SARANAJUTTU | 6.3.2014

Oho! Jari Tervolla ja Eeva Joenpellolla salaperäinen yhteys – katso kuvat!

SARANAJUTTU | 6.3.2014

Verkkojulkaisu on moderni keino hallita ja näyttää taidekokoelmaa. WSOY:n kirjallisuussäätiön taidekokoelman uunituoreet verkkosivut ovat taidehistorioitsija Hanne Selkokarin kaunis ja käytännöllinen luomus

Säätiöiden taidekokoelmat ovat aarreaittoja taiteen ystävien lisäksi myös monista muista aloista ja aiheista kiinnostuneille. Mutta miten esitellä teoksia julkisesti ja tehdä kokoelmaa tunnetuksi, siinäpä haastetta säätiöille. Verkkojulkaisu on moderni keino hallita ja näyttää taidekokoelmaa. WSOY:n kirjallisuussäätiön taidekokoelman uunituoreet verkkosivut ovat taidehistorioitsija Hanne Selkokarin kaunis ja käytännöllinen luomus.

Eteerinen kirjailijatar Eeva Joenpelto katsoo haaveellisena ryppyotsaista, pilke silmäkulmassa myhäilevää Jari Tervoa. Rosa Liksomin villit värit näyttävät vetävän Werner Söderströmin ilmeen vakavaksi ja Venny Soldan-Brofeltin suloiset kukkakiehkurat inspiroivat ajatuksiinsa vaipunutta Aleksis Kiveä. Tunnetut legendat ja syntymättömät kertomukset, elävät ja kuolleet taiteilijasielut, kirjallisuus ja kuvataide kohtaavat ainutlaatuisella tavalla WSOY:n kirjallisuussäätiön taidekokoelmassa.

Kustantamon johtajiston ja kirjailijoiden muotokuvista mutta myös monista muista teoksista ja esineistä koostuva kokoelma on täynnä kiinnostavia tarinoita ja taustoja. Monipuolisella, tähän asti vain harvojen tuntemalla taidekokoelmalla on juuri ollut näyttelynavajaiset – verkkosivuillaan. Kirjallisuussäätiön kotisivuilta löytyvä taidekokoelman esittely ja luettelo ovat taidehistorioitsijoille ja kotimaisen kirjallisuuden ystäville todellinen herkkupala. Täydellistä kokoelmaluetteloa täydentävät täsmälliset teostiedot ja kertomukset valikoiduista taiteilijoista ja teoksista.

Taide näkyväksi

”Kokoelman taustat ovat niin kiinnostavia ja lomittuvat säätiön oman historian kanssa, että niiden kautta säätiönkin tarina syttyy elämään”, kirjallisuussäätiön taidekokoelmavastaava, filosofian tohtori Hanne Selkokari sanoo. Laatimalla kaikkien nähtävillä olevan verkkoluettelon ja -kokoelmaesittelyn WSOY:n kirjallisuussäätiö halusi parantaa taidekokoelmansa saavutettavuutta. Verkkosivujen avulla on helppoa kertoa teoksista, levittää tietoa niiden lainausmahdollisuuksista ja kertoa millaisesta kokoelmasta oikein on kysymys.

Hankkeen väistämättömänä osana taidekokoelma tuli myös kattavasti ja asiantuntevasti dokumentoiduksi. Näin se on helposti näyttelynjärjestäjien ja tutkijoiden käytössä mutta myös suuren yleisön nähtävillä. Taidekokoelmavastaava Selkokarille taidekokoelman julkaiseminen verkossa kannattaa, koska se lisää lainaustoimintaa ja teoskyselyitä sekä ihmisten halua nähdä teoksia myös ”elävänä”.

Monilla säätiöillä ja rahastoilla on taidekokoelmia, joita hoidetaan hyvin eri tavoin. Joillakin oma omat modernit museonsa kuten Signe ja Ane Gyllenbergin säätiöllä tai kokoelmadeponointi jollekin museolle kuten Jenny ja Antti Wihurin rahastolla. Toiset säätiökokoelmat ”vain ovat”: teokset roikkuvat satunnaisesti ripustettuina toimistoissa tai ovat pinottuina varastoihin. Taideteosten hallinnointi onkin oma taiteenalansa.

Asiantuntijan opastuksella kaikki on helpompaa

Kotimaisista säätiöistä verkkoesittelyitä ja -kokoelmia on vielä harvoilla, edes Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistyksen kaikki jäsenet eivät vielä ylpeile upeilla verkkoaineistoilla. Taidekokoelmasta huolehtimisen ja kehittämisen tulisi Selkokarin mielestä olla säätiöille itsestään selvyys. ”Jos säätiö, yhdistys tai yritys huolehtii kirjanpidostaan, lakiasioistaan ja muun toimintansa asianmukaisesta hoitamisesta, on luonnollista huolehtia myös taidekokoelmasta. Sehän on taseessakin eli osa säätiön omaisuutta. Lakiasioissa on selvää käyttää asiantuntijaa, samoin kirjanpidossa, joten niin olisi syytä tehdä myös taidekokoelman osalta.”

Hyvä verrokki WSOY:n kirjallisuussäätiön kokoelmaratkaisulle oli Alfred Kordelin yleinen edistys- ja sivistysrahasto, jonka kokoelma on kokonaan kuvattuna säätiön verkkosivuilla. Kirjallisuussäätiön sivuilla varsinaisia teoskuvia on vain joitakin kymmeniä: ”Kordelinilla teoksia on alle 400, meillä niitä on reilusti yli 900. On iso kustannus pitää kaikki teokset jatkuvasti esillä, koska vuosittaiset tekijänoikeusmaksut ovat huomattavat. Ensimmäisessä vaiheessa tärkeintä ei ole julkaista kaikkia kuvia vaan dokumentoida ja luoda strategia kokoelman käytölle. Siihen riittää vähempikin kuvamäärä, jota voidaan sitten kasvattaa harkitusti strategian mukaan”, taidehistorioitsija Hanne Selkokari linjaa.

Moni säätiö pelkää kasvavia hallintokuluja, mutta nykyaikainen verkkokokoelma ei välttämättä ole suuri taloudellinen investointi. WSOY:n kirjallisuussäätiön taidekokoelman verkkojulkaiseminen toteutettiin noin vuoden kestäneenä projektina. Hankkeen kustannuksiin sisältyi taideasiantuntijan työ, koko kokoelman valokuvaus, hallintaohjelma, verkkosivujen graafinen suunnittelu ja tekninen toteutus sekä vielä kokoelman kartuntastrategian laatiminen. Kokoelmaa hallitaan kotimaisella palvelulla, joka valittiin kilpailutuksella ja jonka vuosikustannus on hyvin kohtuullinen. ”Säätiöiden tulee huolehtia kokoelman kokoon nähden oikeankokoisesta satsauksesta. Ei voi pihistää tästä osasta toimintaa, kun ei muitakaan välttämättömiä kuluja voi jättää maksamatta”, Selkokari muistuttaa.

Vastuu velvoittaa – taidekokoelmaa pitää hoivata

Mitä taideasiantuntija suosittelee muille säätiöille ja rahastoille, joilla on omia taidekokoelmiaan? ”Ensiapu on tärkeintä. Vähällä hoidolla ollut kokoelma täytyy ensin kartoittaa ja hoitaa kiireellisintä apua kaipaavat teokset kuntoon, jatkossa hoitaminen ja hallinnointi pyörii vähemmälläkin.” Taidekokoelmalahjoitusten osalta Hanne Selkokari suosittelee tarkkaavaisuutta ja harkintaa. Ei ole aina selvää, että on vastaanottajan edun mukaista edes ottaa lahjoitusta vastaan, sillä se edellyttää varallisuutta ja asiantuntemusta.

”Lahjoitus on aina kustannus vastaanottajalle. Taidekokoelma täytyy dokumentoida, luetteloida ja valokuvata – jo tasetta ja vakuutuksiakin varten, sillä pitää olla asianmukaiset säilytystilat, lisäksi se vaati hoitoa ja konservointia. Jos ruvetaan ottamaan vastaan lahjoituksia, on syytä ottaa asiantuntija mukaan alusta alkaen niin teosten ymmärtämiseen kuin juridisiin yksityiskohtiin. Hallintaoikeuden siirto kannattaa miettiä tarkasti: mikä kaikki oikeastaan vaihtaa omistajaa, kun lahjoitus otetaan vastaan. Sopimuksen tulisi olla säätiön etujen mukainen”, Selkokari muistuttaa.

Hanne Selkokarille säätiön taidekokoelmavastaavan työ on osa-aikainen, muu aika kuluu yliopisto- ja tutkimustöihin sekä erilaisiin asiantuntijatehtäviin. Mittavan dokumentointiurakan jälkeenkin kotimaisen taiteen huippuasiantuntija viehättyy edelleen oman säätiön taideteoksista. Mitä asiantuntija sitten toivoisi taidekokoelman tulevaisuudelta? ”Kaikkein hienointa olisi, jos teokset olisivat jatkuvasti avoimesti esillä mutta se ei ole realistista. Kokoelmaa esittelevä perinteinen taidekirja olisi edelleen ajankohtainen verkkojulkaisusta huolimatta. Vaikka sivusto muuttuisi, kirja on ikuinen. Painettu kirja on käytännöllinen tutkijoille ja museoille, joille se on työväline.”

Vaikka tekniikka kehittyy ja säätiöt sen mukana, kirja on edelleen käyttöliittymistä joustavin ja viestintävälineistä viehättävin. Ja mikä olisikaan omaa taidekirjaa luontevampi seuraava askel taidekokoelman omistavalle kirjallisuussäätiölle.

http://www.wsoy-kirjallisuussaatio.fi/taidekokoelma/

Saranajuttu

Vahvojen naisten valtakunta

Monelle suomalaiselle ”Kone” ei enää tuo ensimmäisenä mieleen hissejä. ”Koneesta”, siis Koneen Säätiöstä, on tullut synonyymi laadukkaalle tieteelle ja taiteelle, ennakkoluulottomille yhteiskunnallisille puheenvuoroille ja rajoja rikkoville kulttuuritapahtumille. Ensimmäisenä naispuolisena Koneen Säätiön hallituksen puheenjohtajana Hanna Nurminen arvioi, että säätiön menestyksen takana on hallituksen ja henkilökunnan dynaamisuus ja ennakkoluulottomuus. Koneen säätiö on pystynyt muuttumaan ajan mukana.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Pärlor – Helmiä: Villa Gyllenberg 5.3.–1.6.2014

Efter 60 år öppnas utställningen Pärlor – Samling Wulff på Villa Gyllenberg i Helsingfors. 60 vuoden tauon jälkeen näyttely Helmiä – Kokoelma Wulff nähtävillä Villa Gyllenbergissä, Helsingissä.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Oho! Jari Tervolla ja Eeva Joenpellolla salaperäinen yhteys – katso kuvat!

Verkkojulkaisu on moderni keino hallita ja näyttää taidekokoelmaa. WSOY:n kirjallisuussäätiön taidekokoelman uunituoreet verkkosivut ovat taidehistorioitsija Hanne Selkokarin kaunis ja käytännöllinen luomus

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Apurahansaajan arkea ja juhlaa

Kirjailija-toimittaja Karo Hämäläisen kalenterissa apuraha vapauttaa tilaa taiteelliselle työlle. Karo Hämäläisellä on villi ja vapaa tunne: kaksi kuukautta sitten hän jätti leipätyönsä Arvopaperissa ja heittäytyi freelancetoimittajaksi ja kirjailijaksi. Tässä kirjailijan päiväunessa omaa rooliaan näyttelevät apurahasäätiöt, joiden tuen turvin Hämäläisellä on taloudellinen mahdollisuus kirjoittaa uutta teostaan ainakin jonkin aikaa muista töistä vapaana.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Yhteiskunnan toinen mielipide

Säätiölakiuudistus on tärkeä mahdollisuus parantaa säätiöiden toimintaedellytyksiä ja siten hyödyttää koko kansaa. Säätiöiden kautta jokainen meistä voi päättää, mitä asiaa tai aatetta haluaa tukea.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Harry Schaumans Stiftelse 80 år

Tack vare ett testamente av den samhällsengagerade affärsmannen Harry Schauman från Vasa inledde Harry Schaumans Stiftelse sin verksamhet 1933. Harry Schaumans liv kom att präglas av lika delar affärsmannaskap, kulturintresse och engagemang för hemstaden.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöt tv-julkkiksina

Franck Median uusi sarja Säätiöt yksityisistä suomalaisista säätiöistä esitetään joulunpyhinä ja uutenavuotena MTV3-kanavalla. Sarja kertoo yksityisten säätiöiden historiasta ja niiden merkityksestä suomalaisen tieteen, taiteen ja identiteetin tukijoina sekä roolista maamme rakentamisessa - myös tulevaisuuden kannalta.

Läs hela artikeln >