SARANAJUTTU | 6.3.2014

Pärlor – Helmiä: Villa Gyllenberg 5.3.–1.6.2014

SARANAJUTTU | 6.3.2014

Efter 60 år öppnas utställningen Pärlor – Samling Wulff på Villa Gyllenberg i Helsingfors. 60 vuoden tauon jälkeen näyttely Helmiä – Kokoelma Wulff nähtävillä Villa Gyllenbergissä, Helsingissä.

I specialutställningen ingår sådana finländska målningar från 1850- till 1940-talet som sällan visats offentligt. Den finländska guldåldern är särskilt rikligt representerad. Utställningen består av 38 verk av 27 konstnärer. För första gången ses Einar Wulffs och Ane Gyllenbergs mycket högklassiga samlingar under samma tak.

Samlingen består inalles av cirka 100 verk och bland dem har 30 av de mest betydande målningarna valts ut för utställningen. Därutöver visas Sakari Tohkas bronsbyst av Einar Wulff från 1949. Med på utställningen är också fyra verk ur Gyllenbergs samling som tidigare tillhört samling Wulff.

Många högklassiga kända målningar, som man bara har kunnat beundra i böcker och på enskilda utställningar, ställs nu ut tillsammans. Som exempel kan nämnas Edelfelts Polsk rabbin, Schjerfbecks Lilla Rika II, Thesleffs Figur i landskap och Wiiks I vindskammaren. En del av målningarna har inte visats sedan 1954.

De 27 konstnärerna som står bakom målningarna är Gunnar Berndtson, Alvar Cawén, Marcus Collin, Albert Edelfelt, Alfred William Finch, Axel Gallén, Sven Grönvall, Pekka Halonen, Werner Holmberg, Amélie Lundahl, Hjalmar Munsterhjelm, Eero Nelimarkka, Mikko Oinonen, Yrjö Ollila, Jalmari Ruokokoski, Tyko Sallinen, Juho Salminen, Santeri Salokivi, Helene Schjerfbeck, Sakari Tohka, Ellen Thesleff, Ragnar Ungern, August Uotila, Torsten Wasastjerna, Victor Westerholm, Maria Wiik och Werner Åström. I samband med utställningen publiceras ett utställningshäfte, som presenterar utställningens alla verk samt ger uppdaterad, intressant och fylligare bakgrundsinformation om en del målningar.

Einar Wulff (1888–1978) och Ane Gyllenberg (1891–1977) var mycket goda och nära vänner. En gemensam nämnare för dem båda var att de endast förvärvade sådan konst som berörde dem personligen. På Villa Gyllenberg finns bevarat Signe Gyllenbergs värdinnebok där det framgår att paret Wulff ofta gästade huset. Ett middagsbord dukas upp i hemmets matsal med placering och meny från boken.

Näyttelyn teokset ovat harvinaisia helmiä

Näyttelyssä nähdään harvoin esillä olleita suomalaisia maalauksia 1850-luvulta 1940-luvulle asti. Suomen taiteen kultakausi on erityisen hyvin edustettuna: maalauksia on mm. Albert Edelfeltiltä, Axel Gallénilta (Akseli Gallen-Kallela), Pekka Haloselta, Jalmari Ruokokoskelta, Tyko Salliselta, Helene Schjerfbeckiltä, Ellen Thesleffiltä ja Maria Wiikiltä. Näyttelykokonaisuudessa on mukana yhteensä 38 teosta 27 taiteilijalta. Vierailulla voi tutustua myös Villa Gyllenbergissä pysyvästi esillä olevaan Ane ja Signe Gyllenbergin taidekokoelmaan. Näyttelyn teokset ovat harvinaisia helmiä.

Noin sata teosta sisältävästä Wulffin taidekokoelmasta näyttelyyn on valittu keskeisimmät 33 maalausta. Lisäksi nähdään Sakari Tohkan veistämä pronssinen rintakuva Einar Wulffista vuodelta 1949. Mukana on myös Gyllenbergin kokoelmasta neljä teosta, jotka kuuluivat aikaisemmin Wulffin kokoelmaan. Näytteillä on paljon yleisön tuntemia upeita maalauksia, joita on voinut ihailla vain kirjoissa ja yksittäisissä näyttelyissä, kuten Edelfeltin Puolalainen rabbiini, Schjerfbeckin Pikku Riika II, Thesleffin Henkilö maisemassa ja Wiikin Ullakkokamarissa. Osa teoksista ei ole ollut esillä vuoden 1954 jälkeen.

"Wulffin kokoelma heijastaa aikansa makua. Keräilijänä Wulff ei kuitenkaan ollut yhtä hengellinen kuin Ane Gyllenberg. Dominoivana aiheena on maisema, mutta tähän näyttelyyn olemme valinneet enimmäkseen henkilökuvia ja kaupunkimaisemia", kertoo Villa Gyllenbergin intendentti Nina Zilliacus.

Näyttelyn 27 taiteilijaa ovat Gunnar Berndtson, Alvar Cawén, Marcus Collin, Albert Edelfelt, Alfred William Finch, Axel Gallén, Sven Grönvall, Pekka Halonen, Werner Holmberg, Amélie Lundahl, Hjalmar Munsterhjelm, Eero Nelimarkka, Mikko Oinonen, Yrjö Ollila, Jalmari Ruokokoski, Tyko Sallinen, Juho Salminen, Santeri Salokivi, Helene Schjerfbeck, Sakari Tohka, Ellen Thesleff, Ragnar Ungern, August Uotila, Torsten Wasastjerna, Victor Westerholm, Maria Wiik ja Werner Åström. Erikseen julkaistava näyttelyjulkaisu esittelee kaikki näyttelyn teokset ja kertoo osasta mielenkiintoista taustatietoa.

Einar Wulffia ja Ane Gyllenbergiä yhdistivät liike-elämä ja taidekeräily

Ystävysten, Einar Wulffin (1888–1978) ja Ane Gyllenbergin (1891–1977), poikkeuksellisen korkeatasoiset kokoelmat ovat nähtävillä saman katon alla ensi kertaa. Wulff ja Gyllenberg olivat myös henkilökohtaisella tasolla parhaita ystäviä. Molemmat hankkivat vain sellaista taidetta, joka kosketti heitä henkilökohtaisesti. Villa Gyllenbergissä on säilynyt Signe Gyllenbergin emännän kirja, josta ilmenee, että Wulffin pariskunta vieraili talossa usein illallisilla. Näyttelyn ajaksi kotimuseon puolelle katetaan illallispöytä kirjasta löytyvällä istumajärjestyksellä.

Einar Wulff kartutti taidekokoelmaansa yksityishenkilönä. Wulffin ensimmäinen hankinta vuonna 1915, lähes sata vuotta sitten, oli Jalmari Ruokokosken maalaus Ruiskuhilaita samalta vuodelta. Kokoelma kasvoi erityisesti 1930-luvulla ja pääasiallisen koostumuksensa se sai 1940-luvun loppuun mennessä. Wulffin perheen omistuksessa oleva kokoelma on pysynyt yhtenäisenä näihin päiviin asti.

Paperikauppaketju Wulffin perusti Einar Wulffin isä Thomas Fredrik Wulff, joka avasi ensimmäisen myymälänsä Helsinkiin vuonna 1890. Arvostetun ketjun tunnetuin myymälä sijaitsi Helsingissä Mannerheimintien ja Pohjois-Esplanadin kulmassa Argoksen talossa, "Wulffin kulmassa", jossa nykyään toimii Stockmannin tavaratalo. Vuodesta 2002 lähtien Wulff on kuulunut Wulff-konserniin, joka on alansa suurin yritys Suomessa.

Saranajuttu

Vahvojen naisten valtakunta

Monelle suomalaiselle ”Kone” ei enää tuo ensimmäisenä mieleen hissejä. ”Koneesta”, siis Koneen Säätiöstä, on tullut synonyymi laadukkaalle tieteelle ja taiteelle, ennakkoluulottomille yhteiskunnallisille puheenvuoroille ja rajoja rikkoville kulttuuritapahtumille. Ensimmäisenä naispuolisena Koneen Säätiön hallituksen puheenjohtajana Hanna Nurminen arvioi, että säätiön menestyksen takana on hallituksen ja henkilökunnan dynaamisuus ja ennakkoluulottomuus. Koneen säätiö on pystynyt muuttumaan ajan mukana.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Pärlor – Helmiä: Villa Gyllenberg 5.3.–1.6.2014

Efter 60 år öppnas utställningen Pärlor – Samling Wulff på Villa Gyllenberg i Helsingfors. 60 vuoden tauon jälkeen näyttely Helmiä – Kokoelma Wulff nähtävillä Villa Gyllenbergissä, Helsingissä.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Oho! Jari Tervolla ja Eeva Joenpellolla salaperäinen yhteys – katso kuvat!

Verkkojulkaisu on moderni keino hallita ja näyttää taidekokoelmaa. WSOY:n kirjallisuussäätiön taidekokoelman uunituoreet verkkosivut ovat taidehistorioitsija Hanne Selkokarin kaunis ja käytännöllinen luomus

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Apurahansaajan arkea ja juhlaa

Kirjailija-toimittaja Karo Hämäläisen kalenterissa apuraha vapauttaa tilaa taiteelliselle työlle. Karo Hämäläisellä on villi ja vapaa tunne: kaksi kuukautta sitten hän jätti leipätyönsä Arvopaperissa ja heittäytyi freelancetoimittajaksi ja kirjailijaksi. Tässä kirjailijan päiväunessa omaa rooliaan näyttelevät apurahasäätiöt, joiden tuen turvin Hämäläisellä on taloudellinen mahdollisuus kirjoittaa uutta teostaan ainakin jonkin aikaa muista töistä vapaana.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Yhteiskunnan toinen mielipide

Säätiölakiuudistus on tärkeä mahdollisuus parantaa säätiöiden toimintaedellytyksiä ja siten hyödyttää koko kansaa. Säätiöiden kautta jokainen meistä voi päättää, mitä asiaa tai aatetta haluaa tukea.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Harry Schaumans Stiftelse 80 år

Tack vare ett testamente av den samhällsengagerade affärsmannen Harry Schauman från Vasa inledde Harry Schaumans Stiftelse sin verksamhet 1933. Harry Schaumans liv kom att präglas av lika delar affärsmannaskap, kulturintresse och engagemang för hemstaden.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöt tv-julkkiksina

Franck Median uusi sarja Säätiöt yksityisistä suomalaisista säätiöistä esitetään joulunpyhinä ja uutenavuotena MTV3-kanavalla. Sarja kertoo yksityisten säätiöiden historiasta ja niiden merkityksestä suomalaisen tieteen, taiteen ja identiteetin tukijoina sekä roolista maamme rakentamisessa - myös tulevaisuuden kannalta.

Läs hela artikeln >