SARANA | 29.8.2016

Satavuotinen säätiötuki tieteelle selviää pala palalta

SARANA | 29.8.2016

Liisa Suvikumpu

Yksityiset yleishyödylliset säätiöt ovat 1900-luvun alusta alkaen rahoittaneet eri tieteenaloja merkittävällä tavalla. Säätiöiden kokonaisrahoituksesta ja sen vaikutuksesta tieteen ja tiedepolitiikan kehittymiseen ei kuitenkaan ole ollut tutkittua tietoa. Dosentti Allan Tiitan johtama tutkimushanke ratkaisee monimutkaista palapeliä, jonka muodostama kokonaiskuva satavuotisesta säätiörahoituksesta ja sen suhteesta julkiseen tutkimustukeen paljastuu alkuvuodesta 2018.

Yksityiset yleishyödylliset säätiöt ovat 1900-luvun alusta alkaen rahoittaneet merkittävällä tavalla eri tieteenaloja, joiden kehityksen ja tulosten myötä Suomesta on tullut se hyvinvoinnin ja edistyksen maa, jollaisena se nykyään tunnetaan. Säätiöiden kokonaisrahoituksesta ja sen vaikutuksista yleisesti tieteeseen ja tiedepolitiikkaan ei kuitenkaan ole ollut tutkittua tietoa. Säätiörahoituksen jakautumisen selvittäminen on ollut pitkään säätiöiden toiveena, mutta tietojen kerääminen on osoittautunut hämmästyttävän työlääksi ja vaikeaksi monista syistä johtuen.

Tilanne parantui dramaattisesti, kun tieteenhistorioitsija, dosentti Allan Tiitan tutkimusraportti Säätiöiden vaikutus Suomen tieteen ja korkeimman opetuksen kehitykseen 1917–1959 valmistui, ja Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta julkaisi sen keväällä 2015. Tiivis mutta sitä painavampi raportti osoitti, että kotimaiset säätiöt ovat vaikuttaneet suomalaiseen tieteeseen huomattavasti aiemmin tiedettyä laajemmin. Yksityiset säätiöt perustivat ja ylläpitivät useita maan yliopistoista ja korkeakouluista, edistivät monen tieteenalan kehitystä ja vaikuttivat läntisten yhteyksien säilymiseen kylmän sodan vuosina. Säätiörahoitus kasvoi varsin tasaisesti joka vuosi 1950-luvulle saakka, kun taas valtion myöntämien varojen määrä vaihteli melkoisesti. Vuosikymmenen lopulla säätiöt tukivat tieteitä huomattavasti valtiota enemmän.

Valtion tiedepolitiikka voimistui 1960-luvulla ja julkista rahaa tuli tutkimuksen tueksi aiempaa enemmän. Valtion ottaessa koko korkeakoululaitoksen hallintaansa 1980-luvun alkuun mennessä myös säätiöiden rooli muuttui. Kun niiden tuesta suurin osa oli aiemmin mennyt yksityisten yliopistojen ja korkeakoulujen tukemiseen, nyt niiden oli suunnattava rahoitustaan uudella tavalla. Samalla ne joutuivat ottamaan kantaa tieteellisen kehittämistyön, akateemisen jatkokoulutuksen, tutkijain ammattikunnan synnyn ja tieteen nopean kansainvälistymisen synnyttämiin haasteisiin.

Tietokanta kertoo kaiken

Neuvottelukunta aloitti syksyllä 2015 tutkimusprojektin, joka jatkaa suomalaisten säätiöiden tutkimusrahoituksen arviointia vuoteen 2017 saakka (hankkeen verkkosivu http://www.saatiopalvelu.fi/srnk/saatiotutkimushanke.html). Jatkotutkimuksessa kartoitetaan säätiöiden sopeutumista tieteen kentän muutoksiin, niiden tuen kokonaisvolyymiä ja suuntautumista sekä tuen suhdetta julkiseen tiederahoitukseen ja yritysten RDI-panostuksiin koko Suomen itsenäisyyden ajalta. Niin yksittäisen säätiön kuin koko säätiölaitoksen kannalta tästä tutkimushankkeesta muodostuva tietokanta on erittäin arvokas ja monipuolisesti hyödynnettävä sekä käytettävissä myös jatkotutkimuksille.

Tietokanta sisältää kattavat tiedot sekä säätiöiden myöntämien apurahojen kokonaissummista vuosittain että niiden jakautumisesta eri tutkijoille ja käyttötarkoituksiin tasavuosikymmeninä. Tietoihin sisältyvät niin henkilökohtaiset apurahat ja palkinnot kuin suoraan opetukseen, tietyille tieteenaloille tai määrättyihin tutkimushankkeisiin tai kohteisiin myönnetyt tuet. Apurahan saajien ja kohteiden lisäksi tietokantaan kerätään tiedot henkilöistä, jotka ovat säätiöissä päättäneet apurahojen myöntämisestä. Tutkimuksessa luodaan kokonaiskuva myös kotimaisten tiedettä ja korkeinta opetusta tukevien säätiöiden kehityksestä. Kustakin säätiöstä annetaan lisäksi lyhyt kuvaus, jossa esitellään säätiön perustamistapa ja perustajat, tarkoitukset, organisaatio sekä taloudelliset lähtökohdat. Samalla kuvataan säätiölaitoksen kehityksessä havaittavia yleisiä piirteitä ja tarkastellaan säätiöiden yhteistyön muotoutumista.

Tietokannan avulla on mahdollista selvittää, miten säätiöiden tieteelle ja korkeimmalle opetukselle antama tuki on kehittynyt. Mielenkiintoisia tutkimuskohteita on useita:

  • mitkä säätiöt ovat jakaneet eniten rahaa tieteille eri vuosikymmeninä
  • miten tutkijan aseman kehittyminen ja tieteen kansainvälistyminen ovat näkyneet säätiöiden rahoituspäätöksissä
  • miten säätiöiden tuki korkeakouluille on kehittynyt niiden valtiollistamisen jälkeen
  • miten säätiöt ovat osallistuneet tutkijankoulutuksen kehittymiseen
  • säätiöiden tuki tieteille pääaloittain ja korkeakouluille jaoteltuna viiden vuoden välein,
  • säätiöiden ja valtion budjetin tuki tieteelle,
  • miten tuki eri tieteille on kehittynyt, saavatko luonnon- ja lääketieteet (edelleen) suurimman osan tuesta
  • miten naisten osuus on kehittynyt sekä apurahan saajien että niiden myöntäjien joukossa
  • miten säätiöt ovat täyttäneet yhteiskunnalliset tehtävänsä ja oman roolinsa tiederahoituksen täydentäjänä
  • Laajaan aiemmin käyttämättömään aineistoon perustuva tutkimus on uraauurtavaa tiede- ja säätiötutkimusta ja luo ensi kertaa faktoille pohjautuvan kokonaiskuvan säätiöiden roolista. Lisätiedot säätiöiden ja muun tiederahoituksen suhteesta ovat suureen tarpeeseen niin säätiöiden oman kehittämisen ja vaikuttavuuden lisäämiseksi kuin yleisen säätiökuvan tarkentamiseksi. Tutkimushankkeen rahoittavat poolimaisesti suurimmat tiedettä tukevat säätiöt ja rahastot.

Säätiöt kiehtovat niin konkaria kuin nuorempia tutkijoita

Tutkimuksen toteuttaa kolmikko, jota johtaa dos. Allan Tiitta; hän vastaa myös varsinaisen tutkimusjulkaisun kirjoittamisesta. Projektitutkijat FM Maaria Gråsten ja MMM Eero Kuisma keräävät tiukassa tahdissa säätiödataa ja selvittävät monenlaisia taustatietoja. Kuivalta kuulostava apurahamyöntöjen keruu ja tietojen syöttäminen tietokantaan eivät ole lannistaneet nuoria tutkijoita tai tehneet heistä säätiövastaisia. Päinvastoin – molemmat ovat innostuneet suunnittelemaan tietomassojen äärellä myös omia säätiöaiheisia väitöskirjojaan. Tämä on säätiöille erittäin hyvä uutinen, koska alaan perehtyneitä tutkijoita on Suomessa todella vähän.

Hankkeen projektityöhuone on Kansallisarkistossa, missä suuri osa lähdeaineistosta sijaitsee. Tutkimus hyödyntää etenkin oikeusministeriön ja PRH:n arkistoaineistoja, joissa voi kuitenkin olla suuria puutteita ja useiden vuosien aukkoja. Monen säätiön tietoja onkin välttämätöntä täydentää niiden omien arkistojen materiaaleilla. Kattavimmin aineistot saadaan koottua juuri erilaisia lähteitä yhdistellen. Säätiöiden vuosikertomukset muodostavat usein yhteneväisen ja selkeän lähdetyypin, jota täydentävät säätiöiden luovuttamat muut apurahoja koskevat aineistot. Säätiöiden apurahalistat eivät kuitenkaan välttämättä sisällä kaikkia tiedettä ja korkeinta opetusta koskeneita tukimuotoja, koska vuosittaisten hakujen ja myöntöjen lisäksi säätiöt ovat tukeneet eri tavoin tiedettä ja korkeinta opetusta.

Yksi vaikeimmista tutkimusongelmista ei hieman yllättäen liitykään lähteiden löytämiseen tai niiden sisällön tulkintaan, vaan tutkimusaineistojen saamiseen ylipäätään. Säätiöt eivät läheskään aina vastaa yhteydenottoihin tai luovuta aineistojaan tutkijoille esimerkiksi ajanpuutteen tai arkiston järjestämättömyyden vuoksi. Tyypillisesti henkilöresurssiensa kanssa painivat säätiöt pelkäävät joutuvansa itse kaivamaan tiedot, vaikka tutkijat toivoisivat vain pääsyä mappien äärelle tehdäkseen kaivuu-urakan itse. Muutaman säätiön osalta on käynyt ilmi, että tutkijoilla ja säätiöllä on ollut erilainen käsitys tieteelle annetun tuen määrittelystä. Säätiö on saattanut vastata ensimmäiseen aineistopyyntöön toteamuksella, ettei säätiö ole tukenut lainkaan tiedettä eikä siten voi osallistua aineistokeruuseen. Projektitutkijat ovat kuitenkin pystyneet osoittamaan säätiön apurahamyönnöistä tieteelle osoitettuja apurahoja, jolloin keskustelu säätiöiden ja tutkijoiden välillä on lopulta johtanut yhteisymmärrykseen ja aineistojen luovuttamiseen.

Toinen ongelma liittyy vaikeuteen löytää keskenään vertailukelpoista aineistoa. Hyvä esimerkki historiallisen lähdemateriaalin kirjavuudesta on vaikkapa Svenska kulturfondenin arkistoaineisto – joka ei ole mitenkään huonosti järjestetty tai vaikeasti saatavilla – vain hajanaista ja työläästi koottavissa. Kulturfondenin osalta tutkimuksessa tarvittavat tiedot löytyvät seuraavasti:

  • 1961–1962 Svenska Folkpartiet Centralstyrelseprotokoll (Svenska Centralarkivet)
  • 1963–1979 Delegation för Svenska kulturfonden Verksamhetsberättelse (Svenska Centarlarkivet)
  • 1970 Delegation för Svenska kulturfonden protokoll (Svenska Centralarkivet)
  • 1980–1985 Svenska kulturfonden Utdelning (Svenska Centralarkivet)
  • 1986–1994 Svenska kulturfonden Utdelning (Kansallisarkisto)
  • 1995–2005 Svenska kulturfondens årsbok (Kansalliskirjasto)
  • 2006–2015 Sähköiset apurahaluettelot (kulturfondenin verkkosivuilla excel-tiedostoina)

Säätiötutkijat kamppailevat myös säätiöille tuttujen ongelmien kanssa myönnettyjen apurahojen luokittelussa ja taulukoinnissa. Tieteenalojen tulkinnoissa on suuria eroavaisuuksia jopa yhden säätiön sisällä vuosikymmenten saatossa, saati eri säätiöitä vertailtaessa. Tutkimuksen edetessä ratkaisuja on täytynyt tehdä monien rajanvetojen kanssa: merkitäänkö monivuotiset apurahat yhdelle vai eri vuosille; miten apurahojen peruutukset kirjataan; miten vältetään vuodenvaihteessa tapahtuvien apurahamyöntöjen ja -jakojen aiheuttamat sekaannukset; miten työryhmiin kuuluneet saadaan mukaan tietokantaan; miten useaan eri käyttötarkoitukseen myönnetty apuraha taulukoidaan (esim. 10 000 € jakautuneena: 5000 € tutkimukseen, 3000 € matka-apurahana, 2000 € laitteisiin).

Vaikka massiivisen tietoaineiston kanssa puurtaminen on toisinaan puuduttavaa, itse tutkimuskohde jaksaa inspiroida tutkijoita. Apurahansaajat ja -arvioijat ovat lihaa ja verta olevia eläviä ihmisiä, joiden kohtalot, tutkimusten aiheet ja taustat kiehtovat. Tutkijoita on riemastuttanut niin säätiöiden kuin niiden tukemien alojen moninaisuus eikä mikään inhimillinen tunnu olevan säätiöiden maailmassa vierasta. Ehkä parasta tutkimuksessa on sen ainutlaatuisuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus: aiemmin tutkimaton merkitsee aina suurta seikkailua, ja hankkeen laaja aikaperspektiivi tekee siitä todella merkittävän apuvälineen tiederahoituksesta kiinnostuneille.

Jo reilun vuoden kuluttua valmistuva tutkimus rikastuttaa yhtäältä Suomen tieteen ja tutkimuksen yleistä historiaa ja selvittää toisaalta yksityisten säätiöiden merkitystä julkisen tiedepolitiikan ja -hallinnon täydentäjänä koko itsenäisyyden aikana. Valmistuessaan tutkimus on myös kansainvälisesti ainutlaatuisen kattava case study yhden kansakunnan tiederahoituksen kokonaisuudesta. Vaikuttavaa.

SARANA

Tillämpningen av dataskydds- förordningen har inletts

Tillämpningen av den länge anteciperade EU:s allmänna dataskyddsförordning inleddes den 25.5.2018. Det märktes dock långt tidigare, att den nya förordningen skulle innebära vissa specifika utmaningar för stipendieutdelande stiftelser och föreningar.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Mitä säätiöiden pitää tietää tutkimusetiikasta?

”Tieteellinen tutkimus voi olla eettisesti hyväksyttävää ja luotettavaa ja sen tulokset uskottavia vain, jos tutkimus on suoritettu hyvän tieteellisen käytännön edellyttämällä tavalla.”

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tutkijoiden muuttoliikkeistä

Tutkijoiden muuttovirrat vievät voimistuvassa määrin Suomesta ulkomaille, erityisesti Yhdysvaltoihin, Ruotsiin, Iso-Britanniaan ja Saksaan. Havainnon esittelivät professori Kai Lindström ja Suomen Akatemian erikoistutkija Timo Kolu artikkelissaan ”Kansainvälistymistä vai aivovientiä?” (Acatiimi 4/2018).

Lue koko artikkeli >

SARANA

Yleishyödyllisyyden yhteismarkkinat

Vaikka tuotteet ja palvelut liikkuvat vapaasti ympäri Eurooppaa, säätiöiden ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen on edelleen vaikea tehdä tehokasta rajat ylittävää yhteistyötä. Eurooppaan on aika rakentaa yleishyödyllisyyden yhteismarkkinat.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kevätaskareita tietosuojan parissa

Takana ovat säätiöiden lokoisat ajat, jos niitä koskaan olikaan. Siitä pitää huolen kovin dynaamisesti kehittyvä regulaatioympäristö: lähipiirisäännökset, MAR-asetus, LEI-tunnus ja tietosuoja-asetus (General Data Protection Regulation, GDPR). Viimeisintä eli EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (EU 2016/679) sovelletaan 25.5.2018 alkaen kaikissa EU:n jäsenmaissa, ja se koskee myös säätiöitä. Tässä kirjoituksessa kahden säätiön asiamies kertoo omakohtaisesti kokemuksistaan tietosuojan koukeroisessa viidakossa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Onko pakko brändätä? Tieto vähentää asiantuntijan viestintäahdistusta

Jos et ole sosiaalisessa mediassa, et ole olemassa. Bloggaa kerran viikossa ja twiittaa kolmesti päivässä. Keskustele ja vuorovaikuta. Asiantuntija, sinä olet oman brändisi seppä!

Lue koko artikkeli >

SARANA

Vahvistetaan yhteistä tietämystä tohtorien koulutuksesta ja työelämästä

Tohtoreiden koulutus ja työllistyminen herättävät säännöllisesti keskustelua. Tämä johtuu muun muassa koulutuksen ja tutkimuksen mittavista säästöistä sekä tohtoreiden työttömyyden kasvusta 2010-luvulla – mutta myös väittelyn jälkeisen työelämän monimuotoistumisesta.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Vaikuttavuuden arvioinnin neljä kovaa K:ta

Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta on kannustanut säätiöitä arvioimaan toimintansa vaikuttavuutta. Useat säätiöt ovatkin tarttuneet toimeen, asettaneet vaikuttavuutensa puntariin ja ottaneet tulokset huomioon toimintansa kehittämisessä. Koko säätiökentän toimivuuden ja vaikuttavuuden arviointia ei myöskään sovi unohtaa. Tätä varten säätiöyhdistyksille ja muille säätiöiden tukijärjestöille on kehitetty kansainvälinen neljän C:n eli suomalaisittain neljän K:n arviointikehikko.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Pääministerin tervehdys säätiöille ja vuosisadan rakentajille

Vuosisadan rakentajat -haastekilpailun finalistit esittäytyivät syyskuussa 2017 viimeistä kertaa ennen kilpailun ratkaisemista. Yleisön joukossa Tavastia-klubilla oli myös pääministeri Juha Sipilä. Vaikka kilpailun palkintoapurahat on jo jaettu, säätiöiden ja ennakkoluulottoman kokeilemisen merkitystä korostava pääministerin puhe säilyy ajankohtaisena pitkän aikaa eteenpäin. Alle on koottu tärkeimmät katkelmat pääministerin terveisistä.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Pohjoismaat yhteisessä säätiörintamassa

Kotimaisen yhteistyön lisäksi kansainvälinen kanssakäyminen ja yhteishankkeet ovat tärkeitä säätiöille. Maan rajojen ulkopuolelle katsominen avaa uusia näkökulmia ja edistää hyvien suomalaisten käytäntöjen levittämistä muualle. Pohjoismaiset säätiöt ovat ryhtyneet järjestämään vuosittaisia verkostoitumistapaamisia, ja lokakuun lopussa Kööpenhaminaan kokoontui yli 150 säätiöiden edustajaa Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Tanskasta.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Avoin tiede – uhka vai mahdollisuus?

Suomi halutaan nostaa maailman johtavien maiden joukkoon tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa. Ensi vaiheessa opetus- ja kulttuuriministeriö on lähtenyt toteuttamaan tavoitetta julkisen sektorin organisaatioiden kanssa, mutta avoimuuden haaste koskee yhtä lailla säätiöitä sekä muita yksityisiä rahoittajia ja tutkimuslaitoksia.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Koko maailma tieteen, kulttuurin ja ilmaisunvapauden asialla

Suomi on valittu Unescon hallintoneuvostoon kaudelle 2017-2021. Unesco eli Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö työskentelee sitkeästi paremman ja tasa-arvoisemman tulevaisuuden rakentamiseksi.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kulttuurirahoituksen miinakentillä

Taiteen rahoittajat aiheuttavat itselleen ongelmia tekemällä työnsä hyvin. Miten tämän kierteen voisi rahoittaa kestävällä tavalla? Keskitä tekemisiäsi ja kerro, mitä ja miksi teet.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kulttuuriperintöä jaossa

Kulttuuriperinnön suojeleminen tänään on huomisen rauhan rakentamista. Monien suomalaisten apurahasäätiöiden perustajat ja lahjoittajat ovatkin halunneet lahjoittaa omaisuuttaan nimenomaan kulttuuriperinnön vaalimiseen.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Vastuu tiedeviestinnästä kuuluu kaikille

Tiedeviestinnästä on tullut itsestään selvä osa tutkijoiden työtä. Välillä tuntuu, että siitä kohistaan nykyään niin paljon ja niin vahvoin sanakääntein, että kyseessä olisi tuoreempikin, vielä juurruttamistaan kaipaava keksintö.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Ihanat, kamalat apurahat ja niiden ihana, kamala myöntäminen

Vaikka säätiöt jakavat Suomessa apurahoja tieteelle, taiteelle ja muihin yleishyödyllisiin tarkoituksiin satoja miljoonia euroja vuodessa, kaikki eivät siitä ilostu.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Uusi, uljaampi vuosisata rakentuu kokeilu kerrallaan säätiöiden haastekilpailussa

Säätiöt ja rahastot halusivat antaa 100-vuotiaan Suomen seuraavan vuosisadan nuorille paremman tulevaisuuden perustamalla haastekilpailun Vuosisadan rakentajat. Haastekilpailun tarkoitus on löytää nuorten elämästä sellaisia ongelmia ja niihin sellaisia ratkaisuja, jotka tekisivät uudella, vaikuttavalla, monistettavalla, yhteistyötä edellyttävällä ja mahdollisimman toteuttamiskelpoisella tavalla Suomea paremmaksi – ja ehkä pala palalta muutakin maailmaa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Miksi säätiöiden pitäisi miettiä digi- ja verkkorooliaan?

Monet vielä viime viikolla villeiltä tuntuneet digisaarnaajien tulevaisuudenvisiot ovat tänään jo vakiintunutta arkea. Miksi säätiöissä pitäisi olla kiinnostuneita omasta digitaalisuuden asteesta ja verkkoroolista?

Lue koko artikkeli >

SARANA

10 vinkkiä verkkosivujesi parantamiseksi

Jos teet säätiössäsi yhden viestintäteon tänä vuonna, olkoon se verkkoroolisi parantaminen. Aloita helposti: vieraile omilla nettisivuillasi leikkien ulkopuolista. Vaikutuitko? Mitä voisi parantaa?

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tieteen rahavirrat kohtaavat

Tutkimusrahoituksen kehittäminen kiinnostaa nyt monia tahoja – tutkijoiden, tieteen ja yhteiskunnan onneksi. Rakentava keskustelu, uutta synnyttävä yhteistyö ja lupaavat kokeilut kannustavat niin rahoittajia kuin rahoituksen kohteita.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Uusi kansallisaarre?! Lupauksia herättävä tutkimustietovaranto

OKM:n ja sidosryhmien yhteistyönä suunnitellaan kansallisen tutkimustietovarannon julkaisemista. Hankkeen tavoite on kerätä tieto tutkijoiden tuloksista yhteen niin, että tiedot olisivat saatavilla yhdestä paikasta eri tarkoituksiin helposti ja avoimesti. Tuloksena syntyy kattava kokonaiskuva siitä, mitä ja miten Suomessa tutkitaan – ja millä rahalla.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tutkimusrahoituksen sampoa takomassa

Säätiöiden tutkimusrahoitusseminaari synnytti rutkasti uusia ajatuksia tieteen tulevaisuudelle. Aivomyrsky kokosi konkreettisia toimenpide-ehdotuksia niin valtiolle, yliopistoille kuin säätiöille.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tätä et olisi arvannut: kansa arvostaa säätiöitä isosti

Enemmän kuin kaksi kolmesta antaa apurahasäätiöille hyvän tai erittäin hyvän arvosanan. Uusin säätiöbarometri osoittaa kansan luottavan säätiöiden toimintaan.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Miltä siellä säätiörekisterissä ja -valvonnassa nyt oikeasti tuntuu?

Vuosi sitten säätiölakiuudistuksen käytännön vaikutuksia odotettiin säätiöissä ja viranomaistenkin piirissä pelonsekaisin tuntein. Vaan oliko pelkoon aihetta? Miten on pärjätty, PRH?

Lue koko artikkeli >

SARANA

Uuden säätiölain vaikutukset säätiön tilintarkastukseen

Säätiöiden hallitukset ovat vastuussa uuden säätiölain mukaisista toimintakertomustiedoista. Olkaapa tarkkoina siellä säätiöissä nyt ryhtyessänne laatimaan vuoden 2016 tilinpäätöksiä!

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöt, sijoitetaan vastuullisemmin!

Nesslingin Säätiö on sitoutunut sijoittamaan vastuullisemmin ja kestävämmin. Nyt se haastaa muut säätiöt mukaan näyttämään esimerkkiä.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Miten tieteellistä säätiötutkimuksen pitäisi olla?

Säätiöitä tutkivia yksiköitä on Euroopassa useita, mutta silti säätiöistä kaivataan jatkuvasti lisää tietoa. Moniulotteinen säätiötutkimus olisi todella hyödyllistä säätiöiden oman työn kehittämiseksi.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöiden tiederahoitus Euroopassa mittavaa mutta lisätietoja kaivataan

Kansainvälinen EUFORI-tutkimus kartoitti eurooppalaissäätiöiden tutkimusrahoitusta 2012 lukujen pohjalta: säätiöiltä yli 5 mrd euroa tieteelle vuosittain.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Satavuotinen säätiötuki tieteelle selviää pala palalta

Yksityiset yleishyödylliset säätiöt ovat 1900-luvun alusta alkaen rahoittaneet eri tieteenaloja merkittävällä tavalla. Säätiöiden kokonaisrahoituksesta ja sen vaikutuksesta tieteen ja tiedepolitiikan kehittymiseen ei kuitenkaan ole ollut tutkittua tietoa. Dosentti Allan Tiitan johtama tutkimushanke ratkaisee monimutkaista palapeliä, jonka muodostama kokonaiskuva satavuotisesta säätiörahoituksesta ja sen suhteesta julkiseen tutkimustukeen paljastuu alkuvuodesta 2018.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Aurora-apurahatietokannan päivittäminen päättymässä

Nykyisen tietokannan tiedot ovat nähtävissä verkkosivuilla elokuun loppuun asti.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kokeiluilla vauhtia – vauhtia kokeiluihin?

Valtioneuvoston suunnitelma kokeiluja tukevasta joukkorahoitusalustasta on säätiöillekin kiinnostava.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tilintarkastaja säätiössä

Asiantuntijakatsauksemme kertoo uudistuneesta tilintarkastuksesta kaiken, mitä säätiön ja yhdistyksen johdossa olevien tulisi tietää.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tohtorit ja työ, mitämitämitä?!

Tutkijankoulutettujen tehtävät työelämässä muuttuvat. Aiempaa useammin tohtorit sijoittuvat muihin kuin tutkimustehtäviin. Tutkijanuran poluilla samoilevat nykyisin opettajat, mentorit, asiantuntijat ja johtajat, eivät yksiselitteisesti vain ”tutkijat”. Entistä useampi tutkimustehtävissä työskentelevä toimii työuransa aikana eri sektoreilla, eri maissa tai eri aloilla.

Lue koko artikkeli >

SARANA

”Säätiöiden lahjoittajista kunniakansalaisia”, vaatii Arto Hiltunen

Hyvää lukemista joulupukin konttiin: Hiltusen uusi johtajuuskirja pureutuu säätiöihinkin.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Lähipiiri pieni pyörii?

Sisällysluettelo säätiön lähipiiriohjeen laatimiseksi tarjoillaan ruokahalun herättäjänä 1.12.2015 odotellessa, s'il vous plaît!

Lue koko artikkeli >

SARANA

Souvenirer från den intellektuella godisbutiken

Tuliaisia älyllisestä karkkikaupasta

Lue koko artikkeli >

SARANA

Verosoppaan lisämaustetta lahjoituskohtelusta

Kummasta tulee parempi mieli, lahjan antamisesta vai saamisesta? Suomalaiset ovat hyviä lahjoittamaan yhteiseksi hyväksi, mutta siihen pitää kannustaa. Ei kepillä vaan porkkanalla.

Lue koko artikkeli >

SARANA

6 kohtaa, jotka ainakin kannattaa tarkistaa säätiölain uudistuessa

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöt, verotus ja klapikone yhden miehen intohimoina

”Kun alkaa perehtyä säätiökenttään, pinnan alta paljastuu aivan muuta kuin olettaisi.” Kansantaloustieteen professori Matti Virén on tehnyt syväsukelluksen säätiöiden ytimiin viimeisimmässä tutkimushankkeessaan. Hän on parin vuoden aikana kartoittanut yleishyödyllisten yhteisöjen, siis säätiöiden ja yhdistysten, toimintaa ja asemaa Suomessa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Rahan antamisen vaikeudesta – apuraha-asiantuntija avautuu

Useammankin rikkaan mesenaatin suuhun on sijoitettu sanonta siitä, miten omaisuuden kartuttaminen on helppoa verrattuna siihen, miten vaikeata on valita, kenelle omaisuuttaan lahjoittaa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kulturvänner för livet

Kulturvän är en av de nya verksamheter som Folkhälsan startat med hjälp av medel från luciainsamlingen. Luciainsamlingarna, som ordnas i samband med valet av Finlands Lucia, har under åren 2011–2013 samlat in medel för att på olika sätt stöda och hjälpa äldre som är ofrivilligt ensamma. År 2013 inbringade insamlingen nästan 114 000 euro.

Lue koko artikkeli >