SARANAJUTTU | 12.12.2017

Koko maailma tieteen, kulttuurin ja ilmaisunvapauden asialla

SARANAJUTTU | 12.12.2017

Päivi Tikka

Suomi on valittu Unescon hallintoneuvostoon kaudelle 2017-2021. Unesco eli Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö työskentelee sitkeästi paremman ja tasa-arvoisemman tulevaisuuden rakentamiseksi.

Unesco järjestäytyi 39. yleiskokoukseensa Pariisiin marraskuun 2017 alussa. Järjestön toimintakenttä on valtavan laaja, ja asioiden valmistelu kaikkien 195 jäsenmaan hyväksyttäväksi vaatii aikaa ja kompromisseja. Voimaan tultuaan Unescon päätöksillä ja linjauksilla on kuitenkin suuri painoarvo, koska lähes kaikki maailman tunnustetut valtiot Pohjois-Koreasta Komoreihin ovat mukana yhteisessä päätöksenteossa. Eriäviä mielipiteitä herättävät päätösesitykset pyritään aina tilanteen salliessa hyväksymään äänestämisen sijaan konsensuksella eli etsimällä ratkaisuja, joihin kaikki maat voivat sitoutua.

Unescon yleiskokouksissa työskentely jakaantuu erillisiin komissioihin. Tiedekomissioiden tärkeimpiä päätöksiä marraskuun yleiskokouksessa olivat ilmastonmuutoksen eettisiä periaatteita koskevan julistuksen hyväksyminen sekä Unescon ilmastonmuutoksen vastaisen strategian vahvistaminen. Samoin hyväksyttiin päivitetty versio vuodelta 1974 peräisin olevasta suosituksesta koskien tutkijoiden asemaa. Jäsenmaat pitivät suositusta edelleen hyvin tarpeellisena, mutta teksti kaipasi kipeästi ajantasaistamista. Uusi versio ottaa huomioon yhteiskunnissa tapahtuneet kehityskulut ja painottaa mm. avoimen tieteen näkökulmia, tieteen etiikkaa sekä naisten asemaa tutkimusmaailmassa.

Kulttuurikomission merkittävin päätös oli hyväksyä laajennus Unescon voimassa olevaan strategiaan koskien kulttuuriomaisuuden suojelua ja kulttuurisen moninaisuuden edistämistä aseellisten selkkausten sattuessa. Laajennuksen tarkoitus on tehostaa suojelutoimenpiteitä, ja laajennettuna strategia kattaa myös luonnonkatastrofien aiheuttamat uhkatilanteet. Viestintäkomission keskeisimpiä tehtäviä oli puolestaan hyväksyä Unescon vahvistettu rooli toimeenpantaessa YK:n toimintasuunnitelmaa toimittajien turvallisuuden parantamiseksi.

Kuten yleiskokouksessa käsitellyistä teemoista huomataan, Unesco puuttuu globaaleihin ongelmiin ajantasaisesti. Julistukset, ohjelmat ja suositukset ilmaisevat yhteisen maailmanlaajuisen tahtotilan ja antavat tukea niin valtiollisten toimenpiteiden kuin kansainvälisten hankkeidenkin suunnitteluun. Seuraavan nelivuotiskauden ajan Suomi on ainoana Pohjoismaana Unescon hallintoneuvostossa kansainvälisen vaikuttamisen ytimessä. Hallintoneuvostolla on merkittävä rooli järjestön toiminnan ja varainkäytön suunnittelussa ja linjaamisessa. Juuri nyt on erityisen otollinen aika seurata Unescon toimintaa ja tehdä järjestön toimintaa koskevia aloitteita.

Kansallisten toimikuntiensa kautta Unescolla on suora yhteys jäsenvaltioidensa asiantuntijoihin ja ajankohtaisiin keskusteluihin. Kansallisten toimikuntien asema on legitimoitu järjestön peruskirjassa. Suomessa valtioneuvosto asettaa jäsenet Unesco-toimikuntaan, joka toimii neuvoa-antavana asiantuntija- ja yhteistoimintaelimenä Unescoon liittyvissä kysymyksissä. Toimikunta mm. antaa opetus- ja kulttuuriministeriölle ja valtioneuvostolle lausuntoja Unescon yleiskokouksen ja hallintoelinten päätöksistä ja suosituksista sekä osallistuu ohjelma-asioiden valmisteluun. Tehtäviin kuuluu myös Unescon päämäärien ja toiminnan tunnetuksi tekeminen Suomessa.

Lisälukemista
Unescon kotisivut
Suomen Unesco-toimikunnan kokoonpano ja tehtävät

Kuva: Päivi Tikka

Saranajuttu

Vahvojen naisten valtakunta

Monelle suomalaiselle ”Kone” ei enää tuo ensimmäisenä mieleen hissejä. ”Koneesta”, siis Koneen Säätiöstä, on tullut synonyymi laadukkaalle tieteelle ja taiteelle, ennakkoluulottomille yhteiskunnallisille puheenvuoroille ja rajoja rikkoville kulttuuritapahtumille. Ensimmäisenä naispuolisena Koneen Säätiön hallituksen puheenjohtajana Hanna Nurminen arvioi, että säätiön menestyksen takana on hallituksen ja henkilökunnan dynaamisuus ja ennakkoluulottomuus. Koneen säätiö on pystynyt muuttumaan ajan mukana.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Pärlor – Helmiä: Villa Gyllenberg 5.3.–1.6.2014

Efter 60 år öppnas utställningen Pärlor – Samling Wulff på Villa Gyllenberg i Helsingfors. 60 vuoden tauon jälkeen näyttely Helmiä – Kokoelma Wulff nähtävillä Villa Gyllenbergissä, Helsingissä.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Oho! Jari Tervolla ja Eeva Joenpellolla salaperäinen yhteys – katso kuvat!

Verkkojulkaisu on moderni keino hallita ja näyttää taidekokoelmaa. WSOY:n kirjallisuussäätiön taidekokoelman uunituoreet verkkosivut ovat taidehistorioitsija Hanne Selkokarin kaunis ja käytännöllinen luomus

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Apurahansaajan arkea ja juhlaa

Kirjailija-toimittaja Karo Hämäläisen kalenterissa apuraha vapauttaa tilaa taiteelliselle työlle. Karo Hämäläisellä on villi ja vapaa tunne: kaksi kuukautta sitten hän jätti leipätyönsä Arvopaperissa ja heittäytyi freelancetoimittajaksi ja kirjailijaksi. Tässä kirjailijan päiväunessa omaa rooliaan näyttelevät apurahasäätiöt, joiden tuen turvin Hämäläisellä on taloudellinen mahdollisuus kirjoittaa uutta teostaan ainakin jonkin aikaa muista töistä vapaana.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Yhteiskunnan toinen mielipide

Säätiölakiuudistus on tärkeä mahdollisuus parantaa säätiöiden toimintaedellytyksiä ja siten hyödyttää koko kansaa. Säätiöiden kautta jokainen meistä voi päättää, mitä asiaa tai aatetta haluaa tukea.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Harry Schaumans Stiftelse 80 år

Tack vare ett testamente av den samhällsengagerade affärsmannen Harry Schauman från Vasa inledde Harry Schaumans Stiftelse sin verksamhet 1933. Harry Schaumans liv kom att präglas av lika delar affärsmannaskap, kulturintresse och engagemang för hemstaden.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöt tv-julkkiksina

Franck Median uusi sarja Säätiöt yksityisistä suomalaisista säätiöistä esitetään joulunpyhinä ja uutenavuotena MTV3-kanavalla. Sarja kertoo yksityisten säätiöiden historiasta ja niiden merkityksestä suomalaisen tieteen, taiteen ja identiteetin tukijoina sekä roolista maamme rakentamisessa - myös tulevaisuuden kannalta.

Läs hela artikeln >