SARANA | 26.8.2016

Tilintarkastaja säätiössä

SARANA | 26.8.2016

Kari Lydman

Asiantuntijakatsauksemme kertoo uudistuneesta tilintarkastuksesta kaiken, mitä säätiön ja yhdistyksen johdossa olevien tulisi tietää.

Uusi tilintarkastuslaki 1141/2015 tuli voimaan vuoden 2016 alussa, ja lisää muutoksia on luvassa valiokuntakäsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä 70/2016. Myös tilintarkastajajärjestelmä on uudistunut, ja tilintarkastusvalvonta siirtyi PRH:lle. Säätiöiden tilintarkastuksesta on säädöksiä tilintarkastuslain ohella myös säätiölaissa 487/2015. Seuraavassa on esitetty tilintarkastuksesta se, mitä kaikkien säätiön johdossa ja vastuutehtävissä olevien tulisi tietää.

Kaikissa säätiöissä on oltava hallitus ja tilintarkastaja, ja kaikissa säätiöissä on toimitettava tilintarkastus, myös aivan pienimmissä.

Tilintarkastajan on oltava joko KHT-, HT- tai JHT-tilintarkastaja. Säätiöissä toiminnantarkastus- tai muu vastaava ns. maallikkotarkastusmenettely ei ole mahdollinen.

Tilintarkastaja ei ole vastuussa siitä, että tilinpäätös on oikein tai siitä, että hallinto täyttää lain vaatimukset. Nämä asiat ovat säätiön hallituksen vastuulla. Tilintarkastaja on vastuussa siitä, että hän on suorittanut tilintarkastuksen hyvää tilintarkastustapaa noudattaen.

Säätiölain erityiset tilintarkastussäädökset

Hallituksen on valittava säätiölle yksi tai useampi tilintarkastaja, jollei säännössä muuta määrätä tilintarkastajan valitsijasta. Jos säätiössä on hallintoneuvosto, hallintoneuvoston on valittava säätiölle yksi tai useampi tilintarkastaja, jollei säännöissä muuta määrätä tilintarkastajan valitsijasta. Yksi tilintarkastaja siis riittää ja kannattaa pohtia, onko olemassa erityisiä syitä valita useampia tilintarkastajia.

Säätiössä voidaan valita yksi tai useampi varatilintarkastaja, vaikka siihen ei olisi velvollisuutta. Varatilintarkastajan valintaan sovelletaan tilintarkastuslain lisäksi mitä tilintarkastajan valinnasta säädetään säätiölaissa.

  • jos säätiölle on valittu vain yksi tilintarkastaja eikä tämä ole tilintarkastusyhteisö, on valittava ainakin yksi varatilintarkastaja.
  • mitä tilintarkastuslaissa ja säätiölaissa säädetään tilintarkastajasta, sovelletaan vastaavasti varatilintarkastajaan (tilintarkastuksen sisältö, rekisteröinti, ammattieettiset periaatteet, kelpoisuus, esteellisyys, riippumattomuus, salassapito, ammattitaidon ylläpito, valvonta ja sen seuraamukset ym.)

Jos säätiössä on hallintoneuvosto, se valitsee tilintarkastajat ja päättää tilintarkastajien palkkioista. Tilintarkastajalle tilintarkastuksesta maksettava palkkio ei saa määräytyä tavalla, joka voi vaarantaa tilintarkastajan riippumattomuuden.

Tilintarkastaja valitaan suorittamaan yhden tilikauden tilintarkastus, jollei säännöissä määrätä pidemmästä tai toistaiseksi jatkuvasta toimikaudesta. Tehtävä päättyy, kun tarkastettavaa tilikautta koskeva tilinpäätös on vahvistettu hallintoneuvostossa. Jos säätiöllä ei ole hallintoneuvostoa tai hallintoneuvoston tehtävänä ei ole vahvistaa tilinpäätöstä, päättyy tilintarkastajan tehtävä, kun tilintarkastuskertomus on annettu, jollei säännöissä määrätä toisin tai tilintarkastajaa valittaessa päätetä toisin.

  • tilintarkastaja on valittava jokaiselle tilikaudelle aina erikseen, jos säännöt eivät anna muuta mahdollisuutta
  • säätiön ja sen tilintarkastajan on hyvän (tilintarkastus)tavan mukaista sopia tilintarkastuksen käytännön pelisäännöistä toimeksiantosopimuksessa (toimeksiantokirje)

Säätiön tilintarkastajan peräkkäisten toimikausien yhteenlaskettu kesto voi olla enintään 7 vuotta. Tilintarkastaja voi edellä mainitun enimmäisajan jälkeen osallistua uudelleen säätiön tilintarkastukseen aikaisintaan neljän vuoden kuluttua tilintarkastustehtävän päättymisestä. Jos tilintarkastajaksi on valittu tilintarkastusyhteisö, edellä tässä pykälässä säädettyä ei sovelleta yhteisöön, vaan ainoastaan päävastuulliseen tilintarkastajaan.

  • siirtymäsäännösten mukaan säätiön (päävastuullisen) tilintarkastajan ensimmäinen toimikausi päättyy 2016, kun lasketaan toimikausien yhteenlasketun keston enimmäismäärää – riippumatta tilintarkastajan toimikausien määrästä ennen vuotta 2016 katsotaan, että (peräkkäisten) toimikausien enimmäismäärästä on kulunut vuonna 2016 vasta yksi toimikausi

Säätiön tilintarkastus on toimitettava 6 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

  • lainsäädännössä ei ole määrätty, milloin säätiön (hallituksen) on laadittava, allekirjoitettava ja käsiteltävä viimeksi päättyneen tilikauden tilinpäätös ja toimintakertomus
  • säännöissä voi olla määräyksiä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen käsittelemistä koskevista aikarajoista
  • kirjanpitolain mukaan tilinpäätöksen on laadittava (so. allekirjoitettava) 4 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä
  • verolainsäädännön mukaan veroilmoitus1 on annettava 4 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä
  • säätiölain mukaan, jos tilinpäätöksen vahvistamisesta päätetään säätiön toimielimen kokouksessa, tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajalle viimeistään kuukautta ennen tätä kokousta
  • tilintarkastuslaissa säädetään, että tilintarkastuskertomus on luovutettava säätiön hallitukselle tai vastaavalle toimielimelle viimeistään 2 viikkoa ennen sitä kokousta, jossa tilinpäätös on esitettävä vahvistettavaksi
  • säätiölaki määrää, että säätiön on ilmoitettava tilinpäätös tase-erittelyineen, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus (vuosiselvitys) rekisteröitäviksi rekisteriviranomaiselle 6 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä

Tilintarkastuslaissa säädetyn lisäksi tilintarkastuskertomuksessa on oltava lausunto siitä, 

  • onko säätiön tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa annettu säätiön toiminnasta tilikaudella tiedot, jotka ovat olennaisia säätiön tarkoitusta ja toimintamuotoja koskevien sääntömääräysten noudattamisen arvioimiseksi, ja 
  • onko säätiön toimielinten jäsenille säätiön ja sen tytäryhteisön ja -säätiön suorittamia palkkioita ja korvauksia pidettävä tavanomaisina.

Säätiölain mukaan säätiön lähipiiriin kuuluvat muun muassa säätiön perustaja ja säätiössä määräysvaltaa käyttävä ihminen, yhteisö ja säätiö sekä näiden tai säätiön tytäryhteisö ja -säätiö sekä säätiön ja em. yhteisön ja säätiön hallituksen ja hallintoneuvoston jäsen ja varajäsen, toimitusjohtaja ja tämän sijainen, vastuunalainen yhtiömies ja tilintarkastaja. Säätiön hallinnon tulee perehtyä säätiölain 1:8 §:n lähipiirisäännöksiin.

Säätiölaki katsoo, että tilintarkastajaa tarvitaan myös silloin, kun säätiö

  • perustetaan
  • tulee vähävaraiseksi2
  • haluaa muuttua määräaikaiseksi
  • haluaa purkautua
  • haluaa sulautua
  • määrätään selvitystilaan

Tilintarkastajan vahingonkorvausvelvollisuudesta säädetään tilintarkastuslaissa.

Säätiön valvonta

Rekisteriviranomaisella on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada seuraavilta henkilöiltä kaikki niiden hallussa olevat säätiötä koskevat sellaiset tiedot, jotka ovat tarpeen rekisteriviranomaiselle laissa säädetyn valvontatehtävän hoitamiseksi:

  • säätiön tilintarkastajalta;
  • säätiössä kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettua määräysvaltaa käyttävän tilintarkastajalta;
  • säätiön kirjanpitolain 1 luvun 5 §:n mukaisessa määräysvallassa olevan tilintarkastajalta

Rekisteriviranomaisella on lisäksi salassapitosäännösten estämättä oikeus saada em. henkilöiltä tarkastettavakseen asiakirjat ja tallenteet, jotka sisältävät em. kohdassa tarkoitettuja tietoja.

Rekisteriviranomainen voi käyttää säätiön valvonnan kannalta tarpeellisen, erityistä asiantuntemusta vaativan asian selvittämiseksi tai erityisen tarkastuksen suorittamiseksi tilintarkastajaa tai muuta ulkopuolista asiantuntijaa.

Tilintarkastajan oikeus antaa tietoja rekisteriviranomaiselle

Säätiön tilintarkastaja voi ilmoittaa rekisteriviranomaiselle säätiötä koskevasta seikasta tai päätöksestä, jonka hän on saanut tietoonsa tehtäväänsä suorittaessaan. Tilintarkastaja voi myös toimittaa rekisteriviranomaiselle jäljennöksen tilintarkastuslaissa tarkoitetusta tilintarkastuspöytäkirjasta. Vilpittömässä mielessä toimineelle tilintarkastajalle ei aiheudu vastuuta näistä toimenpiteistä mahdollisesti aiheutuneesta taloudellisesta vahingosta.

Jää nähtäväksi, millaiseksi hyvä tilintarkastustapa muotoutuu tällaisessa ilmoittamisessa ja toimittamisessa. Lain sanamuodon mukaan tilintarkastajalla ei ole velvollisuutta ilmoittaa tai toimittaa mitään rekisteriviranomaiselle.

Palkkioista säätiölaissa

Testamentin toimeenpanijalla on oikeus saada tehtävän hoitamisesta kohtuullinen palkkio ja korvaus kuluistaan.

Hallituksen jäsenelle voidaan maksaa tavanomainen palkkio ja korvaus säätiön hyväksi tehdystä työstä, jollei maksamista ole rajoitettu säännöissä. Sama koskee säätiön hallituksen jäsenelle myös säätiön konserniyhtiöstä tai -säätiöstä maksettavaa palkkiota ja muuta korvausta.

Hallintoneuvosto päättää omista palkkioistaan sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista.

Tilintarkastuskertomuksessa on oltava lausunto siitä, onko säätiön toimielinten jäsenille säätiön ja sen tytäryhteisön ja -säätiön suorittamia palkkioita ja korvauksia pidettävä tavanomaisina.

Rekisteriviranomainen voi sopia valvonnassa käyttämänsä asiantuntijan kanssa tämän palkkiosta. Palkkion tulee vastata alan yleistä palkkiotasoa. Tilintarkastuslain mukaan tilintarkastuksesta maksettava palkkio ei saa määräytyä tavalla, joka voi vaarantaa tilintarkastajan riippumattomuuden.

Ajatuksia palkkioista edellä mainitun perusteella:

  • jos säännöissä tai muutoin määrätään, että hallituksen (ja/tai hallintoneuvoston) jäsenille ei makseta tehtävästään palkkiota, määräystä voidaan pitää perusteena kieltäytyä jäsenyydestä ottaen huomioon jäsenyyden vastuullisuuden ja sen mukaisen ajankäyttövelvoitteen
  • palkkion tavanomaisuutta voi olla vaikeampi arvioida kuin sitä, että palkkio on kohtuuttoman suuri
  • kohtuullisuus viitannee lähinnä siihen, että palkkio tai korvaus ei ole liian suuri; siksi tilintarkastajan on voinut olla helpompi ottaa kantaa palkkion kohtuullisuuteen verrattuna nykytilanteeseen, jossa hänen pitää lausua palkkioiden ja korvausten tavanomaisuudesta
  • korvaus tehdystä työstä ja kustannusten korvaaminen ovat eri asioita kuin palkkio toimielimen jäsenyydestä mutta korvausten tulee olla tavanomaisia
  • tilintarkastus- ja muista asiantuntijatehtävistä tulisi maksaa alan yleistä tasoa vastaava palkkio ja korvaus

Tilintarkastuslaista
KHT-, HT- tai JHT-tilintarkastaja

Tilintarkastuslaissa tarkoitetaan tilintarkastajalla KHT-, HT- tai JHT-tilintarkastajaksi hyväksyttyä luonnollista henkilöä tai tilintarkastusyhteisöksi hyväksyttyä yhteisöä (esim. KHT-yhteisöä).

Vähintään yhden tilintarkastajan on oltava KHT-tilintarkastaja tai KHT-tilintarkastusyhteisö, jonka päävastuullisen tilintarkastajan tulee olla KHT-tilintarkastaja, jos säätiössä (tai konsernin emosäätiössä konserniluvuin) päättyneellä tilikaudella täyttyy vähintään kaksi seuraavista edellytyksistä: 1) taseen loppusumma ylittää 25 000 000 euroa; 2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 50 000 000 euroa; tai 3) säätiön palveluksessa on keskimäärin yli 300 henkilöä.

Tilintarkastajan eroaminen

Säätiön hallitus (tai hallintoneuvosto, jos säätiössä on sellainen) voi erottaa tilintarkastajan kesken toimikauden. Tilintarkastajan erottamiseen kesken toimikauden on oltava perusteltu syy. Jos tilintarkastaja erotetaan kesken toimikauden, sen, joka on erottanut tilintarkastajan, on annettava Tilintarkastusvalvonnalle selvitys erottamisesta ja sen syistä. Tilintarkastaja voi erota toimestaan kesken toimikauden ilmoittamalla siitä säätiölle. Tilintarkastajan on ilmoitettava ero rekisteröitäväksi kahden viikon kuluessa siitä, kun hän teki ilmoituksen. Lisäksi tilintarkastajan on annettava Tilintarkastusvalvonnalle selvitys eroamisesta ja esitettävä sille perusteltu syy.

  • säätiön toimesta kesken tilintarkastajan toimikauden tapahtuva tilintarkastajan vaihtaminen katsotaan tilintarkastajan erottamiseksi ja (uuden) tilintarkastajan valinnaksi

Jos tilintarkastajan toimi tulee avoimeksi kesken toimikauden tai jos tilintarkastaja menettää kelpoisuutensa sanottuun toimeen, eikä varatilintarkastajaa ole, säätiön hallituksen on huolehdittava siitä, että uusi tilintarkastaja valitaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Tilintarkastajan erotessa, tullessa erotetuksi tai tilintarkastajan toimikauden päättyessä tämän on pyynnöstä annettava seuraavalle tilintarkastajalle tiedot, jotka ovat tarpeen tilintarkastuksen suorittamista varten.

Tilintarkastuksen sisältö

Tilintarkastus käsittää säätiön tilikauden kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen sekä hallinnon tarkastuksen.

Emosäätiön tilintarkastajan on tarkastettava myös konsernitilinpäätös sekä varmistuttava siitä, että konserniin kuuluvien yritysten tilintarkastajat ovat suorittaneet tilintarkastuksen asianmukaisesti. Tytäryrityksen tilintarkastajaksi on valittava vähintään yksi emosäätiön tilintarkastaja. Edellä sanotusta voidaan poiketa vain perustellusta syystä.

Jos tilinpäätöksen vahvistamisesta päätetään säätiön toimielimen kokouksessa, tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajalle viimeistään kuukautta ennen tätä kokousta.

Tilintarkastuskertomus

Tilintarkastuskertomuksessa on yksilöitävä sen kohteena oleva tilinpäätös sekä ilmoitettava, mitä tilinpäätössäännöstöä tilinpäätöksen laatimisessa on noudatettu. Tilintarkastuslain mukaan emosäätiössä on annettava erityinen kertomus3 konsernista noudattaen soveltuvin osin tilintarkastuskertomuksesta säädettyä. Tilintarkastuskertomuksessa on oltava lausunto siitä:

  • antavatko tilinpäätös ja toimintakertomus noudatetun tilinpäätössäännöstön mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot säätiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta; sekä
  • ovatko tilikauden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ristiriidattomia.

Em. kaksiosainen lausunto on vakiomuotoinen, ehdollinen tai kielteinen. Jos tilintarkastaja ei voi antaa lausuntoa, tilintarkastajan on ilmoitettava tästä tilintarkastuskertomuksessa.

Säätiölaissa määrätään, että tilintarkastuskertomuksessa on oltava lisäksi lausunto siitä,

  • onko säätiön tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa annettu säätiön toiminnasta tilikaudella tiedot, jotka ovat olennaisia säätiön tarkoitusta ja toimintamuotoja koskevien sääntömääräysten noudattamisen arvioimiseksi, ja
  • onko säätiön toimielinten jäsenille säätiön ja sen tytäryhteisön ja -säätiön suorittamia palkkioita ja korvauksia pidettävä tavanomaisina.

Säätiön tilintarkastuskertomuksen tulee siis sisältää vähintään nämä 2 kaksiosaista lausuntoa. Lisäksi, lain mukaan, tilintarkastuskertomuksessa on annettava tarpeelliset lisätiedot.

Tilintarkastajan on huomautettava tilintarkastuskertomuksessa, jos säätiön hallituksen jäsen, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja taikka toimitusjohtaja on syyllistynyt tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus säätiötä kohtaan tai rikkonut säätiötä koskevaa lakia taikka säätiön sääntöjä.

Tilintarkastuskertomusta kutsutaan vakiomuotoiseksi (”puhtaaksi”), kun lausunnot on siinä annettu vakiomuotoisina, lisätietoja ei ole ollut tarve esittää eikä huomautuksia ole ollut tarve antaa.

Tilintarkastuspöytäkirja

Tilintarkastaja voi esittää hallitukselle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle huomautuksia seikoista, joita ei esitetä tilintarkastuskertomuksessa. Tällaiset seikat merkitään pöytäkirjaan. Pöytäkirja on annettava säätiön hallitukselle. Säätiön hallituksen on käsiteltävä pöytäkirja viipymättä ja säilytettävä se luotettavalla tavalla.

  • tilintarkastuspöytäkirjaa voidaan käyttää myös perustelemaan tilintarkastuskertomuksen poikkeamista vakiomuodosta

Tilintarkastuspöytäkirja on säätiön sisäinen asiakirja4. Tilintarkastuspöytäkirjassa voidaan viitata tilintarkastuskertomuksessa lausuttuun mutta tilintarkastuskertomuksessa ei saa viitata annettuun tilintarkastuspöytäkirjaan.

Säätiön velvollisuus avustaa tilintarkastajaa

Säätiön hallituksen ja toimitusjohtajan on varattava tilintarkastajalle tilaisuus toimittaa tarkastus siinä laajuudessa kuin tämä katsoo sen tarpeelliseksi sekä annettava sellaista selvitystä ja apua, jota tilintarkastaja pyytää. Tytäryrityksen yhtiömiehellä, hallituksella ja toimitusjohtajalla tai vastaavalla toimielimellä on sama velvollisuus emosäätiön tilintarkastajaa kohtaan.

Tilintarkastajan läsnäolo säätiön kokouksessa

Tilintarkastajalla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa säätiön toimielimen kokouksessa, jossa käsitellään hänen tehtäviinsä liittyviä asioita. Tilintarkastajan on oltava kokouksessa läsnä, jos käsiteltävät asiat ovat sellaisia, että hänen läsnäolonsa on tarpeen.

Tilintarkastajan on säätiön hallintoneuvoston pyynnöstä annettava tarkempia tietoja seikoista, jotka voivat vaikuttaa kokouksessa käsiteltävän asian arviointiin. Tietoja ei kuitenkaan saa antaa, jos niiden antaminen aiheuttaisi säätiölle olennaista haittaa.

Hyvän tilintarkastustavan velvoittavuus

Tilintarkastajan on noudatettava hyvää tilintarkastustapaa tilintarkastuslaissa tarkoitettuja tehtäviä suorittaessaan.

Tilintarkastajan on noudatettava säätiön hallintoneuvoston tai hallituksen antamia erityisiä ohjeita, jos ne eivät ole ristiriidassa lain, sääntöjen, hyvän tilintarkastustavan tai ammattieettisten periaatteiden kanssa.

Ammattieettiset periaatteet tarkoittavat, että tilintarkastajan on suoritettava tilintarkastuslaissa tarkoitetut tehtävät ammattitaitoisesti, rehellisesti, objektiivisesti ja huolellisesti yleinen etu huomioon ottaen.

Muutoksia tulossa lähiaikoina

Hallituksen esitys 70/2016 on tätä kirjoitettaessa valiokuntakäsittelyssä. Esitys sisältää merkittäviäkin muutoksia tilintarkastuslainsäädäntöön. Säätiölakiin ehdotettavat muutokset ovat viittausmuutoksia ehdotettuun uudistettuun tilintarkastuslainsäädäntöön. Seuraavassa on esitetty pari esimerkkiä tulevista muutoksista.

Toimintakertomus tilintarkastuksen kohteena poistuu

Esitetään, että toimintakertomus ei ole jatkossa tilintarkastuksen kohde. Ne tilintarkastusvelvolliset, joilla on velvollisuus laatia toimintakertomus, kuten säätiöt, joutuvat kuitenkin edelleen noudattamaan toimintakertomuksen sisällöstä annettuja säännöksiä. Tilintarkastajan tulee varmistua, että säätiön toimintakertomus sisältää ne asiat, jotka säätiölaki edellyttää ja suuryrityskokoisen säätiön toimintakertomus myös ne asiat, jotka kirjanpitolainsäädäntö edellyttää. Tilintarkastajan tarkastustoimenpiteet tulevat yhä kohdistumaan toimintakertomuksiin, mutta ei sillä tarkkuudella kuin itse tilinpäätökseen. Tilintarkastajan tulee kuitenkin varmistaa, että tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tiedot säätiön tuloksesta ja taloudellisesta asemasta ovat yhdenmukaisia so. että tiedot eivät ole ristiriitaisia. Esityksessä oletetaan, että toimintakertomusten läpikäymiseen tarvittava aika ei tule olennaisesti vähenemään. Tilintarkastuksen kohteen rajoittamisesta siten, että toimintakertomus poistetaan, ei näin ollen voida arvioida syntyvän kustannussäästöä.

Tilintarkastajan ammattieettisiä periaatteita täsmennetään

Termi ”objektiivinen” on muutettu termiksi ”puolueeton”. Tilintarkastajan ammattiasenteeseen jo kuuluva skeptisyys ehdotetaan mainittavaksi nimenomaisesti ammattieettisiä periaatteita sääntelevässä pykälässä, koska se on keskeisessä asemassa tilintarkastajan suorittaessa tehtäviään. Ammatillisella skeptisyydellä tarkoitetaan sellaista jatkuvaa asennoitumista tehtävään, johon kuuluu kyseenalaistaminen ja tarkkaavaisuus seikoista, jotka saattavat viitata virheestä tai väärinkäytöksestä kuten epärehellisyydestä johtuvaan virheellisyyteen ja yleensä aineiston kriittinen arviointi.

Kirjoittaja KTM, KHT-tilintarkastaja Kari Lydman on erikoistunut säätiöiden ja yhdistysten hyvään hallintoon, raportointiin, tilinpäätökseen ja tilintarkastukseen.

1) Säätiön pitää aina antaa veroilmoitus, jos

  • säätiöllä on verovuonna ollut veronalaista tuloa
  • säätiön omistaman kiinteistön tiedot ovat muuttuneet; ilmoittamisvelvollisuus koskee myös verotuksessa yleishyödyllisinä yhteisöinä pidettäviä säätiöitä
  • säätiö on tilikauden aikana myynyt tai ostanut kiinteistön toiminta on muuttunut edelliseen verovuoteen verrattuna eikä tulojen verovapaudesta ole täyttä varmuutta säätiö on saanut erillisen kehotuksen veroilmoituksen antamiseksi
  • säätiö on saanut postitse tiedotteen veroilmoituksen antamisesta, vaikka yhdistyksellä tai säätiöllä ei vielä aloittamisvuonna olisi ollut varsinaista toimintaa

2) Jos liiketoimintaa harjoittavan säätiön hallitus havaitsee, että säätiön oma pääoma on negatiivinen, hallituksen on viipymättä tehtävä oman pääoman menettämisestä rekisteri-ilmoitus. Oman pääoman menettämistä koskeva rekisterimerkintä voidaan poistaa säätiön tekemän rekisteri-ilmoituksen perusteella, jos säätiöllä on rekisteri-ilmoitukseen liitetystä taseesta ja 2 momentin mukaisesta muusta selvityksestä ilmenevällä tavalla omaa pääomaa jäljellä. Taseen ja muun selvityksen on oltava tilintarkastettuja.

3) Käytännössä emoa ja konsernia koskevat tilintarkastuskertomustiedot esitetään yhdessä ja samassa tilintarkastuskertomuksessa.

4) Säätiölain mukaan tilintarkastajalla on oikeus toimittaa kopio tilintarkastuspöytäkirjasta rekisteriviranomaiselle eli viranomaiselle, joka valvoo säätiöitä. Päätös siitä, käyttääkö tilintarkastaja tätä mahdollisuutta vai ei, voi olla vaikea: se tekee säätiön sisäisestä asiakirjasta, tilintarkastuspöytäkirjasta (rajoitetusti) julkisen ja tilintarkastus, joka on aina perustunut ehdottomaan luottamussuhteeseen tilintarkastajan ja asiakkaan välillä, voi saada särön.

SARANA

Kulttuurirahoituksen miinakentillä

Taiteen rahoittajat aiheuttavat itselleen ongelmia tekemällä työnsä hyvin. Miten tämän kierteen voisi rahoittaa kestävällä tavalla? Keskitä tekemisiäsi ja kerro, mitä ja miksi teet.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kulttuuriperintöä jaossa

Kulttuuriperinnön suojeleminen tänään on huomisen rauhan rakentamista. Monien suomalaisten apurahasäätiöiden perustajat ja lahjoittajat ovatkin halunneet lahjoittaa omaisuuttaan nimenomaan kulttuuriperinnön vaalimiseen.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Vastuu tiedeviestinnästä kuuluu kaikille

Tiedeviestinnästä on tullut itsestään selvä osa tutkijoiden työtä. Välillä tuntuu, että siitä kohistaan nykyään niin paljon ja niin vahvoin sanakääntein, että kyseessä olisi tuoreempikin, vielä juurruttamistaan kaipaava keksintö.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Ihanat, kamalat apurahat ja niiden ihana, kamala myöntäminen

Vaikka säätiöt jakavat Suomessa apurahoja tieteelle, taiteelle ja muihin yleishyödyllisiin tarkoituksiin satoja miljoonia euroja vuodessa, kaikki eivät siitä ilostu.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Uusi, uljaampi vuosisata rakentuu kokeilu kerrallaan säätiöiden haastekilpailussa

Säätiöt ja rahastot halusivat antaa 100-vuotiaan Suomen seuraavan vuosisadan nuorille paremman tulevaisuuden perustamalla haastekilpailun Vuosisadan rakentajat. Haastekilpailun tarkoitus on löytää nuorten elämästä sellaisia ongelmia ja niihin sellaisia ratkaisuja, jotka tekisivät uudella, vaikuttavalla, monistettavalla, yhteistyötä edellyttävällä ja mahdollisimman toteuttamiskelpoisella tavalla Suomea paremmaksi – ja ehkä pala palalta muutakin maailmaa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöt, sijoitetaan vastuullisemmin!

Nesslingin Säätiö on sitoutunut sijoittamaan vastuullisemmin ja kestävämmin. Nyt se haastaa muut säätiöt mukaan näyttämään esimerkkiä.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Miten tieteellistä säätiötutkimuksen pitäisi olla?

Säätiöitä tutkivia yksiköitä on Euroopassa useita, mutta silti säätiöistä kaivataan jatkuvasti lisää tietoa. Moniulotteinen säätiötutkimus olisi todella hyödyllistä säätiöiden oman työn kehittämiseksi.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöiden tiederahoitus Euroopassa mittavaa mutta lisätietoja kaivataan

Kansainvälinen EUFORI-tutkimus kartoitti eurooppalaissäätiöiden tutkimusrahoitusta 2012 lukujen pohjalta: säätiöiltä yli 5 mrd euroa tieteelle vuosittain.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Satavuotinen säätiötuki tieteelle selviää pala palalta

Yksityiset yleishyödylliset säätiöt ovat 1900-luvun alusta alkaen rahoittaneet eri tieteenaloja merkittävällä tavalla. Säätiöiden kokonaisrahoituksesta ja sen vaikutuksesta tieteen ja tiedepolitiikan kehittymiseen ei kuitenkaan ole ollut tutkittua tietoa. Dosentti Allan Tiitan johtama tutkimushanke ratkaisee monimutkaista palapeliä, jonka muodostama kokonaiskuva satavuotisesta säätiörahoituksesta ja sen suhteesta julkiseen tutkimustukeen paljastuu alkuvuodesta 2018.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Aurora-apurahatietokannan päivittäminen päättymässä

Nykyisen tietokannan tiedot ovat nähtävissä verkkosivuilla elokuun loppuun asti.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kokeiluilla vauhtia – vauhtia kokeiluihin?

Valtioneuvoston suunnitelma kokeiluja tukevasta joukkorahoitusalustasta on säätiöillekin kiinnostava.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tilintarkastaja säätiössä

Asiantuntijakatsauksemme kertoo uudistuneesta tilintarkastuksesta kaiken, mitä säätiön ja yhdistyksen johdossa olevien tulisi tietää.

Lue koko artikkeli >