SARANA | 26.8.2016

Kokeiluilla vauhtia – vauhtia kokeiluihin?

SARANA | 26.8.2016

Liisa Suvikumpu

Valtioneuvoston suunnitelma kokeiluja tukevasta joukkorahoitusalustasta on säätiöillekin kiinnostava.

Ohjelmaansa suunnitellessaan Sipilän hallitus päätti lanseerata Suomeen uudenlaista kokeilukulttuuria. Innostava, uutta luova ja kaikin puolin myönteinen ”kokeileminen” kuulostaa kivalta mutta miten tuo hallitusohjelman painopisteeksi nostettu kokeileminen sitten toteutetaan käytännössä?

Sitä selvittääkseen valtioneuvoston kanslia toteutti KORVA-hankkeen. Laaja selvitys kartoitti kokeilukulttuurin mahdollisuuksia, esteitä, toimintatapoja ja rahoitusta Suomessa. Pääkysymys oli, onko Suomessa tarvetta erilliselle kokeilurahastolle vai voidaanko kokeilujen rahoitus toteuttaa muilla keinoin, esimerkiksi nykyisiä rahoitusmuotoja muokkaamalla. KORVA-selvitys raportoi myös, minkälaisia kokeilurahoituksen malleja muualla maailmassa ja Suomessa on jo käytössä sekä millaisia nuo lisärahoitusta tarvitsevat kokeilut oikeastaan olisivat.

Säätiöiden näkökulmasta tutkimuskysymys, taustaselvitys ja ratkaisut ovat tietysti kiinnostavia, koska jo vuosisatojen (ja -tuhansien) ajan yleishyödylliset säätiöt ovat olleet nimenomaan kokeilukulttuurin tärkeimpiä tukijoita ja riskirahoittajia. Säätiöissä lieneekin oikeutettua hymähdellä isällisesti selvityksen idealistisimmille kohdille: ”Saumattomasti toimiva ja oikein kohdistettu rahoitus on keskeinen osa siirtymisessä kohti kokeilevaa yhteiskuntaa”.

Säätiöläisten reaktiot voi lähes kuulla mielessään: ”Tätähän me aina teille sanotaan! Missä ”siirtymisessä”? Tätähän me ollaan tehty koko olemassaolomme ajan! Meidän mielestä suomalaiset on jo todella kokeilevaa kansaa: siksi me tuetaan niiden hyviä, edistyksellisiä, ajankohtaisia, utopistisia, rohkeita ja kaikkien meidän elämää parantavia ideoita yli 420 miljoonalla eurolla vuodessa!”

Apurahasäätiöiden toiminnassa on eittämättä monia vastaavuuksia KORVA-selvityksen peräänkuuluttamiin ”kansalaislähtöisiin pienkokeiluihin ja vahvoihin kokeiluihin”. Kuitenkin julkisella rahalla tuetut kokeiluhankkeet voivat varmasti synnyttää uudenlaista ymmärrystä vastikkeettoman tuen merkityksestä luovuudelle ja muodostaa entistä kehittyneempiä yhteistyön tapoja julkisen ja yksityisen rahan välille. Puhumattakaan tietysti niistä mahdollisista kehityskelpoisista hankkeista, joita rahoituksella saadaan aikaan.

Kokeilurahoitukseen kaavailtu aluksi kahden miljoonan euron julkista rahoitusta

Hallitus puolsi tuoreessa lisätalousarviossaan uudenlaista julkista kokeilurahoitusta jo kuluvana vuonna kahden miljoonan euron potilla. Mikäli Eduskunta puoltaa tätä siemenrahaa, sillä luodaan digitaalinen rahoitusalusta (vrt. Mesenaatti.me) sekä tuetaan 100 pienkokeilun aloittamista ja ”kiihdyttämistä”. Digitaalinen rahoitusalusta mahdollistaa myöhemmin laajemman ja joustavan joukkorahoituksen keräämisen hankkeille – tässä myös säätiöillä olisi mahdollisuus päästä mukaan tukemaan niille kiinnostavimpia kohteita. Koko hanke on omanlaisensa kokeilu, jonka päätteeksi sen onnistuminen ja vaikuttavuus arvioidaan ja tehdään johtopäätökset mahdollisen jatkon suhteen.

Hankkeiden joukkorahoitus on kiinnostava ajatus säätiöille, jotka ovat itse kokeilleet vastaavia malleja viime vuosina, mutta vasta harvakseltaan. Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan jäsenten poolit (post doc-, professori- ja post docs in companies) ovat myös eräänlaisia esimerkkejä joukkorahoituksesta, jossa rahoittajapohja on kuitenkin pidetty rajattuna. KORVA-mallin digitaalinen joukkorahoitusalusta toisi kokeilijat ja erilaiset rahoittajat yhteen, edesauttaisi nopeita rahoituspäätöksiä, helppoa tiedon keräämistä hankkeista sekä läpinäkyvyyttä prosesseihin.

KORVA-rahoitusmallissa kokeilut on jaettu kahteen eri luokkaan, pienkokeiluihin ja vahvoihin kokeiluihin. Pienkokeiluista voi kasvaa kiihdyttämöissä vahvoja kokeiluja; molempia tarvitaan. Pienkokeilut parantavat kansalaisten ja ruohonjuuritason toimijoiden mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan kehittämiseen – niiden rahoitushaarukaksi on arvioitu 500–20.000 euroa. Vahvat kokeilut puolestaan tarvitsevat laajempina ja monimutkaisempina suurempaa rahoitusta ja ammattimaisempaa projektinhallintaa, ja niiden rahoituskatoksi on kaavailtu korkeintaan 100.000 euroa.

Miksi tällaisia kokeiluja sitten ylipäätään kannattaa rahoittaa? Kokeiluilla voidaan palastella suuria ja monimutkaisiakin yhteiskunnallisia ongelmia pienemmiksi ja luoda niille konkreettisia, näyttöön perustuvia ratkaisuja. Pienen kynnyksen tuella voidaan aktivoida kansalaisyhteiskuntaa ja parantaa tavallisten ihmisten osallistumista, yhteenkuuluvuutta ja luottamusta yhteisöön.

Tiedetään myös, että yhteiskunnallisesti ja ei-kaupallisesti suuntautuneilta pienkokeiluilta puuttuu rahoitusta ja sopivia tukikanavia, koska ne jäävät suurten organisaatioiden ja ison mittakaavan rahoitusmallien katveeseen. Pieni ja ketterä rahoitus voi kuitenkin tuoda suurta vaikuttavuutta osuessaan oikeaan kohtaan. Tämähän monissa pienissä säätiöissä tiedetään – oikeaan aikaan saatu apuraha on kääntänyt monen tieteen- ja taiteentekijän uran ratkaisevaan nousukiitoon.

KORVA:n hankesuunnitelma on vielä viimeisteltävänä eivätkä sen lopulliset yksityiskohdat ole tiedossa. Jo nyt on kuitenkin selvää, että kokeilurahaston tavoite on kunnianhimoinen ja no, iloinen, tässä varovaisuuden, pessimismin ja epäonnistumisen pelon maassa. Muun maailman esimerkeistä tiedetään, että mallin mukaisilla vahvoilla kokeiluilla voidaan aidosti saavuttaa yllättäviä, laajamittaisia yhteiskunnallisia ja taloudellisia hyötyjä. Ja lisäarvona vielä innostusta uuden kokeilemiseen. Voiko sitä koskaan olla liikaa?

SARANA

Kulttuurirahoituksen miinakentillä

Taiteen rahoittajat aiheuttavat itselleen ongelmia tekemällä työnsä hyvin. Miten tämän kierteen voisi rahoittaa kestävällä tavalla? Keskitä tekemisiäsi ja kerro, mitä ja miksi teet.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kulttuuriperintöä jaossa

Kulttuuriperinnön suojeleminen tänään on huomisen rauhan rakentamista. Monien suomalaisten apurahasäätiöiden perustajat ja lahjoittajat ovatkin halunneet lahjoittaa omaisuuttaan nimenomaan kulttuuriperinnön vaalimiseen.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Vastuu tiedeviestinnästä kuuluu kaikille

Tiedeviestinnästä on tullut itsestään selvä osa tutkijoiden työtä. Välillä tuntuu, että siitä kohistaan nykyään niin paljon ja niin vahvoin sanakääntein, että kyseessä olisi tuoreempikin, vielä juurruttamistaan kaipaava keksintö.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Ihanat, kamalat apurahat ja niiden ihana, kamala myöntäminen

Vaikka säätiöt jakavat Suomessa apurahoja tieteelle, taiteelle ja muihin yleishyödyllisiin tarkoituksiin satoja miljoonia euroja vuodessa, kaikki eivät siitä ilostu.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Uusi, uljaampi vuosisata rakentuu kokeilu kerrallaan säätiöiden haastekilpailussa

Säätiöt ja rahastot halusivat antaa 100-vuotiaan Suomen seuraavan vuosisadan nuorille paremman tulevaisuuden perustamalla haastekilpailun Vuosisadan rakentajat. Haastekilpailun tarkoitus on löytää nuorten elämästä sellaisia ongelmia ja niihin sellaisia ratkaisuja, jotka tekisivät uudella, vaikuttavalla, monistettavalla, yhteistyötä edellyttävällä ja mahdollisimman toteuttamiskelpoisella tavalla Suomea paremmaksi – ja ehkä pala palalta muutakin maailmaa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöt, sijoitetaan vastuullisemmin!

Nesslingin Säätiö on sitoutunut sijoittamaan vastuullisemmin ja kestävämmin. Nyt se haastaa muut säätiöt mukaan näyttämään esimerkkiä.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Miten tieteellistä säätiötutkimuksen pitäisi olla?

Säätiöitä tutkivia yksiköitä on Euroopassa useita, mutta silti säätiöistä kaivataan jatkuvasti lisää tietoa. Moniulotteinen säätiötutkimus olisi todella hyödyllistä säätiöiden oman työn kehittämiseksi.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöiden tiederahoitus Euroopassa mittavaa mutta lisätietoja kaivataan

Kansainvälinen EUFORI-tutkimus kartoitti eurooppalaissäätiöiden tutkimusrahoitusta 2012 lukujen pohjalta: säätiöiltä yli 5 mrd euroa tieteelle vuosittain.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Satavuotinen säätiötuki tieteelle selviää pala palalta

Yksityiset yleishyödylliset säätiöt ovat 1900-luvun alusta alkaen rahoittaneet eri tieteenaloja merkittävällä tavalla. Säätiöiden kokonaisrahoituksesta ja sen vaikutuksesta tieteen ja tiedepolitiikan kehittymiseen ei kuitenkaan ole ollut tutkittua tietoa. Dosentti Allan Tiitan johtama tutkimushanke ratkaisee monimutkaista palapeliä, jonka muodostama kokonaiskuva satavuotisesta säätiörahoituksesta ja sen suhteesta julkiseen tutkimustukeen paljastuu alkuvuodesta 2018.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Aurora-apurahatietokannan päivittäminen päättymässä

Nykyisen tietokannan tiedot ovat nähtävissä verkkosivuilla elokuun loppuun asti.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kokeiluilla vauhtia – vauhtia kokeiluihin?

Valtioneuvoston suunnitelma kokeiluja tukevasta joukkorahoitusalustasta on säätiöillekin kiinnostava.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tilintarkastaja säätiössä

Asiantuntijakatsauksemme kertoo uudistuneesta tilintarkastuksesta kaiken, mitä säätiön ja yhdistyksen johdossa olevien tulisi tietää.

Lue koko artikkeli >