SARANAJUTTU | 18.12.2013

Yhteiskunnan toinen mielipide

SARANAJUTTU | 18.12.2013

Liisa Suvikumpu

Säätiölakiuudistus on tärkeä mahdollisuus parantaa säätiöiden toimintaedellytyksiä ja siten hyödyttää koko kansaa. Säätiöiden kautta jokainen meistä voi päättää, mitä asiaa tai aatetta haluaa tukea.

Säätiöt ovat yhteiskunnan toinen mielipide

Säätiölakiuudistus on tärkeä mahdollisuus parantaa säätiöiden toimintaedellytyksiä ja siten hyödyttää koko kansaa. Säätiöiden kautta jokainen meistä voi päättää, mitä asiaa tai aatetta haluaa tukea.

Viime aikojen säätiökohut ovat muistuttaneet siitä, ettei säätiöissäkään ole säästytty itsekkäiltä ihmisiltä ja omaneduntavoittelijoilta. Väärinkäytöksiä ei voi puolustella, sillä yleishyödyllisen säätiön tarkoitus on tuottaa yleistä, ei yksityistä hyötyä.

Kohujen katveessa kuitenkin käsitys säätiöiden yhteiskunnallisesta merkityksestä on päässyt hämärtymään. Pari mätää munaa on pilaamaisillaan jättikorillisen priimatavaraa, josta poikii kaikille suomalaisille vuosittain suurta hyötyä ja iloa.

Yleishyödylliset säätiöt rahoittavat suomalaista tiedettä, taidetta ja kulttuuria vuosittain sadoilla miljoonilla euroilla. Yksinomaan Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan, Suomen ainoan säätiöiden kattojärjestön, 150 jäsensäätiötä myöntävät apurahoja yli 330 miljoonaa euroa vuodessa. Se on enemmän kuin Suomen Akatemia. Monilla aloilla tärkeiden laitossäätiöiden toiminnan arvo mitataan lisäksi sadoissa miljoonissa euroissa.

Asiansa kunnolla hoitavat säätiöt ovatkin huolissaan nykyisestä ilmapiiristä, jossa säätiöiden tekemä hyvä työ uhkaa unohtua. Meneillään oleva säätiölakiuudistus on tärkeä mahdollisuus parantaa säätiöiden toimintaedellytyksiä ja siten hyödyttää koko kansaa. Lakiuudistuksen potentiaalia ei saa hukata (kieli)poliittiseen peliin tai median skuupin metsästykseen.

Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta on omassa lausunnossaan lain uudistamisesta esittänyt monia huolenaiheita. Useat niistä ovat samoja kuin säätiöitä valvovalla viranomaisella, Patentti- ja rekisterihallituksen säätiörekisterillä. Säätiöt itse kannattavat tehtyä lakiesitystä tiukempaa sääntelyä: esimerkiksi säätiön säännöt pitäisi kirjoittaa esitettyä paljon tarkemmin ja säätiöiden harjoittama liiketoiminta pitäisi sallia ainoastaan yhtiöitettynä.

Liiketoimintaa varten on luotu erinomaiset omat yhteisömuotonsa, joihin säätiömuotoa ei pidä sekoittaa. Säätiöiden omaleimaisuus pitää säilyttää eikä säätiövarallisuutta tule altistaa liiketoiminnan riskeille.

Lakiesityksen parasta antia ovat avoimuuden lisääminen ja entistä tiukemmat lähipiirisäännöt – jotka ovat myös tiukemmat kuin missään yhteisömuodossa. Säätiöt kannattavat tiukennuksia ja toivovat myös vastuukysymysten tarkempaa määrittelyä. Nyt säätiöissä pelätään, että esitetty yhteisöjäsenen mahdollisuus hallituksessa hämärtää sen, kuka on vastuussa.

Lain jatkovalmistelussa tulee korostaa selkeyttä ja yksiselitteisyyttä. Lain pitää edistää hyvää hallintotapaa ja hallinnon läpinäkyvyyttä, ei lisätä juristeriaa sen itsensä vuoksi. Säätiöiden luottamustehtävissä ja hallinnossa täytyy voida työskennellä ilman oikeustieteellistä loppututkintoa. Siksi on tärkeätä, että säätiön toimintaa määrittelevät jatkossakin sen omat, riittävän yksityiskohtaiset säännöt. Näin myös ulkopuolinen pystyy helposti hahmottamaan, miten säätiön pitäisi toimia.

Suomalaissäätiöiden varallisuus on karttunut pääsääntöisesti yksityishenkilöiden lahjoituksista. Useiden säätiöiden taustalla on pienituloisia, jotka ovat halunneet lahjoittaa vähästään. ”Hyvän asian puolesta” säätiöille ovat kukkaronnyörejään hellittäneet menneiden ja nykypolven suomalaiset, jotka ovat uskoneet sivistyneen, omaa napaa avaramman yhteiskunnan siunauksellisuuteen.

Säätiöt ja säätiörahoitus ovat yhteiskunnan harvoja vapaita alueita. Säätiöiden kautta jokainen meistä voi päättää, mitä asiaa tai aatetta haluaa tukea. Oikein hoidetussa säätiössä mikään komitea ei pääse käyttämään urheilunvihaajan lahjoitusta hiihdon hyödyksi, eikä kukaan poliitikko pääse ohjaamaan postmodernismin inhoajan rahoja nykytaiteen ostoon. Se on iso asia.

Säätiörahoituksella ruokitaan usein ideoiden ituja ja pölytetään marginaaleista esiin vaihtoehtoisuutta. Julkisin varoin rahoitetaan usein hankkeita, joiden lopputulos on jo tiedossa. Säätiöt voivat ottaa riskejä ja tukea hankkeita, jotka eivät ole itsestään selviä tai mediaseksikkäitä. Säätiöt ovat yhteiskunnan toinen mielipide, jota todella tarvitaan. (LS)

Saranajuttu

Vahvojen naisten valtakunta

Monelle suomalaiselle ”Kone” ei enää tuo ensimmäisenä mieleen hissejä. ”Koneesta”, siis Koneen Säätiöstä, on tullut synonyymi laadukkaalle tieteelle ja taiteelle, ennakkoluulottomille yhteiskunnallisille puheenvuoroille ja rajoja rikkoville kulttuuritapahtumille. Ensimmäisenä naispuolisena Koneen Säätiön hallituksen puheenjohtajana Hanna Nurminen arvioi, että säätiön menestyksen takana on hallituksen ja henkilökunnan dynaamisuus ja ennakkoluulottomuus. Koneen säätiö on pystynyt muuttumaan ajan mukana.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Pärlor – Helmiä: Villa Gyllenberg 5.3.–1.6.2014

Efter 60 år öppnas utställningen Pärlor – Samling Wulff på Villa Gyllenberg i Helsingfors. 60 vuoden tauon jälkeen näyttely Helmiä – Kokoelma Wulff nähtävillä Villa Gyllenbergissä, Helsingissä.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Oho! Jari Tervolla ja Eeva Joenpellolla salaperäinen yhteys – katso kuvat!

Verkkojulkaisu on moderni keino hallita ja näyttää taidekokoelmaa. WSOY:n kirjallisuussäätiön taidekokoelman uunituoreet verkkosivut ovat taidehistorioitsija Hanne Selkokarin kaunis ja käytännöllinen luomus

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Apurahansaajan arkea ja juhlaa

Kirjailija-toimittaja Karo Hämäläisen kalenterissa apuraha vapauttaa tilaa taiteelliselle työlle. Karo Hämäläisellä on villi ja vapaa tunne: kaksi kuukautta sitten hän jätti leipätyönsä Arvopaperissa ja heittäytyi freelancetoimittajaksi ja kirjailijaksi. Tässä kirjailijan päiväunessa omaa rooliaan näyttelevät apurahasäätiöt, joiden tuen turvin Hämäläisellä on taloudellinen mahdollisuus kirjoittaa uutta teostaan ainakin jonkin aikaa muista töistä vapaana.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Yhteiskunnan toinen mielipide

Säätiölakiuudistus on tärkeä mahdollisuus parantaa säätiöiden toimintaedellytyksiä ja siten hyödyttää koko kansaa. Säätiöiden kautta jokainen meistä voi päättää, mitä asiaa tai aatetta haluaa tukea.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Harry Schaumans Stiftelse 80 år

Tack vare ett testamente av den samhällsengagerade affärsmannen Harry Schauman från Vasa inledde Harry Schaumans Stiftelse sin verksamhet 1933. Harry Schaumans liv kom att präglas av lika delar affärsmannaskap, kulturintresse och engagemang för hemstaden.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöt tv-julkkiksina

Franck Median uusi sarja Säätiöt yksityisistä suomalaisista säätiöistä esitetään joulunpyhinä ja uutenavuotena MTV3-kanavalla. Sarja kertoo yksityisten säätiöiden historiasta ja niiden merkityksestä suomalaisen tieteen, taiteen ja identiteetin tukijoina sekä roolista maamme rakentamisessa - myös tulevaisuuden kannalta.

Läs hela artikeln >