SARANAJUTTU | 15.9.2015

Toimitusjohtaja säätiössä

SARANAJUTTU | 15.9.2015

Moni säätiö miettii parhaillaan, ottaako käyttöön uuden säätiölain mukainen ”toimitusjohtaja” vai jatkaako ”asiamiehellä”. Neuvottelukunta pyysi riippumatonta säätiöasiantuntija OTL Juha Viertolaa selvittämään, mitä toimitusjohtaja säätiölle oikeastaan merkitsee. Viertola suosittelee selvityksessään varsinkin varakkaampia apurahasäätiöitä ja suuria toiminnallisia säätiöitä valitsemaan toimitusjohtaja-toimielimen työsuhteisen ”asiamiehen” sijaan.

Moni säätiö miettii parhaillaan, ottaako käyttöön uuden säätiölain mukainen ”toimitusjohtaja” vai jatkaako ”asiamiehellä”. Neuvottelukunta pyysi riippumatonta säätiöasiantuntija OTL Juha Viertolaa selvittämään, mitä toimitusjohtaja säätiölle oikeastaan merkitsee. Viertola suosittelee selvityksessään varsinkin varakkaampia apurahasäätiöitä ja suuria toiminnallisia säätiöitä valitsemaan toimitusjohtaja-toimielimen työsuhteisen ”asiamiehen” sijaan.

Säätiön hallinto ja johto

Säätiölaissa määritellään säätiön johto, säätiön johtoon kuuluvat toimielimet sekä toimielinten välinen yleinen toimivaltajako. Säätiölain mukaan säätiöllä on aina oltava hallitus. Säätiön säännöissä voidaan määrätä, että säätiöllä on hallituksen lisäksi hallintoneuvosto. Säännöissä voidaan myös määrätä, että säätiöllä on tai voi olla toimitusjohtaja.

Säätiölain perusteella säätiöllä ei ole pakko olla toimitusjohtajaa tai hallintoneuvostoa. Säätiön johtoon kuuluvat hallitus sekä säätiölaissa ja säännöissä määritellyt toimitusjohtaja ja hallintoneuvosto. Säätiö ei voi tätä lakiin perustuvaa johdon määrittelyä tehdä itse, koska säätiölain tarkoituksena on ollut selventää ja osin yhdenmukaistaa säätiöiden hallintorakenteita (HE 166/2914, s. 100). Säätiölain säännökset johdon vastuista ja velvoitteista koskevat vain säätiölain mukaista hallitusta, toimitusjohtajaa ja hallintoneuvostoa.

Säätiöllä voi olla muitakin organisaatioon kuuluvia elimiä, joiden oikeudet, vastuut ja velvoitteet määritellään säätiön säännöissä. Näiden muiden toimielimien toiminta sisältyy hallituksen ja muun lakisääteisen johdon huolellisuus- ja valvontavelvollisuuden piiriin.

Johdon tehtävien ja toimivallan määrittely eri toimielinten välillä tulisi tehdä niin selkeästi säätiön säännöissä, että ulkopuoliset voivat luottaa kunkin toimielimen toimivaltaan. Sama koskee myös varsinaisen johdon ulkopuolisten elimien toimivallan, tehtävien ja vastuiden määrittelyä. Tätä määrittelyä voidaan tehdä tarkemmin myös sääntöjä alemmanasteisissa säännöstöissä (esimerkiksi ohjesäännöt). Säätiölaki antaa säätiön perustajalle melko laajan mahdollisuuden määrätä säännöissä toimielinten välisestä suhteesta, tehtävänjaosta ja toimivallasta – lain asettamissa rajoissa.

Säätiölain hallintoa ja johtoa koskevat säännökset ja määräykset vastaavat pääsääntöisesti osakeyhtiölain ja muun yhteisölainsäädännön (pl. yhdistyslaki) säännöksiä. Tällöin tulkintaa säännösten sisällöstä voidaan hakea yleisen yhteisöoikeuden periaatteista ja tulkintakäytännöistä säätiöoikeuden erityispiirteet huomioon ottaen.

Toimivaltajaosta

Säätiön johto

Säätiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä säätiön tarkoituksen toteuttamista ja säätiön etua. Tätä yleisperiaatetta on kaikkien säätiön johtoon kuuluvien noudatettava ja sen tulisi olla yleisenä ohjeena hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenille sekä toimitusjohtajalle kaikessa toiminnassa. Periaate koskee myös säätiön muiden elimien ja niihin kuuluvien jäsenten toimintaa.

Säätiön toimivaltajako ja vastuu päätöksenteossa määrittyy sen mukaan, mitä lakisääteiseen johtoon kuuluvia toimielimiä säätiössä on. Mikäli säätiössä on hallintoneuvosto hallituksen lisäksi, hallintoneuvoston tehtäviin kuuluu hallituksen valvonnan lisäksi yleensä laajakantoisien asioiden käsittely, ja siten hallituksen toimivallan ja vastuun piiriin kuuluvat asiat osaltaan supistuvat. Toimitusjohtajan tehtävänä taasen on operatiivisen toiminnan (päivittäinen hallinto) johtaminen. Mikäli säätiössä ei ole toimitusjohtajaa, hallituksella on suurempi vastuu operatiivisesta toiminnasta.

Toimitusjohtajan lakiin perustuvat tehtävät

Toimitusjohtaja huolehtii säätiön tarkoituksen toteuttamisesta ja hoitaa säätiön muuta päivittäistä hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti (yleistoimivalta).

Toimitusjohtaja vastaa, että säätiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.

Toimitusjohtaja saa ryhtyä säätiön toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen epätavallisiin tai laajakantoisiin toimiin vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta säätiön toiminnalle olennaista haittaa.

Toimitusjohtajan toimivallan määrittelystä

Säätiölain säännös asettaa toimitusjohtajan aseman alisteiseksi hallituksen asemaan, ja tältä osin säätiön toimitusjohtajan yleistoimivalta on hallitusta rajoitetumpi. Säätiölain perusteella toimitusjohtajalle kuuluvat kaikki säätiön päivittäiseen (osakeyhtiölaki 624/2006: ”juokseva hallinto”) hallintoon kuuluvat operatiiviset asiat, jos hallituksen antamista ohjeista ja määräyksistä ei muuta johdu. Käytännössä siis toimitusjohtajan ja hallituksen välinen työnjako jää yksityiskohtaisemmin säätiökohtaisesti määritettäväksi. Lähtökohtaisesti hallitus määrittää toimitusjohtajan ja hallituksen välisen työnjaon.

Säätiölaissa ei ole varsinaisesti määritelty, mitä tarkoitetaan päivittäisellä (juoksevalla) hallinnolla ja toimitusjohtajan yleistoimivallalla (ks. tarkemmin HE 166/2014). Päivittäiseen hallintoon voidaan ainakin katsoa kuuluvan:

  1. Säätiön varsinaisen toiminnan johtaminen ja mahdollisesti säätiökonserniin kuuluvien muiden yhteisöjen ja säätiöiden toiminnan johtaminen. Johtaminen sisältää säätiön varsinaiseen toimintaan, liiketoimintaan ja varainhoitoon liittyvien tavanomaisten päätösten tekemisen. Varsinaiseen toimintaan, liiketoimintaan ja varainhoitoon liittyvistä päätöksistä suurin osa on yleensä toimitusjohtajan toimivaltaan kuuluvia päätöksiä;
  2. Säätiön varsinaisen toiminnan, liiketoiminnan ja varainhoidon valvominen, joka tarkoittaa eri osa-alueiden tehokkuuden, tuloksellisuuden ja taloudellisuuden seurantaa ja valvontaa;
  3. Varsinaiseen toimintaan, liiketoimintaan ja varainhoitoon liittyvien sopimusten tekeminen sekä yhteistyö sopimuskumppanien ja eri sidosryhmien kanssa. Lähtökohtaisesti pääosa säätiön toimintaan, liiketoimintaan ja varainhoitoon liittyvistä sopimuksista kuuluu toimitusjohtajan toimivaltaan;
  4. Henkilöstön valinta ja heidän työsuhteidensa ehdoista sopiminen. Mahdollisen johtoryhmän jäsenten valinta kuuluu ensisijaisesti hallituksen tehtäviin, mutta toimitusjohtajalla tulisi tässä olla myös merkittävä valmisteluvastuu.
  5. Yhteiskunnallisten velvoitteiden toteuttaminen. Säätiön varsinaiseen toimintaan, liiketoimintaan ja varainhoitoon liittyvien yhteiskunnallisten velvoitteiden hoitaminen oikein ja ajallaan kuuluvat toimitusjohtajan vastuulle ja valvontavelvollisuuden piirissä oleviin asioihin. Tällaisia velvoitteita voivat olla esimerkiksi verojen maksu, arvonlisäverojen tilittäminen, ennakonpidätyksen suorittaminen ja maksaminen, eläkemaksujen maksaminen, erilaisten lupien ja viranomaisilmoitusten laadinta;
  6. Hallituksen asioiden valmistelu ja päätösten toteuttaminen;
  7. Hallintoneuvoston asioiden valmistelu yhdessä hallituksen kanssa ja päätösten toteuttaminen;
  8. Säätiön varsinaisen toiminnan, liiketoiminnan ja varainhoidon organisointi. Toimitusjohtajan tehtävänä on huolehtia, että säätiöllä on tehokas ja toimiva organisaatio, joka hoitaa edellä olevat tehtävät käytännössä.

Säätiölain mukaan toimitusjohtaja saa ryhtyä säätiön toiminnan kannalta epätavallisiin ja laajakantoisiin toimiin vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut. Arvioitaessa tavallisen ja epätavallisen toimen rajaa tai laajakantoisen toimen sisältöä ja toimitusjohtajan toimivaltaa suhteessa hallituksen (hallintoneuvoston) toimivaltaan, säätiön toimintaa arvioidaan ottaen huomioon sen toiminnan laajuus ja laatu. Arviointi on säätiökohtaista ja sidoksissa säätiön tarkoitukseen ja sen toteuttamismuotoihin sekä varainhoitoa koskeviin säätiölain määräyksiin. ”Pääomasäätiössä” (tyypillisesti apurahasäätiössä) varallisuuden arvolla ja käytettävillä sijoitusomaisuuden muodoilla on merkitystä arvioitaessa toimivallan rajoja varallisuuden hoidossa. Säätiön sijoituspolitiikka ohjaa toimivaltajakoa lain säännöksien ja säätiön sääntöjen täydentäjänä.

Toimitusjohtajan asemasta säätiössä

Toimitusjohtaja, säätiölain mukaisesti, hoitaa säätiön juoksevaa (päivittäistä) hallintoa hallituksen ohjeiden mukaisesti ja vastaa, että kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Toimitusjohtajan tehtävää ja toimivaltaa koskeva säännös on osakeyhtiön toimitusjohtajan tehtävästä ja toimivallasta annetun säännöksen kanssa sinällään saman sisältöinen. Tämä merkitsee sitä, että säätiön toimitusjohtajan asema on samankaltainen kuin osakeyhtiössä, tosin huomioon ottaen mahdolliset säätiötoiminnan ja -oikeuden erityispiirteet. Säätiölain mukainen toimitusjohtaja ei siten ole työsuhteessa säätiöön, vaan hänen tehtävistään määrätään säätiölaissa ja säätiön säännöissä. Näiden lisäksi on tarpeen tehdä erillinen toimitusjohtajasopimus, jossa määritellään toimitusjohtajan tehtävään liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista lakia ja sääntöjä tarkemmin. Sopimuksessa olisi hyvä määritellä muun muassa toimitusjohtajan tehtävästä, tavoitteiden asettamisesta, palkasta, luontaiseduista, kulukorvauksista, loma-oikeudesta, sivutoimista, kilpailukiellosta, riitojen ratkaisemisesta ja sopimuksen päättämiseen liittyvistä ehdoista.

Säätiölain mukaan hallitus valitsee toimitusjohtajan. Tästä ei voida poiketa säätiön säännöissä. Vastaavasti toimitusjohtajan sopimussuhteen päättymisestä päättää säätiön osalta hallitus. Tähän ei tarvita työsuhteen tapaan työsopimuslaissa määrättyjä perusteita, vaan esimerkiksi luottamuksen loppuminen on riittävä peruste päättää toimitusjohtajan sopimus. Tämä merkitsee sitä, että säätiötoiminnassa käytäntöön tulevat yritystoiminnasta tutut toimitusjohtajasopimukset.

Säätiön toimitusjohtaja voi toimia säätiön hallituksen jäsenenä, mutta ei sen puheenjohtajana. Säätiöille laaditut hyvän hallinnon suositukset kuitenkin suhtautuvat kielteisesti siihen, että toimitusjohtaja olisi samanaikaisesti myös hallituksen jäsen.

Toimitusjohtajan eroamisoikeutta käsitellään sopimusasiana, ja tästä on syytä määrätä toimitusjohtajasopimuksessa. Erosta on ilmoitettava hallitukselle tai sen jäsenelle.

Toimitusjohtajan vastuu

Säätiön johdon ja toimitusjohtajan vastuuta voidaan jakaa kolmeen eri luokkaan: luottamusvastuu, vahingonkorvausvastuu ja rikosvastuu.

Toimitusjohtajan asemasta seuraa, että toimitusjohtajan tulee käytännössä nauttia hallituksen luottamusta. Jos luottamusta ei ole, hallitus pääsääntöisesti päättää toimitusjohtajan tehtävän johtajasopimuksen mukaisesti.

Säätiölain mukaan toimitusjohtajan on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään tahallaan tai huolimattomuudestaan aiheuttanut säätiölle. Vahingonkorvausvastuun toteutuminen edellyttää toimitusjohtajalle kuuluvan huolellisuusvelvollisuuden laiminlyöntiä. Toimitusjohtaja on myös korvausvelvollinen säätiölle ja muulle henkilölle aiheuttamastaan vahingosta silloin, kun vahinko on aiheutunut tahallaan tai huolimattomuudesta säätiölakia tai säätiön sääntöjä rikkomalla.

Säätiölain vahingonkorvausvelvollisuutta koskevan sääntelyn lisäksi toimitusjohtaja voi olla vahingonkorvausvastuussa säätiölle tai muulle henkilölle muun lainsäädännön kuten vahingonkorvauslain taikka sopimusvastuun perusteella (esimerkiksi johtajasopimuksen rikkomus). Vahingonkorvauslain mukainen korvausvastuu voi käytännössä realisoitua vain harvoin, sillä säätiön toiminnassa aiheutunut vahinko on pääosin taloudellista vahinkoa, ja vahingonkorvauslain 5 luvun 1 §:n mukaan niin sanottu ”puhdas varallisuusvahinko” korvataan vahingonkorvauslain perusteella vain poikkeuksellisesti.

Säätiön johdon toiminnassa on mahdollista syyllistyä tekoihin, jotka voivat johtaa rikosvastuuseen. Rikosvastuuseen voi joutua joko tahallisena tai laiminlyöntinä pidettävästä teosta.

Säätiölaissa on erityisesti säätiön toimintaan liittyen määrätty säätiörikoksesta ja säätiörikkomuksesta.

Säätiörikos on rangaistava vain tahallisena tekona. Teko ei ole ehdotuksen mukaan rangaistava, jos se on vähäinen tai jos siitä on muualla laissa säädetty ankarampi rangaistus. Säätiörikkomuksena säädetty teko on rangaistava tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta tehdyllä teolla. Teko ei ole rangaistava, jos se on vähäinen tai siitä on muualla laissa säädetty ankarampi rangaistus. Säätiörikkomuksesta voidaan tuomita sakkoon.

Säätiön toimitusjohtaja voi säätiön toiminnan johdosta syyllistyä myös monenlaisiin eri rikoksiin:

  • varkaus, kavallus (RL 28 luku)
  • kirjanpitorikos ja muut elinkeinorikokset (RL 30 luku)
  • kätkemis- ja rahanpesurikos (RL 32 luku)
  • terrorismirikos (RL 34a luku)
  • petos- ja muu epärehellisyys (RL 36 luku)
  • tieto- ja viestintärikos (RL 38 luku)
  • virkarikos (RL 40 luku); mikäli säätiöllä on julkinen hallintotehtävä
  • työrikos (RL 47 luku)
  • ympäristörikos (RL 48 luku)
  • luonnonvararikos (RL 48a luku)
  • eräiden aineettomien oikeuksien rikkominen (RL 49 luku)
  • arvopaperimarkkinarikos (RL 51 luku).

Toimitusjohtajan asema verrattuna johtavaan toimihenkilöön

Säätiölain perusteella säätiöllä ei tarvitse olla toimitusjohtajaa. Säätiössä voi myös olla säätiön päivittäistä toimintaa ja hallintoa johtava toimihenkilö, tyypillisesti nimikkeeltään asiamies, yliasiamies, toiminnanjohtaja tai pääsihteeri. Säätiöoikeudessa voidaan yhdistysoikeuden tapaan arvioida, että säätiön toimintaa johtavan toimihenkilön toimivalta voidaan määrittää säätiön säännöillä, ohjesäännöillä ja hallituksen päätöksillä sekä säätiö hallintokäytännöillä lähelle tulevan säätiölain toimitusjohtajan toimivaltaa. Säätiölaissa tarkoitetun toimitusjohtajan toimivaltaa suurempaa toimivaltaa säätiön johtavalle toimihenkilölle ei voida säätiökohtaisesti määrittää.

Johtava toimihenkilö on pääsääntöisesti työsuhteessa säätiöön (poikkeustapauksessa ”luottamushenkilö”, jos työsopimuslaissa määritellyt työsuhteen ehdot eivät täyty). Tällöin johtavan toimihenkilön asema määrittyy työoikeudessa sovellettavien periaatteiden mukaisesti. Työsopimuslaki määrää työsuhteen päättämiseen liittyvistä edellytyksistä (purkaminen ja irtisanominen). Lisäksi säätiön toimialalla voi olla säätiön toimintaan sovellettava työehtosopimus, joka työehtosopimuksen soveltamissäännöksien mukaan voi joko kokonaan tai osaksi koskea johtavaa toimihenkilöä (usein työaikaa koskevia rajauksia).

Säätiölaissa tarkoitetun toimitusjohtajan ja johtavan toimihenkilön vastuu määrittyy erilaisin perustein. Johtavan toimihenkilön vastuu määräytyy vastaavien periaatteiden mukaisesti kuin työntekijän vastuu ja on siten lievempää kuin toimitusjohtajan (ja hallituksen jäsenten).

Johtopäätöksiä

Säätiölain mukainen toimitusjohtaja mahdollistaa aikaisempaan verrattuna selkeämpää toimivaltajakoa ja vastuunjakoa säätiön toimintaa johtavan henkilön ja hallituksen välillä. Toimitusjohtajan oman aseman kannalta merkityksellisen johtajasopimuksen ehtojen määrittely erityisesti sopimuksen päättämistilanteiden varalta voi aiheuttaa taloudellisia vaikeuksia erityisesti pienille toiminnallisille säätiöille, joiden kassavirta perustuu jatkuvasti tulojen ja menojen lyhytaikaiseen tasapainottamiseen eikä omaa pääomaa ole kertynyt yllättävien tilanteiden varalle. Tasapainoisen johtajasopimuksen puuttuminen taasen heikentää toimitusjohtajan rekrytointimahdollisuuksia.

Varakkaissa pääomasäätiöissä ja isohkoissa toiminnallisissa säätiöissä toimitusjohtaja mahdollistaa työsuhteista johtoa paremmin päivittäisen toiminnan johtamisen järjestämisen. Säätiölakiin perustuva toimivaltajako luo tällöin hallituksen jäsenten vastuulle selkeämmät rajat kuin työsuhteisen johdon kanssa.

Näkemykseni on, että varakkaissa pääomasäätiöissä ja toiminnallisesti isohkoissa säätiöissä toimitusjohtaja-toimielimen ottaminen käyttöön säätiön johtamisessa luo tehokkaamman hallintomallin ja ennakoitavamman vastuunjaon säätiössä.

Juha Viertola, oikeustieteen lisensiaatti

Lataa artikkeli viitteineen tästä.

Saranajuttu

Integrify kouluttaa maahanmuuttajista koodareita ennätysajassa ja vastaa huutavaan koodaripulaan

Säätiöiden Vuosisadan rakentajat -haastekilpailusta ja Sitran Ratkaisu 100 -kilpailuista ponnistanut Integrify vastaa kahteen suureen yhteiskunnalliseen haasteeseen omalla poikkeuksellisella ratkaisullaan. Integrify on jo pitkällä tavoitteessaan kouluttaa maahanmuuttajien joukosta sata uutta koodaria vuoden 2018 aikana.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Tillämpningen av dataskydds- förordningen har inletts

Tillämpningen av den länge anteciperade EU:s allmänna dataskyddsförordning inleddes den 25.5.2018. Det märktes dock långt tidigare, att den nya förordningen skulle innebära vissa specifika utmaningar för stipendieutdelande stiftelser och föreningar.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Mitä säätiöiden pitää tietää tutkimusetiikasta?

”Tieteellinen tutkimus voi olla eettisesti hyväksyttävää ja luotettavaa ja sen tulokset uskottavia vain, jos tutkimus on suoritettu hyvän tieteellisen käytännön edellyttämällä tavalla.”

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Tutkijoiden muuttoliikkeistä

Tutkijoiden muuttovirrat vievät voimistuvassa määrin Suomesta ulkomaille, erityisesti Yhdysvaltoihin, Ruotsiin, Iso-Britanniaan ja Saksaan. Havainnon esittelivät professori Kai Lindström ja Suomen Akatemian erikoistutkija Timo Kolu artikkelissaan ”Kansainvälistymistä vai aivovientiä?” (Acatiimi 4/2018).

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Yleishyödyllisyyden yhteismarkkinat

Vaikka tuotteet ja palvelut liikkuvat vapaasti ympäri Eurooppaa, säätiöiden ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen on edelleen vaikea tehdä tehokasta rajat ylittävää yhteistyötä. Eurooppaan on aika rakentaa yleishyödyllisyyden yhteismarkkinat.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Kevätaskareita tietosuojan parissa

Takana ovat säätiöiden lokoisat ajat, jos niitä koskaan olikaan. Siitä pitää huolen kovin dynaamisesti kehittyvä regulaatioympäristö: lähipiirisäännökset, MAR-asetus, LEI-tunnus ja tietosuoja-asetus (General Data Protection Regulation, GDPR). Viimeisintä eli EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (EU 2016/679) sovelletaan 25.5.2018 alkaen kaikissa EU:n jäsenmaissa, ja se koskee myös säätiöitä. Tässä kirjoituksessa kahden säätiön asiamies kertoo omakohtaisesti kokemuksistaan tietosuojan koukeroisessa viidakossa.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Onko pakko brändätä? Tieto vähentää asiantuntijan viestintäahdistusta

Jos et ole sosiaalisessa mediassa, et ole olemassa. Bloggaa kerran viikossa ja twiittaa kolmesti päivässä. Keskustele ja vuorovaikuta. Asiantuntija, sinä olet oman brändisi seppä!

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Vahvistetaan yhteistä tietämystä tohtorien koulutuksesta ja työelämästä

Tohtoreiden koulutus ja työllistyminen herättävät säännöllisesti keskustelua. Tämä johtuu muun muassa koulutuksen ja tutkimuksen mittavista säästöistä sekä tohtoreiden työttömyyden kasvusta 2010-luvulla – mutta myös väittelyn jälkeisen työelämän monimuotoistumisesta.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Vaikuttavuuden arvioinnin neljä kovaa K:ta

Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta on kannustanut säätiöitä arvioimaan toimintansa vaikuttavuutta. Useat säätiöt ovatkin tarttuneet toimeen, asettaneet vaikuttavuutensa puntariin ja ottaneet tulokset huomioon toimintansa kehittämisessä. Koko säätiökentän toimivuuden ja vaikuttavuuden arviointia ei myöskään sovi unohtaa. Tätä varten säätiöyhdistyksille ja muille säätiöiden tukijärjestöille on kehitetty kansainvälinen neljän C:n eli suomalaisittain neljän K:n arviointikehikko.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Someturvaa rakennetaan kohti yhteiskunnallista vaikuttavuutta

Vuosisadan rakentajat -haastekilpailussa toiseksi tullut Someturva-tiimi tavoittelee isoja yhteiskunnallisia muutoksia. Asiantuntijat arvioivat, että Suomessa on noin puoli miljoonaa nuorta, jotka ovat tulleet loukatuiksi sosiaalisessa mediassa. Somessa haukkuminen, kiristetyksi tuleminen tai nolaamisen kohteeksi joutuminen koskee nuorten lisäksi myös aikuisia. Someturva-palvelun on tarkoitus tuoda konkreettinen työkalu someloukkausten käsittelyyn.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Pääministerin tervehdys säätiöille ja vuosisadan rakentajille

Vuosisadan rakentajat -haastekilpailun finalistit esittäytyivät syyskuussa 2017 viimeistä kertaa ennen kilpailun ratkaisemista. Yleisön joukossa Tavastia-klubilla oli myös pääministeri Juha Sipilä. Vaikka kilpailun palkintoapurahat on jo jaettu, säätiöiden ja ennakkoluulottoman kokeilemisen merkitystä korostava pääministerin puhe säilyy ajankohtaisena pitkän aikaa eteenpäin. Alle on koottu tärkeimmät katkelmat pääministerin terveisistä.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Pohjoismaat yhteisessä säätiörintamassa

Kotimaisen yhteistyön lisäksi kansainvälinen kanssakäyminen ja yhteishankkeet ovat tärkeitä säätiöille. Maan rajojen ulkopuolelle katsominen avaa uusia näkökulmia ja edistää hyvien suomalaisten käytäntöjen levittämistä muualle. Pohjoismaiset säätiöt ovat ryhtyneet järjestämään vuosittaisia verkostoitumistapaamisia, ja lokakuun lopussa Kööpenhaminaan kokoontui yli 150 säätiöiden edustajaa Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Tanskasta.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Avoin tiede – uhka vai mahdollisuus?

Suomi halutaan nostaa maailman johtavien maiden joukkoon tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa. Ensi vaiheessa opetus- ja kulttuuriministeriö on lähtenyt toteuttamaan tavoitetta julkisen sektorin organisaatioiden kanssa, mutta avoimuuden haaste koskee yhtä lailla säätiöitä sekä muita yksityisiä rahoittajia ja tutkimuslaitoksia.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Koko maailma tieteen, kulttuurin ja ilmaisunvapauden asialla

Suomi on valittu Unescon hallintoneuvostoon kaudelle 2017-2021. Unesco eli Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö työskentelee sitkeästi paremman ja tasa-arvoisemman tulevaisuuden rakentamiseksi.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöiden ja rahastojen yhteinen lahja satavuotiaalle Suomelle alkaa kääriytyä esiin paketistaan

Yleishyödylliset säätiöt ja rahastot ovat antaneet 100-vuotiaalle isänmaalleen arvokkaan ja tulevaisuuteen suuntautuvan lahjan. Ne järjestivät Vuosisadan rakentajat –haastekilpailun ja palkitsivat voittajatiimit muhkealla, yhteensä 2,45 miljoonan euron suuruisella apurahasummalla. Kilpailussa kehitettiin ratkaisuja nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden parantamiseksi ja sitä kautta koko Suomen menestyksekkään tulevaisuuden rakentamiseksi. Vuosisadan rakentajien voittopotti oli kirkkaasti suurin Suomen satavuotisjuhlavuonna järjestettyjen haastekilpailujen joukossa.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Kulttuurirahoituksen miinakentillä

Taiteen rahoittajat aiheuttavat itselleen ongelmia tekemällä työnsä hyvin. Miten tämän kierteen voisi rahoittaa kestävällä tavalla? Keskitä tekemisiäsi ja kerro, mitä ja miksi teet.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Kulttuuriperintöä jaossa

Kulttuuriperinnön suojeleminen tänään on huomisen rauhan rakentamista. Monien suomalaisten apurahasäätiöiden perustajat ja lahjoittajat ovatkin halunneet lahjoittaa omaisuuttaan nimenomaan kulttuuriperinnön vaalimiseen.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Vastuu tiedeviestinnästä kuuluu kaikille

Tiedeviestinnästä on tullut itsestään selvä osa tutkijoiden työtä. Välillä tuntuu, että siitä kohistaan nykyään niin paljon ja niin vahvoin sanakääntein, että kyseessä olisi tuoreempikin, vielä juurruttamistaan kaipaava keksintö.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Ihanat, kamalat apurahat ja niiden ihana, kamala myöntäminen

Vaikka säätiöt jakavat Suomessa apurahoja tieteelle, taiteelle ja muihin yleishyödyllisiin tarkoituksiin satoja miljoonia euroja vuodessa, kaikki eivät siitä ilostu.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Uusi, uljaampi vuosisata rakentuu kokeilu kerrallaan säätiöiden haastekilpailussa

Säätiöt ja rahastot halusivat antaa 100-vuotiaan Suomen seuraavan vuosisadan nuorille paremman tulevaisuuden perustamalla haastekilpailun Vuosisadan rakentajat. Haastekilpailun tarkoitus on löytää nuorten elämästä sellaisia ongelmia ja niihin sellaisia ratkaisuja, jotka tekisivät uudella, vaikuttavalla, monistettavalla, yhteistyötä edellyttävällä ja mahdollisimman toteuttamiskelpoisella tavalla Suomea paremmaksi – ja ehkä pala palalta muutakin maailmaa.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Miksi säätiöiden pitäisi miettiä digi- ja verkkorooliaan?

Monet vielä viime viikolla villeiltä tuntuneet digisaarnaajien tulevaisuudenvisiot ovat tänään jo vakiintunutta arkea. Miksi säätiöissä pitäisi olla kiinnostuneita omasta digitaalisuuden asteesta ja verkkoroolista?

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

10 vinkkiä verkkosivujesi parantamiseksi

Jos teet säätiössäsi yhden viestintäteon tänä vuonna, olkoon se verkkoroolisi parantaminen. Aloita helposti: vieraile omilla nettisivuillasi leikkien ulkopuolista. Vaikutuitko? Mitä voisi parantaa?

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Tieteen rahavirrat kohtaavat

Tutkimusrahoituksen kehittäminen kiinnostaa nyt monia tahoja – tutkijoiden, tieteen ja yhteiskunnan onneksi. Rakentava keskustelu, uutta synnyttävä yhteistyö ja lupaavat kokeilut kannustavat niin rahoittajia kuin rahoituksen kohteita.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Uusi kansallisaarre?! Lupauksia herättävä tutkimustietovaranto

OKM:n ja sidosryhmien yhteistyönä suunnitellaan kansallisen tutkimustietovarannon julkaisemista. Hankkeen tavoite on kerätä tieto tutkijoiden tuloksista yhteen niin, että tiedot olisivat saatavilla yhdestä paikasta eri tarkoituksiin helposti ja avoimesti. Tuloksena syntyy kattava kokonaiskuva siitä, mitä ja miten Suomessa tutkitaan – ja millä rahalla.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Vuosisadan rakentajat matkalla maineeseen - Kesäranta odottaa!

Säätiöiden haastekilpailu on jo nyt menestys. Presidentti ja pääministeri innostuivat, mediat hehkuttavat, ja ennen muuta finaaliratkaisujaan kehittävät tiimit vakuuttavat: Suomen nuorten parempi tulevaisuus on askeleen lähempänä ”Vuosisadan rakentajien” myötä.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Tutkimusrahoituksen sampoa takomassa

Säätiöiden tutkimusrahoitusseminaari synnytti rutkasti uusia ajatuksia tieteen tulevaisuudelle. Aivomyrsky kokosi konkreettisia toimenpide-ehdotuksia niin valtiolle, yliopistoille kuin säätiöille.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Tätä et olisi arvannut: kansa arvostaa säätiöitä isosti

Enemmän kuin kaksi kolmesta antaa apurahasäätiöille hyvän tai erittäin hyvän arvosanan. Uusin säätiöbarometri osoittaa kansan luottavan säätiöiden toimintaan.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Miltä siellä säätiörekisterissä ja -valvonnassa nyt oikeasti tuntuu?

Vuosi sitten säätiölakiuudistuksen käytännön vaikutuksia odotettiin säätiöissä ja viranomaistenkin piirissä pelonsekaisin tuntein. Vaan oliko pelkoon aihetta? Miten on pärjätty, PRH?

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Uuden säätiölain vaikutukset säätiön tilintarkastukseen

Säätiöiden hallitukset ovat vastuussa uuden säätiölain mukaisista toimintakertomustiedoista. Olkaapa tarkkoina siellä säätiöissä nyt ryhtyessänne laatimaan vuoden 2016 tilinpäätöksiä!

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

15 idéer för ungas ökade välbefinnande tog sig vidare i stiftelsernas Sekelskaparna-tävling

De finländska stiftelserna har hittat ett antal stora och modiga idéer för finländska ungdomars framtid: finalisterna i innovationstävlingen Sekelskaparna är nu utsedda. Sammanlagt 15 idéer som ökar välbefinnande och delaktigheten i samhället hos ungdomar i åldern 10–26 tog sig vidare i tävlingen.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Aurora-apurahatietokannan päivittäminen päättymässä

Nykyisen tietokannan tiedot ovat nähtävissä verkkosivuilla elokuun loppuun asti.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöt, sijoitetaan vastuullisemmin!

Nesslingin Säätiö on sitoutunut sijoittamaan vastuullisemmin ja kestävämmin. Nyt se haastaa muut säätiöt mukaan näyttämään esimerkkiä.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Miten tieteellistä säätiötutkimuksen pitäisi olla?

Säätiöitä tutkivia yksiköitä on Euroopassa useita, mutta silti säätiöistä kaivataan jatkuvasti lisää tietoa. Moniulotteinen säätiötutkimus olisi todella hyödyllistä säätiöiden oman työn kehittämiseksi.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöiden tiederahoitus Euroopassa mittavaa mutta lisätietoja kaivataan

Kansainvälinen EUFORI-tutkimus kartoitti eurooppalaissäätiöiden tutkimusrahoitusta 2012 lukujen pohjalta: säätiöiltä yli 5 mrd euroa tieteelle vuosittain.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Kokeiluilla vauhtia – vauhtia kokeiluihin?

Valtioneuvoston suunnitelma kokeiluja tukevasta joukkorahoitusalustasta on säätiöillekin kiinnostava.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Tilintarkastaja säätiössä

Asiantuntijakatsauksemme kertoo uudistuneesta tilintarkastuksesta kaiken, mitä säätiön ja yhdistyksen johdossa olevien tulisi tietää.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Satavuotinen säätiötuki tieteelle selviää pala palalta

Yksityiset yleishyödylliset säätiöt ovat 1900-luvun alusta alkaen rahoittaneet eri tieteenaloja merkittävällä tavalla. Säätiöiden kokonaisrahoituksesta ja sen vaikutuksesta tieteen ja tiedepolitiikan kehittymiseen ei kuitenkaan ole ollut tutkittua tietoa. Dosentti Allan Tiitan johtama tutkimushanke ratkaisee monimutkaista palapeliä, jonka muodostama kokonaiskuva satavuotisesta säätiörahoituksesta ja sen suhteesta julkiseen tutkimustukeen paljastuu alkuvuodesta 2018.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Tohtorit ja työ, mitämitämitä?!

Tuoreissa selvityksissä tarkastellaan tohtorien työllistymistä ja muuttuvia tutkijanuria. Apurahalla tohtoroituvat työllistyvät muita heikommin.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöiden pääomasijoittamisen helpottamisella lisää rahaa Suomelle

Yksinkertaisella ja kaikkia hyödyttävällä veromuutoksella kannustettaisiin säätiöitä lisäämään pääomasijoittamista.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiösomen lyhyt oppimäärä

Vuorovaikutteinen sosiaalinen media kannattaa ottaa säätiöissä käyttöön viimeistään nyt. Kuuntele ja seuraa on viisas oppi livenä ja virtuaalisesti.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Aktiivisesti läpinäkyvä – säätiöviestinnän uusi musta

”Sisällöt edellä” on viestintäopin ydin, joka pätee kaikenlaisiin ja -tasoisiin säätiöviestijöihin. Säätiöt voisivat kertoa arvoistaan paljon nykyistä reippaammin myös verkossa.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Avoimuus, vilppi ja tiedettä rahoittavat säätiöt

Apurahasäätiöiden avoimuus ja vastuunkanto ovat tutkimusrahoituskokonaisuuden selvä mutta epäselvästi määrittyvä osa.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Tehdään säätiövalvoja tarpeettomaksi!

PRH:n tuore valvonta- ja lakipäällikkö Terhi Maijala lämpenee puhuessaan kolmesta asiasta: vastuusta, vakuutuksista ja veneilystä. ”Säätiön hallituksen rooli on huikea”, Maijala toteaa. Sillä hän tarkoittaa niin luottamusasemasta seuraavaa suurta vastuuta kuin sen vastapainona olevia mahdollisuuksia parantaa yhteiskuntaa.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöt ovat sivistyneitä mutta hitaita sijoittajia

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Ei kovaa lakia, vaan kovaa teetä – kieltolaista säätiölakiuudistukseen

Säätiölakikupletti kiteyttää 1.12.2015 voimaan astuneen uuden lainsäädännön ytimen.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöiden ja taiteilijoiden kohtaamisesta syntyi hyviä ja loistavia ajatuksia

Taiderahoituksen ja taiteilijoiden tilannetta käsiteltiin avoimessa keskustelu- ja kohtaamistilaisuudessa.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

”Säätiöiden lahjoittajista kunniakansalaisia”, vaatii Arto Hiltunen

Hyvää lukemista joulupukin konttiin: Hiltusen uusi johtajuuskirja pureutuu säätiöihinkin.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Historien om SLS som förvaltare av allmännyttigt kapital

Från ett hundratal miljoner euro i donationer till 1,6 miljarder i fonderat kapital med en årlig allmännyttig penninganvändning som överstiger 40 miljoner euro!

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Älä vatuloi, vaan lue Säätiön hyvä hallinto

Jos omat tiedot tai ymmärrys säätiön hoitamisesta eivät riitä, kannattaa ottaa apuun uunituore Säätiön hyvä hallinto -opas. Se on Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan laatima suositus siitä, miten hyvin hoidettu säätiö toimii. Säätiökentän itsesääntelyohjeeksi kirjoitettu opas on juuri päivitetty vastaamaan uutta säätiölakia.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Toimitusjohtaja säätiössä

Moni säätiö miettii parhaillaan, ottaako käyttöön uuden säätiölain mukainen ”toimitusjohtaja” vai jatkaako ”asiamiehellä”. Neuvottelukunta pyysi riippumatonta säätiöasiantuntija OTL Juha Viertolaa selvittämään, mitä toimitusjohtaja säätiölle oikeastaan merkitsee. Viertola suosittelee selvityksessään varsinkin varakkaampia apurahasäätiöitä ja suuria toiminnallisia säätiöitä valitsemaan toimitusjohtaja-toimielimen työsuhteisen ”asiamiehen” sijaan.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Lopputoiminta ratkaisee

Voimakasta säätiömyönteisyyttä ilmassa: KHO:n tuore ratkaisu korostaa tukisäätiöiden yleishyödyllisyyttä. Säätiötä pidetään tuloverotuksessa yleishyödyllisenä yhteisönä, vaikka säätiö jakaisi kaikki apurahoihin varatut varat yhdelle järjestölle.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Lähipiiri pieni pyörii?

Sisällysluettelo säätiön lähipiiriohjeen laatimiseksi tarjoillaan ruokahalun herättäjänä 1.12.2015 odotellessa, s'il vous plaît!

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiö siellä missä ihmisetkin

”Miksi mikään ei uudistu?” -kysymys johdatti Kansan Sivistysrahaston keksimään ainutlaatuisen kilpailun ja vastaamaan itse haasteeseen 60-vuotispäivänsä kunniaksi.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöpäivää vietetään jälleen 1.10.2015

Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta kutsuu kaikki Suomen säätiöt viettämään Säätiöpäivää 1.10.2015.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Förnyad stiftelselagstiftning stärker medborgarsamhället

– Jag tror på samverkan mellan tredje sektorn och den offentliga sektorn, säger Liisa Suvikumpu, som välkomnar den nya lagens krav på öppenhet.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

EFC:n säätiöbuffetista jää nälkä

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Souvenirer från den intellektuella godisbutiken

Tuliaisia älyllisestä karkkikaupasta

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Sipilän hallitusohjelmassa säätiöitä kiinnostavia ulostuloja verotuksessa

Keskiviikkona 27.5. julkistetussa hallitusohjelmassa liitteineen on mainittu säätiöitä kiinnostavia verotuskysymyksiä. Ohjelmassa ehdotetaan yksityishenkilöiden korkeakouluille tekemille lahjoituksille verovähennysoikeutta. Säätiöiden ja yhdistysten verokohtelu listataan tarkastelukohteeksi.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöiltä kansalle satoja miljoonia euroja vuosittain

Katso Säätiöt-video.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Intoa, tahtoa ja rohkeutta tiedeviestintään

Säätiöt haluavat tukea apurahansaajia viestimään hankkeistaan myös yleistajuisesti, vaikka se ei kartuta tieteellisiä julkaisupisteitä.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Uusi tutkimus muuttaa käsitystä Suomen tieteen historiasta

Säätiöiden myöntämän tutkimusrahoituksen merkitys on ollut huomattavasti suurempi kuin aiemmin on ymmärretty. 1960-luvun vaihteessa säätiöt tukivat maamme tiede-elämää vuosittain rahasummalla, joka oli suurempi kuin Suomen korkeakoulujen kaikkien professorien yhteenlaskettu palkkasumma. Muutama tieteenala sai jopa alkunsa säätiöiden rahoituspäätöksistä

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Verosoppaan lisämaustetta lahjoituskohtelusta

Kummasta tulee parempi mieli, lahjan antamisesta vai saamisesta? Suomalaiset ovat hyviä lahjoittamaan yhteiseksi hyväksi, mutta siihen pitää kannustaa. Ei kepillä vaan porkkanalla.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

6.12. säätiöläisten suojeluspyhimyksen päivä?

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

6 kohtaa, jotka ainakin kannattaa tarkistaa säätiölain uudistuessa

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

3 ajatusta paremmaksi (säätiö)maailmaksi

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

150 miljoonaa euroa vastinrahaa yliopistojen varainkeruulle

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Ensimmäinen Säätiöpäivä innosti iloisuudellaan

1.10.2014 vietettiin koko Suomessa maan ensimmäistä Säätiöpäivää. Tapahtuma sai innostuneen vastaanoton.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Vireä kahdeksankymppinen

Waldemar von Frenckells stiftelse on Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan jäsenenä nuorin, mutta iältään se lähestyy pian jo kunnioitettavaa 80 vuoden ikää.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöt, verotus ja klapikone yhden miehen intohimoina

”Kun alkaa perehtyä säätiökenttään, pinnan alta paljastuu aivan muuta kuin olettaisi.” Kansantaloustieteen professori Matti Virén on tehnyt syväsukelluksen säätiöiden ytimiin viimeisimmässä tutkimushankkeessaan. Hän on parin vuoden aikana kartoittanut yleishyödyllisten yhteisöjen, siis säätiöiden ja yhdistysten, toimintaa ja asemaa Suomessa.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Miten säätiölakiuudistus minuun vaikuttaa?!?

Moni säätiöläinen pohtii, miten tuleva lakiuudistus vaikuttaa käytännön työhön säätiössä. Pitäisikö olla huolissaan, pitäisikö saada koulutusta, pitäisikö olla yhteydessä lakimieheen vai uskaltaisiko olla ihan niin kuin ennenkin?

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Mikä Sarana?

Säätiöt ovat ihmeellisiä: ne parantavat maailmaa, toteuttavat unelmia ja kukkuvat valveilla silloinkin, kun muut eivät vielä ole heränneet.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiölakiuudistus kohti loppuhuipennusta

Säätiölakiesitys on edennyt valiokuntakäsittelyyn. Vaikka lopulliseen lakitekstiin voi siis vielä tulla muutoksia, esityksestä voi nostaa tärkeimpiä näkökohtia esiin jo nyt. Säätiöiden näkökulmasta lakiuudistuksessakin yksi asia nousee ylitse muiden: Yhteiskunta hyötyy nyt ja tulevaisuudessa säätiöistä sekä niiden tehokkaasta ja joustavasta toiminnasta yhteiseksi hyväksi. Säätiölain uudistaminen on hyvä asia, jotta osin vanhentunut laki päivitetään ja säätiöille luodaan paremmat edellytykset tukea omalta osaltaan talousvaikeuksissa kamppailevaa Suomea ja suomalaisia.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Kaikki Suomen säätiöt viettävät maan ensimmäistä säätiöpäivää 1.10.2014

Säätiöpäivä on reipas ja iloinen tapahtumapäivä, jolloin jokainen säätiö tekee jotakin – kertoo vaikkapa nettisivuillaan, että tänään on säätiöpäivä. Sanomatalon Mediatorilla Helsingissä järjestetään päätapahtuma ja kaikkialla Suomessa, missä vain on säätiöitä, vietetään säätiöpäivää.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Rahan antamisen vaikeudesta – apuraha-asiantuntija avautuu

Useammankin rikkaan mesenaatin suuhun on sijoitettu sanonta siitä, miten omaisuuden kartuttaminen on helppoa verrattuna siihen, miten vaikeata on valita, kenelle omaisuuttaan lahjoittaa.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Bättre ansökningar med tydligare instruktioner?

En ny rapport om riktlinjer och processer för stiftelsernas stipendiesökningar har avslutats. "Gemensamma metoder kan i hög grad underlätta sökningsprocesser både för stiftelser och för de sökande", säger docent Christer Kuvaja, som skrivit rapporten.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Uimahallihaaveita ja alppiruusuja – rantasalmelaissäätiö paikallisena kulttuuritoimijana

Yksi uusimmista Neuvottelukunnan jäsenistä on Rantasalmen Osuuspankin Virkistys- ja Sivistyssäätiö. Se on samalla yksi pienimmistä. Säätiön perusti Rantasalmen Osuuspankki oman 100-vuotisjuhlansa kunniaksi vuonna 2003.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Miten tulla paremmaksi?

Säätiöissä on syytä arvioida säännöllisesti, saavutetaanko asetetut tavoitteet, missä ajassa ja minkälaisin kustannuksin. Vaikuttavuusarviointi voi parhaimmillaan inspiroida ajattelua ja säätiöiden hallitukset voivat käyttää vaikuttavuuden arviointia keinona oman osaamisensa kehittämiseen.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Kuolleen käden elävöittävä siunaus

Säätiömaailman seuratuimpia hankkeita on parhaillaan valmisteilla oleva uusi säätiölaki. Historian lehtien kääntyessä on kiinnostavaa tarkastella, mihin aikalaiskeskustelu kohdistui silloin, kun Eduskunta oli hyväksymässä maan ensimmäistä säätiölakia vuonna 1930.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Kulturvänner för livet

Kulturvän är en av de nya verksamheter som Folkhälsan startat med hjälp av medel från luciainsamlingen. Luciainsamlingarna, som ordnas i samband med valet av Finlands Lucia, har under åren 2011–2013 samlat in medel för att på olika sätt stöda och hjälpa äldre som är ofrivilligt ensamma. År 2013 inbringade insamlingen nästan 114 000 euro.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Kaikkeen sitä on rahaa annettu – Suomen Kulttuurirahasto 75 vuotta

Suomen – ja maailman – suurimpiin säätiöihin kuuluva Suomen Kulttuurirahasto viettää 75-vuotisjuhlavuottaan.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Vahvojen naisten valtakunta

Monelle suomalaiselle ”Kone” ei enää tuo ensimmäisenä mieleen hissejä. ”Koneesta”, siis Koneen Säätiöstä, on tullut synonyymi laadukkaalle tieteelle ja taiteelle, ennakkoluulottomille yhteiskunnallisille puheenvuoroille ja rajoja rikkoville kulttuuritapahtumille. Ensimmäisenä naispuolisena Koneen Säätiön hallituksen puheenjohtajana Hanna Nurminen arvioi, että säätiön menestyksen takana on hallituksen ja henkilökunnan dynaamisuus ja ennakkoluulottomuus. Koneen säätiö on pystynyt muuttumaan ajan mukana.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Pärlor – Helmiä: Villa Gyllenberg 5.3.–1.6.2014

Efter 60 år öppnas utställningen Pärlor – Samling Wulff på Villa Gyllenberg i Helsingfors. 60 vuoden tauon jälkeen näyttely Helmiä – Kokoelma Wulff nähtävillä Villa Gyllenbergissä, Helsingissä.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Oho! Jari Tervolla ja Eeva Joenpellolla salaperäinen yhteys – katso kuvat!

Verkkojulkaisu on moderni keino hallita ja näyttää taidekokoelmaa. WSOY:n kirjallisuussäätiön taidekokoelman uunituoreet verkkosivut ovat taidehistorioitsija Hanne Selkokarin kaunis ja käytännöllinen luomus

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Apurahansaajan arkea ja juhlaa

Kirjailija-toimittaja Karo Hämäläisen kalenterissa apuraha vapauttaa tilaa taiteelliselle työlle. Karo Hämäläisellä on villi ja vapaa tunne: kaksi kuukautta sitten hän jätti leipätyönsä Arvopaperissa ja heittäytyi freelancetoimittajaksi ja kirjailijaksi. Tässä kirjailijan päiväunessa omaa rooliaan näyttelevät apurahasäätiöt, joiden tuen turvin Hämäläisellä on taloudellinen mahdollisuus kirjoittaa uutta teostaan ainakin jonkin aikaa muista töistä vapaana.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Yhteiskunnan toinen mielipide

Säätiölakiuudistus on tärkeä mahdollisuus parantaa säätiöiden toimintaedellytyksiä ja siten hyödyttää koko kansaa. Säätiöiden kautta jokainen meistä voi päättää, mitä asiaa tai aatetta haluaa tukea.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Harry Schaumans Stiftelse 80 år

Tack vare ett testamente av den samhällsengagerade affärsmannen Harry Schauman från Vasa inledde Harry Schaumans Stiftelse sin verksamhet 1933. Harry Schaumans liv kom att präglas av lika delar affärsmannaskap, kulturintresse och engagemang för hemstaden.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöt tv-julkkiksina

Franck Median uusi sarja Säätiöt yksityisistä suomalaisista säätiöistä esitetään joulunpyhinä ja uutenavuotena MTV3-kanavalla. Sarja kertoo yksityisten säätiöiden historiasta ja niiden merkityksestä suomalaisen tieteen, taiteen ja identiteetin tukijoina sekä roolista maamme rakentamisessa - myös tulevaisuuden kannalta.

Läs hela artikeln >