SARANAJUTTU | 6.3.2014

Kaikkeen sitä on rahaa annettu – Suomen Kulttuurirahasto 75 vuotta

SARANAJUTTU | 6.3.2014

Suomen – ja maailman – suurimpiin säätiöihin kuuluva Suomen Kulttuurirahasto viettää 75-vuotisjuhlavuottaan.

Suomen – ja maailman – suurimpiin säätiöihin kuuluva Suomen Kulttuurirahasto viettää 75-vuotisjuhlavuottaan. Hallituksen puheenjohtaja Timo Viherkenttä linjasi juhlapuheessaan Kulttuurirahaston osallistuvan Suomen kestävyysvajeen taltuttamiseen: korkeasta iästään huolimatta Rahasto ei ole jäämässä eläkkeelle vaan jatkaa tinkimätöntä työtään suomalaisen kulttuurin, tieteen ja taiteen hyväksi.

Kulttuurirahaston juhlavuoden suurhanke rakentaa uudella tavalla sukupolvien yhteyttä Suomessa. Jokaiseen kuntaan perustetaan 5-10-vuotiaiden lasten ja eläkeläisten kohtaamispaikaksi Terhokerho. Kerhot kutsuvat kaikenikäisiä suomalaisia leikkimään ja viettämään kiireetöntä aikaa yhdessä. Hankkeen toteutuksesta vastaavat Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) ja Suomen Punainen Risti (SPR); Kulttuurirahaston tuki on yli 3 miljoonaa euroa.

Kansan karttuisa käsi näkyväksi

Hankkeella kunnioitetaan nykysuomalaisten ohella myös Rahaston perustamiskeräyksen 1938 toteuttaneita kansakoululaisia, joita oli 30 000. Kaikkiaan 170 000 suomalaista lahjoitti keräykseen, jonka tuotto oli 2,7 miljoonaa silloista markkaa. Lisäksi 18 000 henkilöä osallistui erilliseen lahjakirjakeräykseen vuosina 1937–1938. Alkuperäiset keräyslistat on sidottu 42 paksuun niteeseen, jotka ovat Kulttuurirahastossa tallessa, nyt myös verkossa kaikkien selailtavina.

Jo huippusuosituksi tulleessa verkkopalvelussa kuka tahansa voi hakea lahjoittajien tietoja nimen, kunnan tai ammatin perusteella. Lähes jokainen löytää omia sukulaisiaan keräyslistoilta, joiden selaileminen muistuttaa suomalaisten suuresta kulttuurinrakkaudesta ja pitkistä perinteistä lahjoittaa yleishyödyllisiin tarkoituksiin.

”Kaikkeen sitä on rahaa annettu” on Suomen Kulttuurirahaston 75-vuotijuhlakampanjan yksi tunnuksista. Osuva muotoilu muistuttaa siitä, miten säätiöissä tasapainoillaan jatkuvasti odotusten ristinpaineessa. Mikä yhdelle on paras mahdollinen tuen kohde, onkin toiselle pelkkää turhuutta ja tuhlausta. Juuri siksi on onni, että Suomessa on monipuolinen ja -ääninen säätiölaitos, joka pystyy tukemaan mitä erilaisimpia hankkeita ja tarpeita.

Henkistä ja taloudellista viljelyä

Kulttuurirahaston tehtävänä on sääntöjensä mukaan ”suomalaiskansallisen henkisen ja taloudellisen viljelyn vaaliminen ja kehittäminen”. Rahasto myöntää tarkoituksensa mukaisesti henkilökohtaisia apurahoja tieteen ja taiteen tekijöille ja työryhmille sekä muille kulttuurielämän aloilla toimiville. Rahasto tukee myös laajempia kulttuurihankkeita huomattavan suurin apurahoin.

Apurahoja jaetaan vuosittain keskusrahaston ja 17 maakuntarahaston yleisrahastoista sekä jakovuorossa olevista nimikkorahastoista lahjoittajiensa toivomiin ja ohjesäännöissä määriteltyihin tarkoituksiin.

Apurahojen myöntämisen ohella Kulttuurirahastolla on jonkin verran omaa kulttuuritoimintaa. Se järjestää kursseja, luentoja ja muita maamme kulttuurielämää edistäviä tilaisuuksia sekä ylläpitää taidekotimuseota. Tärkein kansainvälinen tapahtuma on joka viides vuosi järjestettävä Mirjam Helin -laulukilpailu.

Saranajuttu

Vahvojen naisten valtakunta

Monelle suomalaiselle ”Kone” ei enää tuo ensimmäisenä mieleen hissejä. ”Koneesta”, siis Koneen Säätiöstä, on tullut synonyymi laadukkaalle tieteelle ja taiteelle, ennakkoluulottomille yhteiskunnallisille puheenvuoroille ja rajoja rikkoville kulttuuritapahtumille. Ensimmäisenä naispuolisena Koneen Säätiön hallituksen puheenjohtajana Hanna Nurminen arvioi, että säätiön menestyksen takana on hallituksen ja henkilökunnan dynaamisuus ja ennakkoluulottomuus. Koneen säätiö on pystynyt muuttumaan ajan mukana.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Pärlor – Helmiä: Villa Gyllenberg 5.3.–1.6.2014

Efter 60 år öppnas utställningen Pärlor – Samling Wulff på Villa Gyllenberg i Helsingfors. 60 vuoden tauon jälkeen näyttely Helmiä – Kokoelma Wulff nähtävillä Villa Gyllenbergissä, Helsingissä.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Oho! Jari Tervolla ja Eeva Joenpellolla salaperäinen yhteys – katso kuvat!

Verkkojulkaisu on moderni keino hallita ja näyttää taidekokoelmaa. WSOY:n kirjallisuussäätiön taidekokoelman uunituoreet verkkosivut ovat taidehistorioitsija Hanne Selkokarin kaunis ja käytännöllinen luomus

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Apurahansaajan arkea ja juhlaa

Kirjailija-toimittaja Karo Hämäläisen kalenterissa apuraha vapauttaa tilaa taiteelliselle työlle. Karo Hämäläisellä on villi ja vapaa tunne: kaksi kuukautta sitten hän jätti leipätyönsä Arvopaperissa ja heittäytyi freelancetoimittajaksi ja kirjailijaksi. Tässä kirjailijan päiväunessa omaa rooliaan näyttelevät apurahasäätiöt, joiden tuen turvin Hämäläisellä on taloudellinen mahdollisuus kirjoittaa uutta teostaan ainakin jonkin aikaa muista töistä vapaana.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Yhteiskunnan toinen mielipide

Säätiölakiuudistus on tärkeä mahdollisuus parantaa säätiöiden toimintaedellytyksiä ja siten hyödyttää koko kansaa. Säätiöiden kautta jokainen meistä voi päättää, mitä asiaa tai aatetta haluaa tukea.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Harry Schaumans Stiftelse 80 år

Tack vare ett testamente av den samhällsengagerade affärsmannen Harry Schauman från Vasa inledde Harry Schaumans Stiftelse sin verksamhet 1933. Harry Schaumans liv kom att präglas av lika delar affärsmannaskap, kulturintresse och engagemang för hemstaden.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöt tv-julkkiksina

Franck Median uusi sarja Säätiöt yksityisistä suomalaisista säätiöistä esitetään joulunpyhinä ja uutenavuotena MTV3-kanavalla. Sarja kertoo yksityisten säätiöiden historiasta ja niiden merkityksestä suomalaisen tieteen, taiteen ja identiteetin tukijoina sekä roolista maamme rakentamisessa - myös tulevaisuuden kannalta.

Läs hela artikeln >