SARANAJUTTU | 12.12.2017

Avoin tiede – uhka vai mahdollisuus?

SARANAJUTTU | 12.12.2017

Päivi Tikka

Suomi halutaan nostaa maailman johtavien maiden joukkoon tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa. Ensi vaiheessa opetus- ja kulttuuriministeriö on lähtenyt toteuttamaan tavoitetta julkisen sektorin organisaatioiden kanssa, mutta avoimuuden haaste koskee yhtä lailla säätiöitä sekä muita yksityisiä rahoittajia ja tutkimuslaitoksia.

Tieteen avoimuudella on monia erilaisia ulottuvuuksia. Tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus eli open access tarkoittaa sitä, että tutkimusartikkelit ja -raportit ovat avoimesti ja maksutta kaikkien kiinnostuneiden saavutettavissa ja pysyvästi säilytettyinä. Tähän päästään joko käyttämällä avoimen lukuoikeiden sallivia julkaisusarjoja tai julkaisemalla artikkeleiden rinnakkaistallenteet esimerkiksi oman tutkimusinstituutin verkkosivuilla. Toinen perustava avoimuuden ulottuvuus on tutkimusaineistojen tallentaminen avoimiin datavarastoihin. Muita avoimuutta lisääviä käytänteitä ovat mm. avoimen lähdekoodin käyttäminen ja tutkimusprosessien julkinen dokumentointi.

Tieteen avoimuus ei ole itsetarkoitus, vaan sen avulla edistetään tutkimuksen läpinäkyvyyttä, tulosten saavutettavuutta ja vaikuttavuutta, tutkimusten toistettavuutta ja aineistojen tehokasta hyödynnettävyyttä. Mikäli tutkimukset julkaistaan maksullisissa tiedelehdissä tai kirjoissa, tuloksista kiinnostuneilla ja ei välttämättä ole mahdollisuutta päästä käsiksi tarvitsemaansa tietoon. Yhteiskunnalliselle päätöksenteolle kaivataan kestävää ja luotettavaa tietopohjaa, joten voidaan katsoa tiedeyhteisön velvollisuudeksi taata päättäjille, päätösten valmistelijoille ja suurelle yleisölle esteetön pääsy alkuperäisen tutkimustiedon äärelle

Tutkimusaineistojen avoin tallentaminen mahdollistaa kertaalleen kerätyn aineiston tarkistamisen ja uudelleenkäytön esimerkiksi vertailu- ja seurantatutkimuksiin tai uudesta näkökulmasta esitettyjen kysymysten tarkasteluun. Samalla tutkimusaineiston julkaiseminen muodostuu itsenäiseksi tieteelliseksi meriitiksi aineiston pohjalta kirjoitetun artikkelin tai kirjan rinnalle. Aineisto nimetään ja se saa ainutkertaisen, pysyvän tunnuksen (urn-tunnus), jonka avulla aineisto jatkossa löydetään. Pysyvästi tallennettuun aineistoon voidaan viitata kuten tutkimustekstiin.

Avoimen tieteen tarve ja tavoitteet kuulostavat perustelluilta, mutta käytänteiden toteuttaminen askarruttaa yhtä lailla tutkijoita kuin tutkimuksen rahoittajia ja tutkimusorganisaatioitakin. Tulosten avoin julkaiseminen ei ole ilmaista. Tiedekustantajat ovat perinteisesti keränneet tulonsa julkaisusarjojen ja kirjojen tilaus- ja myyntimaksuista. Mikäli tutkija haluaa saattaa tiedelehdessä julkaisemansa artikkelin avoimesti saataville, joutuu hän tyypillisesti maksamaan julkaisemisen kulut itse. Datavarastojen ylläpito aiheuttaa samoin kustannuksia, eivätkä organisaatiokohtaiset tietovarastot välttämättä ole ulkopuolisten käytettävissä. Näistä syistä säätiöissä pohditaan, täytyykö tutkimusapurahojen kylkeen ryhtyä myöntämään kuluvaroja avointa julkaisemista varten. Entä miten tutkijoille annetaan mahdollisuus tallentaa aineistonsa avoimiin tietovarastoihin tai miten pitäisi käsitellä arkaluontoisia ja henkilöihin kytkettävissä olevia aineistoja?

Avoimen tieteen mahdollistaminen vaatii hiukan vaivaa ja järjestelyjä, mutta ylitsepääsemättömistä asioista ei ole kysymys. Säätiöt voivat soveltaa esimeriksi Avoimen tieteen ja tutkimuksen tiekartassa eriteltyjä rahoittajan vastuita itselleen soveltuvin osin. Mikäli säätiö ilmoittaa kannustavansa apurahansaajia tulosten avoimeen julkaisemiseen, on open access -maksut myös syytä ottaa huomioon rahoituspäätöksissä. Jos apurahatutkija työskentelee yliopistossa tai tutkimuslaitoksessa, säätiö voi kehottaa tätä käyttämään instituution datavarastoa tutkimusaineistonsa avoimeen ja pysyvään tallentamiseen. Riippumattomia tutkijoita varten taas kannattaa kerätä saataville lista avoimesti käytettävissä olevista tietovarastoista ja varautua kattamaan niiden käyttöön mahdollisesti liittyvät kustannukset. Suomessa toimiva Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto on valtakunnallinen palveluntarjoaja, joka arkistoi ja välittää sähköisiä tutkimusaineistoja tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun. Kaikki sen palvelut ovat maksuttomia.

Suunnittelemalla omat hakuprosessinsa ja hanketietokantansa laajasti yhteen toimiviksi ja tiedonsiirron rajapintoja hyödyntäviksi, säätiöt voivat lisäksi liittyä mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön koordinoimaan, kehitteillä olevaan kansalliseen tutkimustietovarantoon, josta kerrottiin kuluvan vuoden ensimmäisessä Saranassa. Tutkimustietovaranto paitsi tukee tieteen avoimuutta ja tutkimustiedon hyötykäyttöä, myös edesauttaa säätiörahoituksen tuomista yleiseen tietoisuuteen.

Avoin tiede on säätiöille ennen kaikkea mahdollisuus. Avoimesti julkaistut tulokset ja uudelleen käytettävissä olevat tutkimusaineistot tekevät säätiöiden rahoittamat tutkimushankkeet uudella tavalla näkyviksi ja lisäävät niiden vaikuttavuutta. Mahdollisimman suuri avoimuus on myös omiaan hälventämään rahoituspäätöksiin kohdistuvaa kritiikkiä. Kaiken kaikkiaan tieteen avoimuus on nykypäivää.

Lisälukemista:

OKM:n Avoin tiede ja tutkimus –sivusto
Käytännön ohjeita; mm. datan jakamiseen liittyviä linkkejä sekä tietoarkistoja ja tallennuspaikkoja
Avoimen tieteen käsikirja tutkijoille ja tutkimusorganisaatioille
Tutkimustietovaranto
Datan käsittelyyn, levittämiseen, käyttöön ja uudelleenkäyttöön keskittyvä lehti Data Science Journal

Kuva: Päivi Tikka

Saranajuttu

Miten säätiölakiuudistus minuun vaikuttaa?!?

Moni säätiöläinen pohtii, miten tuleva lakiuudistus vaikuttaa käytännön työhön säätiössä. Pitäisikö olla huolissaan, pitäisikö saada koulutusta, pitäisikö olla yhteydessä lakimieheen vai uskaltaisiko olla ihan niin kuin ennenkin?

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Mikä Sarana?

Säätiöt ovat ihmeellisiä: ne parantavat maailmaa, toteuttavat unelmia ja kukkuvat valveilla silloinkin, kun muut eivät vielä ole heränneet.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiölakiuudistus kohti loppuhuipennusta

Säätiölakiesitys on edennyt valiokuntakäsittelyyn. Vaikka lopulliseen lakitekstiin voi siis vielä tulla muutoksia, esityksestä voi nostaa tärkeimpiä näkökohtia esiin jo nyt. Säätiöiden näkökulmasta lakiuudistuksessakin yksi asia nousee ylitse muiden: Yhteiskunta hyötyy nyt ja tulevaisuudessa säätiöistä sekä niiden tehokkaasta ja joustavasta toiminnasta yhteiseksi hyväksi. Säätiölain uudistaminen on hyvä asia, jotta osin vanhentunut laki päivitetään ja säätiöille luodaan paremmat edellytykset tukea omalta osaltaan talousvaikeuksissa kamppailevaa Suomea ja suomalaisia.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Kaikki Suomen säätiöt viettävät maan ensimmäistä säätiöpäivää 1.10.2014

Säätiöpäivä on reipas ja iloinen tapahtumapäivä, jolloin jokainen säätiö tekee jotakin – kertoo vaikkapa nettisivuillaan, että tänään on säätiöpäivä. Sanomatalon Mediatorilla Helsingissä järjestetään päätapahtuma ja kaikkialla Suomessa, missä vain on säätiöitä, vietetään säätiöpäivää.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Rahan antamisen vaikeudesta – apuraha-asiantuntija avautuu

Useammankin rikkaan mesenaatin suuhun on sijoitettu sanonta siitä, miten omaisuuden kartuttaminen on helppoa verrattuna siihen, miten vaikeata on valita, kenelle omaisuuttaan lahjoittaa.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Bättre ansökningar med tydligare instruktioner?

En ny rapport om riktlinjer och processer för stiftelsernas stipendiesökningar har avslutats. "Gemensamma metoder kan i hög grad underlätta sökningsprocesser både för stiftelser och för de sökande", säger docent Christer Kuvaja, som skrivit rapporten.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Uimahallihaaveita ja alppiruusuja – rantasalmelaissäätiö paikallisena kulttuuritoimijana

Yksi uusimmista Neuvottelukunnan jäsenistä on Rantasalmen Osuuspankin Virkistys- ja Sivistyssäätiö. Se on samalla yksi pienimmistä. Säätiön perusti Rantasalmen Osuuspankki oman 100-vuotisjuhlansa kunniaksi vuonna 2003.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Miten tulla paremmaksi?

Säätiöissä on syytä arvioida säännöllisesti, saavutetaanko asetetut tavoitteet, missä ajassa ja minkälaisin kustannuksin. Vaikuttavuusarviointi voi parhaimmillaan inspiroida ajattelua ja säätiöiden hallitukset voivat käyttää vaikuttavuuden arviointia keinona oman osaamisensa kehittämiseen.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Kuolleen käden elävöittävä siunaus

Säätiömaailman seuratuimpia hankkeita on parhaillaan valmisteilla oleva uusi säätiölaki. Historian lehtien kääntyessä on kiinnostavaa tarkastella, mihin aikalaiskeskustelu kohdistui silloin, kun Eduskunta oli hyväksymässä maan ensimmäistä säätiölakia vuonna 1930.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Kulturvänner för livet

Kulturvän är en av de nya verksamheter som Folkhälsan startat med hjälp av medel från luciainsamlingen. Luciainsamlingarna, som ordnas i samband med valet av Finlands Lucia, har under åren 2011–2013 samlat in medel för att på olika sätt stöda och hjälpa äldre som är ofrivilligt ensamma. År 2013 inbringade insamlingen nästan 114 000 euro.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Kaikkeen sitä on rahaa annettu – Suomen Kulttuurirahasto 75 vuotta

Suomen – ja maailman – suurimpiin säätiöihin kuuluva Suomen Kulttuurirahasto viettää 75-vuotisjuhlavuottaan.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Vahvojen naisten valtakunta

Monelle suomalaiselle ”Kone” ei enää tuo ensimmäisenä mieleen hissejä. ”Koneesta”, siis Koneen Säätiöstä, on tullut synonyymi laadukkaalle tieteelle ja taiteelle, ennakkoluulottomille yhteiskunnallisille puheenvuoroille ja rajoja rikkoville kulttuuritapahtumille. Ensimmäisenä naispuolisena Koneen Säätiön hallituksen puheenjohtajana Hanna Nurminen arvioi, että säätiön menestyksen takana on hallituksen ja henkilökunnan dynaamisuus ja ennakkoluulottomuus. Koneen säätiö on pystynyt muuttumaan ajan mukana.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Pärlor – Helmiä: Villa Gyllenberg 5.3.–1.6.2014

Efter 60 år öppnas utställningen Pärlor – Samling Wulff på Villa Gyllenberg i Helsingfors. 60 vuoden tauon jälkeen näyttely Helmiä – Kokoelma Wulff nähtävillä Villa Gyllenbergissä, Helsingissä.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Oho! Jari Tervolla ja Eeva Joenpellolla salaperäinen yhteys – katso kuvat!

Verkkojulkaisu on moderni keino hallita ja näyttää taidekokoelmaa. WSOY:n kirjallisuussäätiön taidekokoelman uunituoreet verkkosivut ovat taidehistorioitsija Hanne Selkokarin kaunis ja käytännöllinen luomus

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Apurahansaajan arkea ja juhlaa

Kirjailija-toimittaja Karo Hämäläisen kalenterissa apuraha vapauttaa tilaa taiteelliselle työlle. Karo Hämäläisellä on villi ja vapaa tunne: kaksi kuukautta sitten hän jätti leipätyönsä Arvopaperissa ja heittäytyi freelancetoimittajaksi ja kirjailijaksi. Tässä kirjailijan päiväunessa omaa rooliaan näyttelevät apurahasäätiöt, joiden tuen turvin Hämäläisellä on taloudellinen mahdollisuus kirjoittaa uutta teostaan ainakin jonkin aikaa muista töistä vapaana.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Yhteiskunnan toinen mielipide

Säätiölakiuudistus on tärkeä mahdollisuus parantaa säätiöiden toimintaedellytyksiä ja siten hyödyttää koko kansaa. Säätiöiden kautta jokainen meistä voi päättää, mitä asiaa tai aatetta haluaa tukea.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Harry Schaumans Stiftelse 80 år

Tack vare ett testamente av den samhällsengagerade affärsmannen Harry Schauman från Vasa inledde Harry Schaumans Stiftelse sin verksamhet 1933. Harry Schaumans liv kom att präglas av lika delar affärsmannaskap, kulturintresse och engagemang för hemstaden.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöt tv-julkkiksina

Franck Median uusi sarja Säätiöt yksityisistä suomalaisista säätiöistä esitetään joulunpyhinä ja uutenavuotena MTV3-kanavalla. Sarja kertoo yksityisten säätiöiden historiasta ja niiden merkityksestä suomalaisen tieteen, taiteen ja identiteetin tukijoina sekä roolista maamme rakentamisessa - myös tulevaisuuden kannalta.

Läs hela artikeln >