heading-symbol

SRNK

Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta on suomalaisten apurahanjakajien yhdistys, Suomen ainoa säätiöiden etu- ja tukijärjestö. Neuvottelukuntaan kuuluu tällä hetkellä 195 jäsentä.

Yksityisten säätiöiden merkitys yhteiskunnallemme on huomattava: vuonna 2017 yksinomaan Neuvottelukunnan jäsensäätiöt tukivat suomalaista tiedettä, taidetta, kulttuuria ja sosiaalisia tavoitteita 516 miljoonalla eurolla. Säätiöt ovat mahdollistajia, jotka voivat parantaa maailmaa ja toteuttaa unelmia. Säätiöiden toimintaedellytyksistä huolehtiminen hyödyttää siten koko yhteiskuntaa.

23 säätiötä perusti Neuvottelukunnan epäviralliseksi yhteistyöelimeksi syksyllä 1970. Rekisteröity yhdistys Neuvottelukunnasta tuli loppuvuodesta 2003, kun 52 perustajatahoa allekirjoitti virallisen perustamiskirjan.

Yhdistys on osa kansallista säätiökenttää ja yleismaailmallista kolmatta sektoria. Neuvottelukunta toimii yhdessä yhteiskunnallisten, tieteellisten, taiteellisten ja kulttuuristen instituutioiden sekä apurahansaajien kanssa. Neuvottelukunta on Euroopan kansallisten säätiöyhdistysten liiton DAFNE:n ja maailmanlaajuisen WINGS:n jäsen, ja tekee yhteistyötä Euroopan säätiökeskuksen EFC:n kanssa.

Neuvottelukunta on jäsentensä etujen ajaja ja puolustaja, kouluttaja ja sparraaja, tiedonvälittäjä ja keskustelufoorumi, tutkija ja julkaisija. Yhdistys toimii ennakoiden ja säätiökentän kehitystä ohjaten. Medialle ja suurelle yleisölle Neuvottelukunta tarjoaa ajantasaista, tutkimukseen perustuvaa säätiötietoa ja kiinnostavia näkökulmia säätiöihin. Apurahanhakijat tuntevat Neuvottelukunnan opastajana apurahakysymyksissä ja Aurora-tietokannan ylläpitäjänä.

Katso myös
SRNK:n esitykset ja aineistot Slideshare-palvelussa

Member sign

miten jäseneksi neuvottelukuntaan

Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta ry. ottaa jäsenikseen apurahoja säännöllisesti jakavia tai vastaavalla tavalla toimivia yleishyödyllisiä säätiöitä, rahastoja ja yhdistyksiä.

Jäseneksi haetaan lähettämällä Neuvottelukunnan hallitukselle osoitettu vapaamuotoinen hakemus, jonka liitteinä toimitetaan yhteisön säännöt, viimeisin toimintakertomus ja tilinpäätös. Muista tarkistaa, että hakemuksessa on myös säätiön postiosoite ja yhteyshenkilön sähköpostiosoite. Ennen jäsenhakemuksen lähettämistä pyydämme olemaan yhteydessä Neuvottelukunnan lakimieheen, Martin Löfmaniin, jolta saa myös lisätietoja: p. 040 766 5681 tai sähköposti: martin.lofman(at)saatiopalvelu.fi.

JÄSENET, SÄÄNNÖT JA STRATEGIA

JÄSENET

Jäsenistöömme kuuluu Suomen tärkeimpiä apurahasäätiöitä, jotka tukevat monia eri aloja.

SÄÄNNÖT

Säännöissämme määritellään mm. jäsenkriteerit ja toimintamme tarkoitus.

STRATEGIA

Strategiamme 2018–2020 mukaan Neuvottelukunta

  • vahvistaa yleistä mielikuvaa säätiöiden merkityksestä yhteiskunnassa, selkeyttää asiatiedoin säätiöiden asemaa julkisessa keskustelussa sekä vaikuttaa lainsäädäntöön ja muuhun säätelyyn säätiöiden eduksi ja toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi. 

  • viestii monipuolisesti ja ajankohtaisesti, kehittää säätiöiden keskinäistä yhteistyötä ja luo säätiöille mahdollisuuksia vuorovaikutukseen sidosryhmien kanssa. 

  • hyödyttää tutkimustiedolla säätiöitä itseään ja julkista päätöksentekoa. Tutkimustarpeiden kartoittaminen ja tutkimusten toteuttaminen tapahtuu yhteistyössä jäsenkunnan ja sidosryhmien kanssa.

  • tukee, neuvoo ja kouluttaa jäsenistöä monipuolisesti, ennakoiden, joustavasti ja ammattimaisesti. Neuvottelukunta tarjoaa säätiöille mahdollisuuksia uudelleenajatteluun ja tuo esiin säätiöiden luomia roolimalleja muutokselle.

HYVÄ SÄÄTIÖTAPA

Lähes kolmekymmentä apurahoja jakavaa säätiötä ja rahastoa aloitti vuonna 1970 säännöllisen yhteydenpidon. Toiminta vakiintui pian ja siitä muodostui Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta ry – Delegationen för stiftelser och fonder rf, johon kuuluu vuonna 2019 jo 195 jäsentä, säätiöitä ja yhdistyksiä (jäljempänä ”jäsenet”).

Neuvottelukunnan jäsenet ovat todenneet, että neuvottelukunnan tehtävä on jäsentensä edunvalvonta sekä tarjota jäseninään oleville apurahoja jakaville yleishyödyllisille yhteisöille mahdollisuus tietojen ja mielipiteiden vaihtoon yhteisissä asioissa.

Tiedostaen asemansa erityisryhmänä sekä vastuunsa yhteiskunnassa sidosryhmilleen Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta ry – Delegationen för stiftelser och fonder rf:n jäsenet ovat hyväksyneet 24. huhtikuuta 2006 seuraavan hyvää säätiötapaa koskevan ohjeen.

Hyvä säätiötapa neuvoo, miten hyvä säätiö toimii.

SÄÄTIÖTUTKIMUSHANKE

Säätiöiden suuri vaikutus suomalaisen tieteen kehittymiseen on tunnustettu jo pitkään, mutta niiden myöntämän tuen kokonaismerkitystä ei ole ymmärretty. Dosentti Allan Tiitan johtamassa hankkeessa tutkittiin ensimmäisen kerran kattavasti suomalaisten säätiöiden myöntämää rahoitusta ja sen merkitystä Suomen tieteelle itsenäisyyden aikana satavuotisjuhlavuoteen 2017 asti.

Uraauurtava, kansainvälisestikin ainutlaatuinen tutkimushanke sai komean päätöksensä, kun Allan Tiitan Tieteen tukijoukot. Suomalaiset säätiöt korkeimman opetuksen kehittäjinä 1917–2017 julkistettiin lokakuussa 2018. Teosta voi ostaa painettuna WSOY:n verkkokaupasta. Se on saatavilla maksutta sähköisessä muodossa sivustolta tieteentukijoukot.fi, josta löytyvät myös tutkimuksen tiivistelmät suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

YLI 4,2 MILJARDIA EUROA TIETEELLE SADASSA VUODESSA

Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta aloitti tutkimushankkeen keväällä 2015, jolloin julkaistiin Allan Tiitan väliraportti Säätiöiden vaikutus Suomen tieteen ja korkeimman opetuksen kehitykseen 1917–1959. Raportti osoitti, että kotimaiset säätiöt ovat vaikuttaneet suomalaiseen tieteeseen huomattavasti aiemmin tiedettyä voimakkaammin.

Yksityiset säätiöt perustivat ja ylläpitivät useita maan yliopistoista ja korkeakouluista, edistivät monen tieteenalan kehitystä ja vaikuttivat läntisten yhteyksien säilymiseen kylmän sodan vuosina. Säätiörahoitus kasvoi 1950–1959 varsin tasaisesti joka vuosi, kun taas valtion myöntämien varojen määrä vaihteli melkoisesti. Vuosikymmenen lopulla säätiöt tukivat tieteitä huomattavasti valtiota enemmän.

Valtion ryhtyessä tukemaan tutkimusta aiempaa enemmän ja ottaessa koko korkeakoululaitoksen hallintaansa 1980-luvun alkuun mennessä, myös säätiöiden rooli muuttui. Kun niiden tuesta suurin osa oli aiemmin mennyt yksityisten yliopistojen ja korkeakoulujen tukemiseen, nyt niiden oli suunnattava rahoitustaan uudella tavalla. Samalla ne joutuivat ottamaan kantaa tieteellisen kehittämistyön, akateemisen jatkokoulutuksen, tutkijain ammattikunnan synnyn ja tieteen nopean kansainvälistymisen synnyttämiin haasteisiin.

Hankkeessa koottiin tietokanta, joka sisältää kattavat tiedot sekä säätiöiden myöntämien apurahojen kokonaissummista vuosittain 1960–2017 että niiden jakautumisesta eri tutkijoille ja käyttötarkoituksiin tasavuosikymmeninä 1960–2010 sekä vuonna 2017. Tietoihin sisältyvät niin henkilökohtaiset apurahat ja palkinnot kuin suoraan opetukseen, tietyille tieteenaloille tai määrättyihin tutkimushankkeisiin tai kohteisiin myönnetyt tuet. Apurahan saajien ja kohteiden lisäksi tietokantaan kerättiin tiedot henkilöistä, jotka ovat säätiöissä päättäneet apurahojen myöntämisestä. Tietokannan avulla on mahdollista selvittää, miten säätiöiden tieteelle ja korkeimmalle opetukselle antama tuki on kehittynyt 1960-luvun alusta vuoteen 2017 asti.

Säätiöiden, rahastojen ja seurojen myöntämien apurahojen kokonaismäärän kehitys vuosina 1917–2017 taustatekijöineen

Tutkimus rikastuttaa Suomen tieteen, tutkimuksen ja korkeimman opetuksen yleistä historiaa ja osoittaa samalla yksityisten säätiöiden suuren merkityksen valtion tiedepolitiikan ja -hallinnon täydentäjänä koko itsenäisyyden aikana. Tutkimuksen mukaan yksityiset säätiöt ovat tukeneet tiedettä ja yliopistoja yhteensä yli 4,2 miljardilla eurolla 1917–2017. Säätiöt ovat olleet turvaamassa tiedettä myös aikoina, jolloin muu rahoitus on ollut epävarmaa. Sadassa vuodessa ajassa säätiöiden tuki tieteelle on yli 2500-kertaistunut. 

Säätiöt ovat tukeneet eniten lääketieteellistä tutkimusta. Humanistisille tieteille ja eri alojen perustutkimukselle säätiöiden apurahojen merkitys on suhteellisesti kaikkein suurin.

Hankkeen tutkijat

Tutkimushankkeen johtaja

FT, dosentti Allan Tiitta on aiemmin julkaissut aiheeseen liittyen kolme säätiöhistoriaa, kirjoittanut Suomen Akatemian historian I osan Huippuyksilöitä ja toimikuntia, tiede- ja teknologiapolitiikan osuuden Suomen eduskunta 100 vuotta -teossarjaan ja toiminut Suomen tieteen historia 1–4 -teossarjan toimitussihteerinä.

Projektitutkijat

FM Maaria Gråsten on valmistunut Turun yliopistosta, jossa hän opiskeli Suomen historiaa ja yhteiskuntatieteitä.

FM, väitöskirjatutkija Lauri Hirvonen vastasi tutkimushankkeen tietoteknisistä ratkaisuista ja tietokannan laatimisesta. Hirvosella on kokemusta laajojen historiallisten aineistojen keräämisestä ja tietokantamallintamisesta useissa projekteissa.

MMM Eero Kuisma on valmistunut maisteriksi Helsingin yliopiston maatalous–metsätieteellisestä tiedekunnasta. Luonnontieteiden lisäksi hänelle on kertynyt opintoja taloustieteistä. 

Lisätietoja

tieteentukijoukot.fi | Twitter #tieteentukijoukot

Dosentti Allan Tiitta, allan.tiitta(at)welho.com, 0400 419 783

Toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu, liisa.suvikumpu(at)saatiopalvelu.fi, 040 513 9400

Tutkimuksen rekisteriseloste