiin pääomarahastoihin. Tämä on yhteiskunnalle ja sen talouskasvulle haitaksi heikentäessään merkittävästi yritysten kasvurahoitusta.

Kommandiittiyhtiömuotoiseen pääomarahastoon tehtäviin sijoituksiin liittyy tekninen veroeste, joka poistamalla voidaan kanavoida merkittävästi lisää yksityisiä pääomia pääomasijoitusrahastojen kautta kasvun rakentamiseen startup- ja kasvuyrityksissä. Kotimaisten yleishyödyllisten yhteisöjen sijoitustoiminta on lähtökohtaisesti verovapaata, mutta sijoitukset kotimaisiin kommandiittiyhtiömuotoisiin pääomasijoitusrahastoihin ovat toistaiseksi veronalaisia.

Pieni korjaus toisi parhaimmillaan satoja miljoonia

Suomessa yleishyödylliset säätiöt ovat sijoittaneet pääomasijoitusrahastoihin vuosina 2006–2016 yhteensä 240 miljoonaa euroa niin kutsuttujen voitonjakolainarakenteiden kautta. Sijoitusten määrä voisi Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan ja Suomen pääomasijoitusyhdistyksen arvion mukaan tuplaantua yli 400 miljoonaan euroon, jos lainsäädännön esteet poistettaisiin. Samalla sijoitusrakenteet ohjattaisiin läpinäkyviksi ja yksinkertaisiksi. Ruotsissa säätiöiden osuus rahastoissa oli 7 % vuosina 2013–2015, kun taas Suomessa vastaava osuus oli vain 3 %.

Ehdotamme, että tuloverolain (TVL) 16 §:ään lisätään uusi 5 momentti, jossa säädetään, että pääomasijoitustoimintaa harjoittavan kommandiittiyhtiömuotoisen vaihtoehtorahaston yhtiömiehen saama tulo on veronalaista vain siltä osin kuin tulo olisi veronalaista suoraan saatuna.

Tuloverolaki 16 §, uusi 5 momentti: ”Poiketen siitä mitä edellä säädetään, yksinomaan pääomasijoitustoimintaa harjoittavan  kommandiittiyhtiömuotoisen vaihtoehtorahaston äänettömän yhtiömiehen osuutta vastaava osa tällaisen kommandiittiyhtiön saamasta tulosta on veronalaista tuloa vain siltä osin kuin tulo olisi verovelvollisen suoraan saamana ollut veronalaista. Jos osakkaan veronalainen tulo ylittää kyseisen osakkaan osuuden yhtymän tuloon, ylittävä osa luetaan veronalaiseksi tuloksi kymmenenä seuraavana verovuotena sitä mukaa kuin tulo-osuutta kertyy.”

Ehdotus ei aseta mitään tiettyä sijoittaja- tai verovelvollisryhmää eri asemaan muihin sijoittajiin nähden. Tämä poistaa myös huolet kielletystä valtiontuesta.

Muutos on tarkkarajainen, ja käytännössä sen piiriin pääsevät vain aitoa pääomasijoitustoimintaa harjoittavan rahaston sijoittajat. Koska määrittely kytkeytyisi EU-direktiiviin perustuvan lain vaihtoehtorahastojen hoitajista (162/2014) määrittelemään vaihtoehtorahastoon, lain soveltumisesta ei pitäisi syntyä tulkinnanvaraisuutta. Koska vaihtoehtorahaston hoitajan on haettava Finanssivalvonnalta toimilupaa tai rekisteröidyttävä Finanssivalvonnan pitämään rekisteriin, ei ole myöskään vaaraa siitä, että uuden säännön piiriin hakeutuisi tai pääsisi kommandiittiyhtiöitä, joita ei tulisi pitää vaihtoehtorahastoina.

Edellä esitetty ehdotus on asiantuntijoiden kannattama, yksinkertainen ja selkeä keino poistaa veroesteet, jotka tällä hetkellä haittaavat suomalaisten säätiöiden sijoituksia pääomasijoitusrahastoihin ja sitä kautta rajoittavat kotimaisten startup- ja kasvuyhtiöiden mahdollisuuksia saada rahoitusta.

Esitys ei vähennä miltään osin valtion verotuloja

Ilman lakimuutosta säätiöiden varat ovat vaarassa virrata ulkomaille, mikä ei tuo Suomeen lisätuloja eikä edistä suomalaisten kasvuyritysten rahoitusta.

Ehdotuksen vaikutuksia arvioitaessa on otettava huomioon myös pääomasijoittamisen yhteiskunnalliset vaikutukset kasvun vauhdittajina. Vuonna 2016 pääomasijoittajien kohdeyhtiöiden liikevaihto kasvoi yli 11 %, kun samaan aikaan muiden suomalaisten yritysten liikevaihto kasvoi vain 1,5 %. Pääomasijoittajien kohdeyhtiöissä henkilöstön määrä Suomessa kasvoi 13 %, kun taas muissa yhtiöissä vain 0,6 %.

Myönteiset kerrannaisvaikutukset olisivat lisäksi suuria, koska yleishyödylliset apurahasäätiöt käyttävät tuottonsa yleishyödylliseen toimintaan tukien suomalaista tiedettä, taidetta, kulttuuria ja sosiaalisia tavoitteita. Myös yliopistojen varallisuuden hoito tehostuisi, jos pääomarahastosijoitukset tulisivat Suomessa mahdollisiksi.

Säätiöiden sijoitustoiminta on kaikkialla muuallakin Euroopassa verovapaata. Suomi siis vain korjaisi voimassa olevaa sääntelyä siten, että myös pääomasijoitusrahastoihin tehtäviä sijoituksia käsiteltäisiin verotuksessa samalla tavalla kuin muita sijoituksia noudattaen Euroopassa vallitsevaa oikeustilaa. Ratkaisumalli on yksinkertainen ja voimassa olevan verosääntelyn mukainen, ja säädöskorjaus olisi toteutettavissa nopeasti ja helposti.

"Olisi fiksua varmistaa lainmuutoksella, että turhat
verotekniset esteet pääomasijoitusten tekemiseksi poistetaan,
jotta kaikki saatavilla olevat pääomat voidaan tehokkaasti hyödyntää Suomen kasvun ja hyvinvoinnin rakentamiseen."

Kuvitus: Mari Suhonen

Saranajuttu

Vahvojen naisten valtakunta

Monelle suomalaiselle ”Kone” ei enää tuo ensimmäisenä mieleen hissejä. ”Koneesta”, siis Koneen Säätiöstä, on tullut synonyymi laadukkaalle tieteelle ja taiteelle, ennakkoluulottomille yhteiskunnallisille puheenvuoroille ja rajoja rikkoville kulttuuritapahtumille. Ensimmäisenä naispuolisena Koneen Säätiön hallituksen puheenjohtajana Hanna Nurminen arvioi, että säätiön menestyksen takana on hallituksen ja henkilökunnan dynaamisuus ja ennakkoluulottomuus. Koneen säätiö on pystynyt muuttumaan ajan mukana.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Pärlor – Helmiä: Villa Gyllenberg 5.3.–1.6.2014

Efter 60 år öppnas utställningen Pärlor – Samling Wulff på Villa Gyllenberg i Helsingfors. 60 vuoden tauon jälkeen näyttely Helmiä – Kokoelma Wulff nähtävillä Villa Gyllenbergissä, Helsingissä.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Oho! Jari Tervolla ja Eeva Joenpellolla salaperäinen yhteys – katso kuvat!

Verkkojulkaisu on moderni keino hallita ja näyttää taidekokoelmaa. WSOY:n kirjallisuussäätiön taidekokoelman uunituoreet verkkosivut ovat taidehistorioitsija Hanne Selkokarin kaunis ja käytännöllinen luomus

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Apurahansaajan arkea ja juhlaa

Kirjailija-toimittaja Karo Hämäläisen kalenterissa apuraha vapauttaa tilaa taiteelliselle työlle. Karo Hämäläisellä on villi ja vapaa tunne: kaksi kuukautta sitten hän jätti leipätyönsä Arvopaperissa ja heittäytyi freelancetoimittajaksi ja kirjailijaksi. Tässä kirjailijan päiväunessa omaa rooliaan näyttelevät apurahasäätiöt, joiden tuen turvin Hämäläisellä on taloudellinen mahdollisuus kirjoittaa uutta teostaan ainakin jonkin aikaa muista töistä vapaana.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Yhteiskunnan toinen mielipide

Säätiölakiuudistus on tärkeä mahdollisuus parantaa säätiöiden toimintaedellytyksiä ja siten hyödyttää koko kansaa. Säätiöiden kautta jokainen meistä voi päättää, mitä asiaa tai aatetta haluaa tukea.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Harry Schaumans Stiftelse 80 år

Tack vare ett testamente av den samhällsengagerade affärsmannen Harry Schauman från Vasa inledde Harry Schaumans Stiftelse sin verksamhet 1933. Harry Schaumans liv kom att präglas av lika delar affärsmannaskap, kulturintresse och engagemang för hemstaden.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöt tv-julkkiksina

Franck Median uusi sarja Säätiöt yksityisistä suomalaisista säätiöistä esitetään joulunpyhinä ja uutenavuotena MTV3-kanavalla. Sarja kertoo yksityisten säätiöiden historiasta ja niiden merkityksestä suomalaisen tieteen, taiteen ja identiteetin tukijoina sekä roolista maamme rakentamisessa - myös tulevaisuuden kannalta.

Läs hela artikeln >