SARANAJUTTU | 12.6.2017

Ihanat, kamalat apurahat ja niiden ihana, kamala myöntäminen

SARANAJUTTU | 12.6.2017

Liisa Suvikumpu

Vaikka säätiöt jakavat Suomessa apurahoja tieteelle, taiteelle ja muihin yleishyödyllisiin tarkoituksiin satoja miljoonia euroja vuodessa, kaikki eivät siitä ilostu.

Säätiöiden apurahat ja hakemusten arviointi herättävät säännöllisesti ärsytystä, epäilyksiä ja ennen muuta suuria pettymyksiä – luonnollisesti varsinkin niiden taholla, jotka toiveistaan huolimatta eivät saaneetkaan kaivattua tukea hankkeelleen. Säätiöissä onkin hyvä muistaa, että liikaa ei vain voi kertoa omasta toiminnasta ja sen taustoista, niin tärkeätä se on niin monille ihmisille. Varsinkin apurahojen myöntökriteerit on tärkeätä kertoa säätiön verkkosivuilla selkeästi ja ytimekkäästi.

Vaikka ehdoton enemmistö apurahasäätiöistä yrittää jo kaikin keinoin viestiä toiminnastaan, silti säätiöitä ja niiden rahoituskäytäntöjä arvostellaan toisinaan kiukkuisesti liian vähästä tiedottamisesta. Yksi tärkeimmistä viesteistä säätiöepäilijöille on, että usein jo yhteydenotto säätiöön muuttaa koko kuvan: säätiöläiset kun suorastaan toivovat kuulevansa apurahanhakijoistaan ja ovat mielellään avuksi. Aktiivinen verkko- ja mediaviestintä sekä someilu ovat arkea useimmissa säätiöissä, joiden suurin murhe puolestaan on se, että hyvät uutiset eivät tunnu olevan uutisia, ja siksi säätiömielikuvat pysyvät sitkeästi epäilevinä.

Suomalaiset apurahasäätiöt pitävät hyvää huolta siitä, että tutkimusapurahojen arviointi- ja myöntöprosessit noudattavat akateemisen tiedeyhteisön hyväksymiä käytäntöjä. Myös taiteen ja kulttuurin saralla vertaisyhteisön parhaina pidetyt toimintatavat ovat säätiöiden mallina. Kutakin alaa kunnioittaen ja sen erityispiirteet tunnistaen säätiöt uskovat tukevansa parhaalla mahdollisella tavalla tieteen, taiteen ja koko yhteiskunnan kehittymistä.

Säätiöiden rahoitus on erittäin kilpailtua

Suomalaisissa säätiöissä on monenlaisia tukimuotoja, rahoitusinstrumentteja. Tutkimusta tukevissa säätiöissä rahoitetaan eri tieteitä, tutkimushankkeita, korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia sekä näiden piirissä työskenteleviä ihmisiä. Taidekentällä vastaavasti taidesäätiöt tukevat eri alojen taiteilijoita, taideinstituutioita, tapahtumia, näytöksiä, hankkeita, teoksia ja kaikkea mahdollista muuta, mitä taiteen ammattilaiset keksivätkään toteuttaa.

Säätiörahoitus rikastaa suomalaista taide- ja tiede-elämää, tukee luovia osaajia, tekee erilaista kulttuurin saavutettavaksi kaikille – ja samalla turvaa suomalaisen yhteiskunnan moni- ja tasa-arvoisuutta. Säätiöiltä oikeastaan mikään inhimillinen ilmiö tai toiminta ei jää huomaamatta tai tukematta. Kaikkia tieteen- ja taiteenaloja rahoittavat säätiöt ovat tärkeitä ja oman alansa arvostamia rahoituskanavia.

Sekä tieteen että taiteen saralla säätiöiden apurahanhakijat ovat nykyään erittäin korkeatasoisia. Summittaisen arvion mukaan säätiöt rahoittavat noin 12–17 prosenttia apurahaa hakeneista, mutta vaihtelu on suurta alasta riippuen. Joillakin aloilla hakemusten läpimenoprosentti voi jäädä alle neljän… Mitkään maailman rahat eivät riittäisikään rahoittamaan kaikkia lahjakkuuksia vuosittain. Niinpä moni hakija joutuu pettymään, kun haaveiltu apuraha ei osunutkaan omalle kohdalle.

Päätökset perustuvat alan asiantuntijoiden arviointiin ja parhaisiin hallintokäytäntöihin

Apurahasäätiöiden myöntöpäätökset perustuvat kunkin alan asiantuntijoiden tekemään arviointiin, jossa kaikki hakemuksen osat ovat tärkeitä. Säätiöiden kotisivuilla ja hakuohjeissa ilmoitetaan, millaisilla hakemuksilla, tiedoilla ja edellytyksillä apurahaa voidaan hakea. Usein varsinaisen hakulomakkeen ja siinä vaadittavien tietojen lisäksi säätiö pyytää tutkimus- tai työsuunnitelman, ansio- ja teos- tai julkaisuluettelon, suosituksia sekä hankkeen budjetin ja tiivistelmän. Hakemukset arvioidaan kunkin säätiön omien linjausten mukaisesti, tyypillisesti eri alojen asiantuntijatoimikunnissa. Lopullisen myöntöpäätöksen tekee aina säätiön hallitus kuten säätiölakikin jo edellyttää.

Useimpien apurahasäätiöiden apurahaprosessit ja -käytännöt on järjestetty säätiölain ja Säätiön hyvä hallinto -ohjeen mukaisesti. Arviointi- ja päätöksenteko ovat erittäin säädeltyjä, vaikka asiantuntijoiden henkilöllisyyttä tai yksittäisten hakemusten arvioinnin tuloksia ei julkisteta. Tämä on yleinen käytäntö säätiöiden piirissä myös kansainvälisesti. Esteellisyystilanteet kontrolloidaan tarkasti ja kirjataan tilintarkastuksen ja muun valvonnan kohteena oleviin asiakirjoihin, eivätkä esteelliset henkilöt osallistu arviointiin tai päätöksentekoon niiden hakijoiden osalta, joiden suhteen ovat jäävejä. Kukaan yksittäinen henkilö ei siis voi ratkaista säätiön apurahapäätöksiä.

Hakemuksen ja hakijan korkea taso on varmin tae menestyksestä

Korkea oman alan osaamisen taso ja sinnikkyys ovat menestyksen varmin tae säätiörahoituksen kilvoittelussa. Suomalaiset säätiöt ovat kuitenkin vain yksi tieteen, taiteen ja kansalaisyhteiskunnan rahoittaja monien muiden joukossa. Eri aloilla ja eri paikkakunnillakin on omia julkisen ja yksityisen tuen tarjoajia, jotka osaltaan mahdollistavat hienojen, kaikkia hyödyttävien hankkeiden toteutumisen. Yksinomaan Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan jäsenet tukivat tiedettä, taidetta, kulttuuria ja sosiaalisia tarkoituksia lähes puolella miljardilla eurolla vuonna 2015, ja summa on kasvanut vuosi vuodelta. Säätiöt todella pitävät huolta monesta asiasta ja ihmisestä.

Apurahanhakijoiden ja -saajien sekä eri alojen yhteisöjen avoin keskustelu rahoituksesta sekä muista laadukkaan tutkimuksen ja taiteen käytännöistä on aivan keskeistä yhteiskunnan ja säätiöiden kehittymiselle. Säätiöissä todella toivotaan, että niin kiittävä kuin moittiva palaute apurahoituksen muodoista, tavoista ja kohteistakin saavuttaisi myös itse säätiöt. Yhdessä miettimällä kun kiperiinkin kysymyksiin tavataan saada enemmän ja parempia ratkaisuideoita.

Lue lisää:

Saranajuttu

Vahvojen naisten valtakunta

Monelle suomalaiselle ”Kone” ei enää tuo ensimmäisenä mieleen hissejä. ”Koneesta”, siis Koneen Säätiöstä, on tullut synonyymi laadukkaalle tieteelle ja taiteelle, ennakkoluulottomille yhteiskunnallisille puheenvuoroille ja rajoja rikkoville kulttuuritapahtumille. Ensimmäisenä naispuolisena Koneen Säätiön hallituksen puheenjohtajana Hanna Nurminen arvioi, että säätiön menestyksen takana on hallituksen ja henkilökunnan dynaamisuus ja ennakkoluulottomuus. Koneen säätiö on pystynyt muuttumaan ajan mukana.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Pärlor – Helmiä: Villa Gyllenberg 5.3.–1.6.2014

Efter 60 år öppnas utställningen Pärlor – Samling Wulff på Villa Gyllenberg i Helsingfors. 60 vuoden tauon jälkeen näyttely Helmiä – Kokoelma Wulff nähtävillä Villa Gyllenbergissä, Helsingissä.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Oho! Jari Tervolla ja Eeva Joenpellolla salaperäinen yhteys – katso kuvat!

Verkkojulkaisu on moderni keino hallita ja näyttää taidekokoelmaa. WSOY:n kirjallisuussäätiön taidekokoelman uunituoreet verkkosivut ovat taidehistorioitsija Hanne Selkokarin kaunis ja käytännöllinen luomus

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Apurahansaajan arkea ja juhlaa

Kirjailija-toimittaja Karo Hämäläisen kalenterissa apuraha vapauttaa tilaa taiteelliselle työlle. Karo Hämäläisellä on villi ja vapaa tunne: kaksi kuukautta sitten hän jätti leipätyönsä Arvopaperissa ja heittäytyi freelancetoimittajaksi ja kirjailijaksi. Tässä kirjailijan päiväunessa omaa rooliaan näyttelevät apurahasäätiöt, joiden tuen turvin Hämäläisellä on taloudellinen mahdollisuus kirjoittaa uutta teostaan ainakin jonkin aikaa muista töistä vapaana.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Yhteiskunnan toinen mielipide

Säätiölakiuudistus on tärkeä mahdollisuus parantaa säätiöiden toimintaedellytyksiä ja siten hyödyttää koko kansaa. Säätiöiden kautta jokainen meistä voi päättää, mitä asiaa tai aatetta haluaa tukea.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Harry Schaumans Stiftelse 80 år

Tack vare ett testamente av den samhällsengagerade affärsmannen Harry Schauman från Vasa inledde Harry Schaumans Stiftelse sin verksamhet 1933. Harry Schaumans liv kom att präglas av lika delar affärsmannaskap, kulturintresse och engagemang för hemstaden.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöt tv-julkkiksina

Franck Median uusi sarja Säätiöt yksityisistä suomalaisista säätiöistä esitetään joulunpyhinä ja uutenavuotena MTV3-kanavalla. Sarja kertoo yksityisten säätiöiden historiasta ja niiden merkityksestä suomalaisen tieteen, taiteen ja identiteetin tukijoina sekä roolista maamme rakentamisessa - myös tulevaisuuden kannalta.

Läs hela artikeln >