SARANAJUTTU | 3.6.2015

Souvenirer från den intellektuella godisbutiken

SARANAJUTTU | 3.6.2015

Tuliaisia älyllisestä karkkikaupasta

“Tre månader av inspirerande möten, föreläsningar och intellektuella äventyr – vilken möjlighet att utveckla sin kompetens inom stiftelsearbetet!”, sammanfattar Jannica Fagerholm sin stipendiatperiod vid Wilson Center i USA.

Fagerholm är verkställande direktör vid Signe och Ane Gyllenbergs stiftelse och har gjort en anmärkningsvärd karriär inom den finansiella sektorn innan stiftelsearbetet vidtog. I och med sin bakgrund har hon varit speciellt intresserad av att stärka stiftelsens verksamhet då det gäller att säkerställa genomslagskraft. Forskningsperioden vid Wilson Center, som möjliggjordes med stöd av Svenska kulturfonden, var uppbyggd runt just dessa frågor: “Jag ville lära mig hur amerikanska stiftelser arbetar med att säkerställa och utvärdera sin genomslagskraft samt hur de samverkar med andra bidragsgivare och med stipendiater för att öka sin genomslagskraft.” Speciellt värdefullt för henne var även möjligheten att få insikter i aktuella trender gällande portföljförvaltning bland stiftelser och universitetsfonder.

Fyra medlemmar av Delegationen för stiftelser och fonder tillsammans med Helsingfors universitet har skapat ett program för åren 2014–2015 där sammanlagt sju finländska stipendiater beviljas forskningsstipendier vid tankesmejdan Woodrow Wilson International Center for Scholars, som ligger i Washington DC. Målet för programmet var att fördjupa kunskaperna och perspektiven hos finländska experter från olika branscher, och åtminstone enligt Jannica Fagerholm var försöket värt det. ”Det var både utbildande och roligt att lära sig om det arbete mina kollegor gör i USA. Jag träffade och intervjuade människor som arbetar inom den amerikanska stiftelsevärlden.

Souvenirerna från USA innehöll mycket intressant att reflektera över. I USA kommer det inom de närmaste åren att ske stora överföringar av egendom till de yngre generationerna. Därför jobbar stiftelser och ideella organisationer allt mer med att säkerställa att deras målsättningar och verksamhet skall förmå attrahera också kommande donatorer. En växande trend när det gäller investeringsverksamhet är investeringar med genomslagskraft, Impact investment. I dessa placeringar är målsättningen inte enbart en finansiell avkastning utan också en mätbar social effekt. Impact investments förväntas öka i popularitet speciellt bland yngre filantroper.

Det totala beloppet av donationer till välgörenhet i USA beräknades uppgå till ca 350 miljarder dollar (år 2013), vilket motsvarar ca 2 % av BNP. Stiftelserna stod för 15 % av detta belopp. Givet är att det finns ett stort behov för att säkerställa att dessa medel skapar relevanta resultat, dvs genomslagskraft. I skuggan av de ansträngda offentliga finanserna också i USA växer trycket på att försvara de avdragsgilla donationerna till filantropi.
”Traditionell redovisningsskyldighet och öppenhet räcker inte längre utan den måste förstärkas med bevis på genomslagskraft” betonar verkställande direktör Jannica Fagerholm. För att arbetet med att utvärdera genomslagskraften skall vara framgångsrikt, krävs samverkan med stipendiater. De stiftelser som arbetar seriöst med utvärdering av genomslagskraften är därmed också beredda att allokera resurser för detta, även till sina bidragsmottagare. En liten extra kostnad för administrativ verksamhet i stiftelsen kan tillföra ett betydande mervärde och resultat.

Det har sagts att Wilson Center är en intellektuell godisbutik. Enligt Fagerholm är det mycket beskrivande. ”Wilson Center samlar experter från hela världen för att göra forskning och utbyta idéer om olika aktuella frågor. Att kunna njuta av de erfarenheter och visdomar av dessa många framstående forskare var en otroligt givande erfarenhet.” Till allas vår lycka delar Jannica Fagerholm med sig av sina nya kunskaper och perspektiv via Signe och Ane Gyllebergs stiftelse och styrelsen vid Delegationen för stiftelser och fonder.

***************************************************************

”Kolme kuukautta inspiroivia tapaamisia, luentoja ja älyllisiä seikkailuita – mikä mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan säätiötyössä!” toimitusjohtaja Jannica Fagerholm tiivistää stipendiaattikauttaan Wilson Centerissä Yhdysvalloissa.

Signe ja Ane Gyllenbergin säätiössä toimitusjohtajana työskentelevä Fagerholm on tehnyt huomattavan uran rahoitusalalla ennen siirtymistään säätiömaailmaan. Häntä on kiinnostanut säätiöiden toiminnan tehostaminen ja vaikuttavuuden arvioinnin kehittäminen. Svenska Kulturfondenin tuella toteutunut tutkimusjakso Wilson Centerissä kietoutui juuri näiden aiheiden ympärille: “Halusin tutustua amerikkalaisten säätiöiden vaikuttavuuden varmistamiseen ja arvioimiseen sekä niiden yhteistyöhön muiden apurahanmyöntäjien ja -saajien kanssa oman vaikuttavuutensa kasvattamiseksi.” Erityisen arvokkaana hän pitää myös mahdollisuutta perehtyä sikäläisiin näkemyksiin säätiöiden ja yliopistorahastojen sijoittamiseen liittyvistä ajankohtaisista trendeistä.

Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan neljä jäsensäätiötä ja Helsingin yliopisto loivat ohjelman, jonka kautta kaikkiaan seitsemän suomalaista stipendiaattia pääsee omalle tutkimusjaksolle Washington DC:ssa sijaitsevaan kansainväliseen Woodrow Wilson International Center for Scholars -tutkimuskeskukseen 2014–2015. Ohjelmakokeilulla tavoiteltiin suomalaisasiantuntijoiden osaamisen syventämistä, ja ainakin Jannica Fagerholmin mukaan kokeilu kannatti.

Tuliaiset Yhdysvalloista olivat säätiöille kiinnostavia. Siellä valtavia omaisuuksia siirtyy lähivuosina uusille sukupolville. Sen vuoksi säätiöt ja yleishyödylliset järjestöt tekevät yhä enemmän töitä varmistaakseen, että heidän tavoitteensa ja toimintansa vetoavat myös tuleviin lahjoittajiin. Sijoitustoiminnassa kasvava ilmiö ovat vaikuttavuusinvestoinnit, impact investment. Näiden sijoitusten tavoitteena ei ole vain rahallinen tuotto vaan myös mitattavissa oleva sosiaalinen tai yhteiskunnallinen vaikutus. Vaikuttavuussijoittamisen suosion uskotaan kasvavan voimakkaasti juuri nuorten hyväntekijöiden keskuudessa.

USA:ssa lahjoitukset hyväntekeväisyydelle ovat noin 350 miljardia dollaria (2013) eli noin 2 % BKT:sta. Säätiöiden osuus tästä on 15 % Ymmärrettävästi tarve varmistaa, että nämä varat saavat aikaan tarkoituksenmukaisia tuloksia eli vaikuttavuutta, on suuri. Julkisen talouden supistuspaineiden alla myös verotuksessa vähennyskelpoisia lahjoituksia yleishyödyllisiin tarkoituksiin täytyy voida perustella vakuuttavasti.

”Perinteinen taloudellinen raportointi ja avoimuus eivät enää riitä, vaan niitä täytyy vahvistaa vaikuttavuusraportoinnilla”, toimitusjohtaja Jannica Fagerholm painottaa. Jotta säätiön vaikuttavuuden arviointi olisi tuloksellista, apurahansaajan osallistuminen arviointiin on välttämätöntä. Niinpä niiden säätiöiden, jotka todella vakavissaan kehittävät vaikuttavuusarviointiaan, täytyy allokoida riittävästi varoja arviointityöhön – myös apurahansaajien osallistamiseen. Pieni hallinnollinen lisäkustannus voi tuoda säätiön toimintaan merkittävän lisäarvon ja -tuloksen.

Wilson Centeriä on kutsuttu älylliseksi karkkikaupaksi. Fagerholmin mukaan kuvailu on hyvin osuva. ”Wilson Centeriin kerääntyy tutkijoita kaikkialta maailmasta tekemään omaa tutkimustaan ja vaihtamaan ajatuksia erilaisista ajankohtaisista kysymyksistä. Mahdollisuus saada nauttia näiden monien huippututkijoiden kokemuksista ja viisaudesta oli uskomattoman antoisaa.” Suomalaisten onneksi Jannica Fagerholm jakaa oppimaansa kaikkien yhteiseksi hyväksi työssään Signe ja Ane Gyllebergin säätiössä sekä Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan hallituksessa.

Saranajuttu

Vahvojen naisten valtakunta

Monelle suomalaiselle ”Kone” ei enää tuo ensimmäisenä mieleen hissejä. ”Koneesta”, siis Koneen Säätiöstä, on tullut synonyymi laadukkaalle tieteelle ja taiteelle, ennakkoluulottomille yhteiskunnallisille puheenvuoroille ja rajoja rikkoville kulttuuritapahtumille. Ensimmäisenä naispuolisena Koneen Säätiön hallituksen puheenjohtajana Hanna Nurminen arvioi, että säätiön menestyksen takana on hallituksen ja henkilökunnan dynaamisuus ja ennakkoluulottomuus. Koneen säätiö on pystynyt muuttumaan ajan mukana.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Pärlor – Helmiä: Villa Gyllenberg 5.3.–1.6.2014

Efter 60 år öppnas utställningen Pärlor – Samling Wulff på Villa Gyllenberg i Helsingfors. 60 vuoden tauon jälkeen näyttely Helmiä – Kokoelma Wulff nähtävillä Villa Gyllenbergissä, Helsingissä.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Oho! Jari Tervolla ja Eeva Joenpellolla salaperäinen yhteys – katso kuvat!

Verkkojulkaisu on moderni keino hallita ja näyttää taidekokoelmaa. WSOY:n kirjallisuussäätiön taidekokoelman uunituoreet verkkosivut ovat taidehistorioitsija Hanne Selkokarin kaunis ja käytännöllinen luomus

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Apurahansaajan arkea ja juhlaa

Kirjailija-toimittaja Karo Hämäläisen kalenterissa apuraha vapauttaa tilaa taiteelliselle työlle. Karo Hämäläisellä on villi ja vapaa tunne: kaksi kuukautta sitten hän jätti leipätyönsä Arvopaperissa ja heittäytyi freelancetoimittajaksi ja kirjailijaksi. Tässä kirjailijan päiväunessa omaa rooliaan näyttelevät apurahasäätiöt, joiden tuen turvin Hämäläisellä on taloudellinen mahdollisuus kirjoittaa uutta teostaan ainakin jonkin aikaa muista töistä vapaana.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Yhteiskunnan toinen mielipide

Säätiölakiuudistus on tärkeä mahdollisuus parantaa säätiöiden toimintaedellytyksiä ja siten hyödyttää koko kansaa. Säätiöiden kautta jokainen meistä voi päättää, mitä asiaa tai aatetta haluaa tukea.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Harry Schaumans Stiftelse 80 år

Tack vare ett testamente av den samhällsengagerade affärsmannen Harry Schauman från Vasa inledde Harry Schaumans Stiftelse sin verksamhet 1933. Harry Schaumans liv kom att präglas av lika delar affärsmannaskap, kulturintresse och engagemang för hemstaden.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöt tv-julkkiksina

Franck Median uusi sarja Säätiöt yksityisistä suomalaisista säätiöistä esitetään joulunpyhinä ja uutenavuotena MTV3-kanavalla. Sarja kertoo yksityisten säätiöiden historiasta ja niiden merkityksestä suomalaisen tieteen, taiteen ja identiteetin tukijoina sekä roolista maamme rakentamisessa - myös tulevaisuuden kannalta.

Läs hela artikeln >