SARANAJUTTU | 20.5.2014

Uimahallihaaveita ja alppiruusuja – rantasalmelaissäätiö paikallisena kulttuuritoimijana

SARANAJUTTU | 20.5.2014

Yksi uusimmista Neuvottelukunnan jäsenistä on Rantasalmen Osuuspankin Virkistys- ja Sivistyssäätiö. Se on samalla yksi pienimmistä. Säätiön perusti Rantasalmen Osuuspankki oman 100-vuotisjuhlansa kunniaksi vuonna 2003.

Yksi uusimmista Neuvottelukunnan jäsenistä on Rantasalmen Osuuspankin Virkistys- ja Sivistyssäätiö. Se on samalla yksi pienimmistä. Säätiön perusti Rantasalmen Osuuspankki oman 100-vuotisjuhlansa kunniaksi vuonna 2003.

Säätiön tarkoituksena on tukea virkistys-, sivistys-, ja koulutustoimintaa Rantasalmella. Erityisinä sääntöihin kirjattuina tavoitteina ovat myötävaikuttaminen uimahallin saamiseksi kuntaan sekä lukiotasoisen koulutuksen säilyminen Rantasalmella.

Uimahallia ei ole vielä saatu, mutta lukiota säätiö tukee avokätisesti. Säätiön pääasiallisena toimintamuotona ovat nimittäin lukiolaisille tarkoitetut stipendit. Jokainen Rantasalmen lukioon tuleva saa 200 euron stipendin ja kaikki ylioppilaat 500 euroa. Näin tuetaan säätiön sääntöjen mukaisesti lukiokoulutuksen säilymistä Rantasalmella. Lukiolla on myös musiikkiteatterin linja, joka houkuttelee opiskelijoita ympäri maakuntaa.

Säätiö hallinnoi myös Jumikkalan erikoisrahastoa, joka omistaa muun muassa komean Jumikkalan kartanon. Rahasto sai kartanon testamenttilahjoituksena vuonna 2008 hammaslääkäri Sisko Baggelta, jonka suku oli omistanut Jumikkalan 1800-luvulta lähtien. Jo aiemmin Bagge oli lahjoittanut rahastolle metsää ja muuta omaisuutta. Rahastolla on oma hoitokuntansa, joka on pitänyt kartanosta ja sen pihapiiristä hyvää huolta. Rakennuksia on entisöity ja alueelle on perustettu myös alppiruusupuisto. Kartano on nykyään suosittu juhlapaikka, jonka erinomaisen pitopalvelun tarjoomukset suorastaan herkistävät mielen.

Etelä-Savon rakennusperinneyhdistyksen mukaan Jumikkalan tila on toiminut 1600-luvulla kruununtilana ja sotilasvirkatalona. Nykyinen päärakennus on vuodelta 1894. 1700-luvulla siellä toimi lyhyen aikaa alkeiskoulu ja vuosina 1749–1788 neliluokkainen triviaalikoulu. 1800-luvulla Jumikkala toimi kievarina ja kauppana. A. W. Baggen kauppakartanosta (1881–1916) sanottiin, että ”ellei sitä Baggelta saa, ei sitä saa mistään.” Sotien jälkeen talo oli jälleen koulukäytössä aina 1970-luvulle saakka.

Saranajuttu

Vahvojen naisten valtakunta

Monelle suomalaiselle ”Kone” ei enää tuo ensimmäisenä mieleen hissejä. ”Koneesta”, siis Koneen Säätiöstä, on tullut synonyymi laadukkaalle tieteelle ja taiteelle, ennakkoluulottomille yhteiskunnallisille puheenvuoroille ja rajoja rikkoville kulttuuritapahtumille. Ensimmäisenä naispuolisena Koneen Säätiön hallituksen puheenjohtajana Hanna Nurminen arvioi, että säätiön menestyksen takana on hallituksen ja henkilökunnan dynaamisuus ja ennakkoluulottomuus. Koneen säätiö on pystynyt muuttumaan ajan mukana.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Pärlor – Helmiä: Villa Gyllenberg 5.3.–1.6.2014

Efter 60 år öppnas utställningen Pärlor – Samling Wulff på Villa Gyllenberg i Helsingfors. 60 vuoden tauon jälkeen näyttely Helmiä – Kokoelma Wulff nähtävillä Villa Gyllenbergissä, Helsingissä.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Oho! Jari Tervolla ja Eeva Joenpellolla salaperäinen yhteys – katso kuvat!

Verkkojulkaisu on moderni keino hallita ja näyttää taidekokoelmaa. WSOY:n kirjallisuussäätiön taidekokoelman uunituoreet verkkosivut ovat taidehistorioitsija Hanne Selkokarin kaunis ja käytännöllinen luomus

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Apurahansaajan arkea ja juhlaa

Kirjailija-toimittaja Karo Hämäläisen kalenterissa apuraha vapauttaa tilaa taiteelliselle työlle. Karo Hämäläisellä on villi ja vapaa tunne: kaksi kuukautta sitten hän jätti leipätyönsä Arvopaperissa ja heittäytyi freelancetoimittajaksi ja kirjailijaksi. Tässä kirjailijan päiväunessa omaa rooliaan näyttelevät apurahasäätiöt, joiden tuen turvin Hämäläisellä on taloudellinen mahdollisuus kirjoittaa uutta teostaan ainakin jonkin aikaa muista töistä vapaana.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Yhteiskunnan toinen mielipide

Säätiölakiuudistus on tärkeä mahdollisuus parantaa säätiöiden toimintaedellytyksiä ja siten hyödyttää koko kansaa. Säätiöiden kautta jokainen meistä voi päättää, mitä asiaa tai aatetta haluaa tukea.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Harry Schaumans Stiftelse 80 år

Tack vare ett testamente av den samhällsengagerade affärsmannen Harry Schauman från Vasa inledde Harry Schaumans Stiftelse sin verksamhet 1933. Harry Schaumans liv kom att präglas av lika delar affärsmannaskap, kulturintresse och engagemang för hemstaden.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöt tv-julkkiksina

Franck Median uusi sarja Säätiöt yksityisistä suomalaisista säätiöistä esitetään joulunpyhinä ja uutenavuotena MTV3-kanavalla. Sarja kertoo yksityisten säätiöiden historiasta ja niiden merkityksestä suomalaisen tieteen, taiteen ja identiteetin tukijoina sekä roolista maamme rakentamisessa - myös tulevaisuuden kannalta.

Läs hela artikeln >