SARANA | 19.6.2019

Suomalaiset taidesäätiöt avaavat kokoelmiaan suurelle yleisölle

SARANA | 19.6.2019

Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistys & Virve Zenkner, SRNK

Taidesäätiöiden yhteistyö mahdollistaa kultakauden aarteiden näkymisen konttoreiden ulkopuolella. Maakuntien taidemuseot pääsevät puolestaan kuratoimaan taidehistorian merkkiteoksista näyttelyitä, jotka tuovat uutta museoiden yleisöillekin.

Pohjanmaan museon näyttely Meri tuo, meri vie tuo tänä kesänä seitsemän suomalaisen taidesäätiön kokoelmien helmiä Vaasaan. Mukana on useita teoksia mm. Oskar Kleinehilta, Berndt Lindholmilta ja Victor Westerholmilta.

Näyttelyn mahdollistaa Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistys ry. Vuonna 2006 perustetun yhdistyksen tärkeimpiä toimintamuotoja on näyttelytoiminta ympäri Suomea sijaitsevissa taidemuseoissa sekä kokoelmien hoitoon liittyvien palvelujen järjestäminen.

Yhdistykseen kuuluvat Alfred Kordelinin säätiö, Fortumin Taidesäätiö, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö, Taidesäätiö Merita, UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö ja Åbo Akademin säätiö. Uusimpana jäsenenä vuonna 2018 liittyi mukaan OP Ryhmän Taidesäätiö.

Jäsenten taidekokoelmat käsittävät tuhansia teoksia 1500-luvulta aina tähän päivään asti. Joukossa on huomattava määrä Suomen taidehistorian merkkiteoksia.

– Monien maakunnallisten taidemuseoiden kokoelmissa on vain vähän vanhempaa kultakauden taidetta. Kun tarjoamme yhdessä teoskokoelmamme heidän käyttöönsä, museo pääsee kuratoimaan näyttelyn, joka tuo paljon uutta museon yleisöllekin. Emme kilpaile taidesäätiöinä keskenämme, vaan toiminta tukee jokaisen tavoitteita: taideteosten esille saattamista ja uusia yleisöjä kokoelmille. Puolella meistä ei ole omaa näyttelytilaa, joten yhteistyö antaa meille erityisen hyvän mahdollisuuden näkyä konttoreiden ulkopuolella, yhdistyksen aktiivi, Taidesäätiö Meritan asiamies Anu Kehusmaa kertoo.

Yleisö on löytänyt tiensä näyttelyihin. Jyväskylän taidemuseo teki 2017 kaikkien aikojen näyttelykohtaisen kävijäennätyksensä Sata vuotta, tuhat tulkintaa -näyttelyllä, josta tehtiin myös julkaisu. Rovaniemen taidemuseo Korundin kanssa tehty Lumen maa (2018) oli yhtäläinen menestys. Ensi vuonna vuorossa on Hämeenlinna ja vuonna 2021 Joensuu.

– Otamme mielellämme uusia taidekokoelmia jäseniksemme. Mitä useampi meitä on mukana, sitä enemmän voimme tehdä yhdessä ja tukea toisiamme toiminnassamme.

Meri vie, meri tuo

6.6.–20.10.2019 

Suomen rannikolla ja saaristoissa meri on koko ajan läsnä. 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa se tarjosi ihmisille elannon, ammatin ja kulkuväylän. Samaan aikaan meri oli arvaamaton ja saattoi ottaa yhtä nopeasti kuin oli antanut.

Merimaisema symboloi myös liikkumista ja muutosta. Meren ylitse kulki tavaraa ja ihmisiä, mutta myös uusia ideoita, ajatuksia ja vaikutteita. Vesireittien kautta Suomi on ollut vuosisatojen ajan yhteydessä Itämeren ympäristöön, Manner-Eurooppaan ja kauemmaksikin. Hiljalleen pienien kalastajayhteisöjen rinnalle syntyi kaupunkeja, joiden satamia leimasi toimeliaisuus sekä monien kielten ja kulttuurien kohtaaminen.

Tämän vuoden näyttely on toteutettu Vaasan kaupungin museoiden kanssa. Taidehistorioitsija Tuija Peltomaan kuratoimassa näyttelyssä on esillä yli 70 teosta 1850-luvulta 1950-luvulle. 

Näyttely Vaasan kaupunginmuseoiden sivuilla

Taidesäätiöt verkossa

OP Ryhmän Taidesäätiö
Åbo Akademin säätiö
Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö
Alfred Kordelinin säätiö
Fortumin Taidesäätiö
Gösta Serlachiuksen taidesäätiö
Taidesäätiö Merita
UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö

Katso myös

Tuore selvitys: säätiöt tukivat taidetta ja kulttuuria lähes 62 miljoonalla eurolla vuonna 2017, kolmessa vuodessa tukea yli 155 miljoonaa

Santeri Salokivi (1886–1940): Tyttöjä rannalla (1916), öljy kankaalle. Taidesäätiö Meritan kokoelma. Kuva: Museokuva Matti Huuhka & Co

SARANA

Tutkimusrahoitus toimivaksi – eikö se sittenkin onnistuisi?

Apurahasäätiöt tukevat tiedettä sadoilla miljoonilla euroilla vuosittain. Säätiöt haluavat myös käydä avointa keskustelua tiederahoituksesta parhaiden ratkaisujen löytämiseksi.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Vastuullinen sijoittaminen trendaa säätiöissä

Vastuullisesta sijoittamisesta on tullut uusi normaali: noin puolet maailman varallisuudenhoitajien salkuista on vastuullisen sijoittamisen periaatteiden piirissä. Muutos on tapahtunut nopeasti. Vielä muutama vuosi sitten vastuullisuutta omiin salkkuihinsa penänneet yleishyödylliset säätiöt saivat kotimaisilta varainhoitajilta vain vältteleviä vastauksia.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Lääketieteellinen tutkimus yhä enemmän säätiörahoituksen varassa

Lääketieteelliseen tutkimukseen myönnetyn valtion tutkimusrahoituksen ja kotimaisten yritysten rahoituksen laskua on viime vuosina onnistuttu kompensoimaan säätiörahoituksella. Ratkaisu ei kuitenkaan ole kestävä. Eniten tilanteesta kärsii kliininen tutkimus, kertoo lääketiedettä tukevien säätiöiden tuore selvitys.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Suomalaiset taidesäätiöt avaavat kokoelmiaan suurelle yleisölle

Taidesäätiöiden yhteistyö mahdollistaa kultakauden aarteiden näkymisen konttoreiden ulkopuolella. Maakuntien taidemuseot pääsevät puolestaan kuratoimaan taidehistorian merkkiteoksista näyttelyitä, jotka tuovat uutta museoiden yleisöillekin.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöiden verotusta pitää kehittää Suomen parhaaksi

Yksityiset apurahasäätiöt tukivat Suomessa vuonna 2017 yli puolella miljardilla eurolla tiedettä, taidetta, kulttuuria ja lukemattomia muita yhteiskunnallisia kohteita. Niiden rahoituksella tehdään kotiseututyötä, puhdistetaan Itämerta, tuetaan vähävaraisten lasten harrastamista, opetetaan koodaamista ja parannetaan syöpiä.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöiden tuki tieteelle ja taiteelle hyödyttää kaikkia: kolme yleishyödyllistä tavoitetta hallitusohjelmaan

Tiede ja taide tarvitsevat vakautta – niissä ei tunneta pikavoittoja. Tiede ja taide tarvitsevat lisää myös yksityistä rahaa, kun valtiontalous ennusteiden mukaan supistuu tulevaisuudessa. Ja Suomi tarvitsee hallituksen, joka puolustaa sivistystä niin hyvinä kuin huonoina aikoina.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Apurahatutkijat ja taiteilijat uhattuina! Veroesitys vähentämässä tieteen ja taiteen suoraa tukea 40–75 miljoonaa € vuodessa

Hallituksen ja eduskunnan pöydälle on tulossa viikolla 42 veroesitys tulolähdejaon poistosta. Esityksen mukaan yleishyödyllisten yhteisöjen – kuten apurahasäätiöiden ja yliopistojen – kiinteistöistä saatuja vuokratuloja ryhdyttäisiin verottamaan nykyistä huomattavasti korkeammalla veroprosentilla.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Integrify kouluttaa maahanmuuttajista koodareita ennätysajassa ja vastaa huutavaan koodaripulaan

Säätiöiden Vuosisadan rakentajat -haastekilpailusta ja Sitran Ratkaisu 100 -kilpailuista ponnistanut Integrify vastaa kahteen suureen yhteiskunnalliseen haasteeseen omalla poikkeuksellisella ratkaisullaan. Integrify on jo pitkällä tavoitteessaan kouluttaa maahanmuuttajien joukosta sata uutta koodaria vuoden 2018 aikana.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Someturvaa rakennetaan kohti yhteiskunnallista vaikuttavuutta

Vuosisadan rakentajat -haastekilpailussa toiseksi tullut Someturva-tiimi tavoittelee isoja yhteiskunnallisia muutoksia. Asiantuntijat arvioivat, että Suomessa on noin puoli miljoonaa nuorta, jotka ovat tulleet loukatuiksi sosiaalisessa mediassa. Somessa haukkuminen, kiristetyksi tuleminen tai nolaamisen kohteeksi joutuminen koskee nuorten lisäksi myös aikuisia. Someturva-palvelun on tarkoitus tuoda konkreettinen työkalu someloukkausten käsittelyyn.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöiden ja rahastojen yhteinen lahja satavuotiaalle Suomelle alkaa kääriytyä esiin paketistaan

Yleishyödylliset säätiöt ja rahastot ovat antaneet 100-vuotiaalle isänmaalleen arvokkaan ja tulevaisuuteen suuntautuvan lahjan. Ne järjestivät Vuosisadan rakentajat –haastekilpailun ja palkitsivat voittajatiimit muhkealla, yhteensä 2,45 miljoonan euron suuruisella apurahasummalla. Kilpailussa kehitettiin ratkaisuja nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden parantamiseksi ja sitä kautta koko Suomen menestyksekkään tulevaisuuden rakentamiseksi. Vuosisadan rakentajien voittopotti oli kirkkaasti suurin Suomen satavuotisjuhlavuonna järjestettyjen haastekilpailujen joukossa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Uusi, uljaampi vuosisata rakentuu kokeilu kerrallaan säätiöiden haastekilpailussa

Säätiöt ja rahastot halusivat antaa 100-vuotiaan Suomen seuraavan vuosisadan nuorille paremman tulevaisuuden perustamalla haastekilpailun Vuosisadan rakentajat. Haastekilpailun tarkoitus on löytää nuorten elämästä sellaisia ongelmia ja niihin sellaisia ratkaisuja, jotka tekisivät uudella, vaikuttavalla, monistettavalla, yhteistyötä edellyttävällä ja mahdollisimman toteuttamiskelpoisella tavalla Suomea paremmaksi – ja ehkä pala palalta muutakin maailmaa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Vuosisadan rakentajat matkalla maineeseen - Kesäranta odottaa!

Säätiöiden haastekilpailu on jo nyt menestys. Presidentti ja pääministeri innostuivat, mediat hehkuttavat, ja ennen muuta finaaliratkaisujaan kehittävät tiimit vakuuttavat: Suomen nuorten parempi tulevaisuus on askeleen lähempänä ”Vuosisadan rakentajien” myötä.

Lue koko artikkeli >

SARANA

15 nuorten hyvinvointia parantavaa ideaa pääsi jatkoon säätiöiden Vuosisadan rakentajat -kilpailussa

Suomalaiset säätiöt ovat löytäneet joukon rohkeita ja suuria ideoita Suomen nuorten hyväksi: Vuosisadan rakentajat -haastekilpailun finalistit on nyt valittu. Jatkoon pääsi 15 ideaa, jotka vahvistavat 10–26-vuotiaiden nuorten hyvinvointia ja osallisuutta yhteiskunnassa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöpäivä

Kansainvälistä Säätiöpäivää vietetään eri puolella Eurooppaa. Katso videotervehdys!

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöt, sijoitetaan vastuullisemmin!

Nesslingin Säätiö on sitoutunut sijoittamaan vastuullisemmin ja kestävämmin. Nyt se haastaa muut säätiöt mukaan näyttämään esimerkkiä.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Miten tieteellistä säätiötutkimuksen pitäisi olla?

Säätiöitä tutkivia yksiköitä on Euroopassa useita, mutta silti säätiöistä kaivataan jatkuvasti lisää tietoa. Moniulotteinen säätiötutkimus olisi todella hyödyllistä säätiöiden oman työn kehittämiseksi.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöiden tiederahoitus Euroopassa mittavaa mutta lisätietoja kaivataan

Kansainvälinen EUFORI-tutkimus kartoitti eurooppalaissäätiöiden tutkimusrahoitusta 2012 lukujen pohjalta: säätiöiltä yli 5 mrd euroa tieteelle vuosittain.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Aurora-apurahatietokannan päivittäminen päättymässä

Nykyisen tietokannan tiedot ovat nähtävissä verkkosivuilla elokuun loppuun asti.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tilintarkastaja säätiössä

Asiantuntijakatsauksemme kertoo uudistuneesta tilintarkastuksesta kaiken, mitä säätiön ja yhdistyksen johdossa olevien tulisi tietää.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tehdään säätiövalvoja tarpeettomaksi!

PRH:n tuore valvonta- ja lakipäällikkö Terhi Maijala lämpenee puhuessaan kolmesta asiasta: vastuusta, vakuutuksista ja veneilystä. ”Säätiön hallituksen rooli on huikea”, Maijala toteaa. Sillä hän tarkoittaa niin luottamusasemasta seuraavaa suurta vastuuta kuin sen vastapainona olevia mahdollisuuksia parantaa yhteiskuntaa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Älä vatuloi, vaan lue Säätiön hyvä hallinto

Jos omat tiedot tai ymmärrys säätiön hoitamisesta eivät riitä, kannattaa ottaa apuun uunituore Säätiön hyvä hallinto -opas. Se on Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan laatima suositus siitä, miten hyvin hoidettu säätiö toimii. Säätiökentän itsesääntelyohjeeksi kirjoitettu opas on juuri päivitetty vastaamaan uutta säätiölakia.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Toimitusjohtaja säätiössä

Moni säätiö miettii parhaillaan, ottaako käyttöön uuden säätiölain mukainen ”toimitusjohtaja” vai jatkaako ”asiamiehellä”. Neuvottelukunta pyysi riippumatonta säätiöasiantuntija OTL Juha Viertolaa selvittämään, mitä toimitusjohtaja säätiölle oikeastaan merkitsee. Viertola suosittelee selvityksessään varsinkin varakkaampia apurahasäätiöitä ja suuria toiminnallisia säätiöitä valitsemaan toimitusjohtaja-toimielimen työsuhteisen ”asiamiehen” sijaan.

Lue koko artikkeli >

SARANA

150 miljoonaa euroa vastinrahaa yliopistojen varainkeruulle

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiölakiuudistus kohti loppuhuipennusta

Säätiölakiesitys on edennyt valiokuntakäsittelyyn. Vaikka lopulliseen lakitekstiin voi siis vielä tulla muutoksia, esityksestä voi nostaa tärkeimpiä näkökohtia esiin jo nyt. Säätiöiden näkökulmasta lakiuudistuksessakin yksi asia nousee ylitse muiden: Yhteiskunta hyötyy nyt ja tulevaisuudessa säätiöistä sekä niiden tehokkaasta ja joustavasta toiminnasta yhteiseksi hyväksi. Säätiölain uudistaminen on hyvä asia, jotta osin vanhentunut laki päivitetään ja säätiöille luodaan paremmat edellytykset tukea omalta osaltaan talousvaikeuksissa kamppailevaa Suomea ja suomalaisia.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kaikki Suomen säätiöt viettävät maan ensimmäistä säätiöpäivää 1.10.2014

1.10.2014 vietetään koko Suomessa maan ensimmäistä Säätiöpäivää. Reipas ja iloinen tapahtumapäivä saa Suomen kaikki säätiöt liekkeihin. Sanomatalon Mediatorilla Helsingissä järjestetään päivän päätapahtuma klo 16–18. Säätiöpäivän tunnuksena on ”Perintöä jaossa”. Sanaleikki viittaa sekä säätiöiden tehtävään kulttuuriperinnön vaalijoina että säätiöiden kunniatehtävään toteuttaa lahjoittajiensa henkistä perintöä. Säätiöpäivän kartta paljastaa tieteen, taiteen ja kulttuurin tekijät ja tekopaikat. Tule ihmettelemään ja ihailemaan säätiöiden tekoja yhteiseksi hyväksi!

Lue koko artikkeli >

SARANA

Vahvojen naisten valtakunta

Monelle suomalaiselle ”Kone” ei enää tuo ensimmäisenä mieleen hissejä. ”Koneesta”, siis Koneen Säätiöstä, on tullut synonyymi laadukkaalle tieteelle ja taiteelle, ennakkoluulottomille yhteiskunnallisille puheenvuoroille ja rajoja rikkoville kulttuuritapahtumille. Ensimmäisenä naispuolisena Koneen Säätiön hallituksen puheenjohtajana Hanna Nurminen arvioi, että säätiön menestyksen takana on hallituksen ja henkilökunnan dynaamisuus ja ennakkoluulottomuus. Koneen säätiö on pystynyt muuttumaan ajan mukana.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Apurahansaajan arkea ja juhlaa

Kirjailija-toimittaja Karo Hämäläisen kalenterissa apuraha vapauttaa tilaa taiteelliselle työlle. Karo Hämäläisellä on villi ja vapaa tunne: kaksi kuukautta sitten hän jätti leipätyönsä Arvopaperissa ja heittäytyi freelancetoimittajaksi ja kirjailijaksi. Tässä kirjailijan päiväunessa omaa rooliaan näyttelevät apurahasäätiöt, joiden tuen turvin Hämäläisellä on taloudellinen mahdollisuus kirjoittaa uutta teostaan ainakin jonkin aikaa muista töistä vapaana.

Lue koko artikkeli >