SARANA | 3.11.2014

Säätiölakiuudistus kohti loppuhuipennusta

SARANA | 3.11.2014

Liisa Suvikumpu

Säätiölakiesitys on edennyt valiokuntakäsittelyyn. Vaikka lopulliseen lakitekstiin voi siis vielä tulla muutoksia, esityksestä voi nostaa tärkeimpiä näkökohtia esiin jo nyt. Säätiöiden näkökulmasta lakiuudistuksessakin yksi asia nousee ylitse muiden: Yhteiskunta hyötyy nyt ja tulevaisuudessa säätiöistä sekä niiden tehokkaasta ja joustavasta toiminnasta yhteiseksi hyväksi. Säätiölain uudistaminen on hyvä asia, jotta osin vanhentunut laki päivitetään ja säätiöille luodaan paremmat edellytykset tukea omalta osaltaan talousvaikeuksissa kamppailevaa Suomea ja suomalaisia.

Säätiölakiesitystä käsitellään parhaillaan lakivaliokunnassa, joka saa lausunnon myös talousvaliokunnalta. Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta on jo ollut kuultavana molemmissa valiokunnissa, joissa käsittely jatkuu nähtävästi marraskuun ensimmäiselle viikolle asti. Todennäköisesti marraskuun jälkipuolella oikeusministeri ottaa kantaa asiantuntijalausuntoihin ja esittelijän niihin laatimaan vastineeseen. Jatkotoimenpiteiden laajuudesta tai aikataulusta ei vielä ole varmuutta, mutta tärkeimpiä näkökohtia hallituksen esityksestä voi nostaa esiin jo nyt.

Ensinnäkin, miksi säätiöt ovat ylipäätään tärkeitä?

Säätiöissä on kysymys ihmisistä, jokaisesta meistä. Yhtäältä säätiöiden toiminnan kohteina kuten apurahansaajina tai palveluiden käyttäjinä, toisaalta säätiöiden perustajina, lahjoittajina, työntekijöinä tai luottamushenkilöinä. Säätiöt tuovat kansalaisille lisää mahdollisuuksia vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin.

Säätiöiden kuten muunkin kansalaistoiminnan merkitys kasvaa julkisten varojen vähentyessä. Säätiölakiuudistuksen tarkoituksena onkin nimenomaan kehittää säätiöiden toimintamahdollisuuksia ja vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa. Säätiöt kun ovat osa kansalaisyhteiskuntaa, eivät julkista sektoria.

Säätiölain uudistaminen on hyvä asia, jotta osin vanhentunut laki päivitetään ja säätiöille luodaan paremmat edellytykset tukea omalta osaltaan talousvaikeuksissa kamppailevaa Suomea ja suomalaisia.

Toisekseen, mitä säätiölakiuudistukselle on tapahtunut työryhmän mietinnön (15.5.2013) ja hallituksen esityksen (25.9.2014) välillä?

Hallituksen esitys uudeksi säätiölaiksi on huolellisen valmistelun tulos. Lakiesitystä on selkeytetty ja tiukennettu huomattavasti alkuperäisestä esityksestä. Lähipiiritoimien ja esteellisyyden sääntelyä tiukennetaan eikä oikeushenkilö voi toimia säätiön toimielimissä; tämä pitää vastuut selkeinä ja estää vilpin. Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan Säätiön hyvän hallinnon ja Hyvän säätiötavan ohjeet ovat olleet tiukat jo entuudestaan, joten niitä noudattaville uusi laki ei tuota ongelmia.

Sijoitustoiminta on pääomasäätiöille tärkein varainhankinnan muoto, jonka osalta säätiöitä tulee tarkastella samoin kuin muitakin yksityisiä sijoittajia. Säätiöiden sijoitustoiminta on pitkäjänteistä ja vastuullista. Pakollisen sijoitussuunnitelman ja ristiriitaisen ilmaisun sijoittamisesta ”varmalla ja tuloa tuottavalla tavalla” poistaminen on korvattu hallituksen huolellisuusvelvoitteen sekä tilintarkastajan roolin korostamisella.

Liiketoimintamahdollisuuksia on rajattu aiemmasta esityksestä, mikä apurahasäätiöiden näkökulmasta on hyvä, koska säätiöistä ei ole tarkoituksenmukaista tehdä liiketoimintayksiköitä – sitä varten on olemassa muita, siihen tarkoitettuja yhteisömuotoja. Vaikka liiketoiminta sallitaan, sitä verotetaan niin kuin muidenkin vastaavaa toimintaa. Tämä on tärkeätä muistaa kilpailuneutraliteetin kannalta. Säätiömuotohan ei sinänsä tuo veroetua, vaan niin säätiön kuin yhdistyksen yleishyödyllisestä asemasta päättää verohallinto.

Kolmanneksi, mitä mieltä asiantuntijat ovat lakiesityksestä?

Valiokunnat ovat kutsuneet asiantuntijoiksi runsaasti eri tahoja alkaen ministeriöiden edustajista aina Asianajajaliittoon, KHT-yhdistykseen ja muihin säätiöiden sidosryhmiin asti. Muutamilta yksittäisiltä säätiöiltä on lisäksi pyydetty kirjallisia lausuntoja hallituksen esityksestä. Asiantuntijakäsittelyssä ei ole noussut esiin erityisen yllättäviä näkökulmia, mikä vahvistaa käsitystä huolellisesta lainvalmistelutyöstä. Hallituksen esitystä on pääsääntöisesti kannatettu, joskin muutostoiveitakin on kuultu:

Useampi asiantuntija ja virkamies suosittelee, että velvoite arvioida konsernitilinpäätöksen tarve siirrettäisiin Kirjanpitolautakunnalta säätiön oman harkinnan piiriin.

Perustajalle varatut uudenlaiset vaikutusmahdollisuudet ovat herättäneet näkemyksiä niin puolesta kuin vastaan. Säätiömuodon puolustajat pelkäävät omistajamallin rakentumista säätiöihin ja liberaalimmat arvioivat perustajan laajempien oikeuksien mahdollistavan entistä paremmin säätiön tarkoituksen toteutumisen juuri perustajan kaavailemalla tavalla.

Jossakin määrin huolta on esitetty säätiövalvonnasta, erityisesti Patentti- ja rekisterihallituksen tulevasta roolista sekä tiedonantovelvollisuuden käytännön toteutuksesta. PRH:n roolin pelätään muuttuvan yleisen tuomioistuimen kaltaiseksi elimeksi, jolle säätiöiden liepeillä toimivat tahot ryhtyvät tehtailemaan vapaamuotoisia kanteita milloin mistäkin. Maksuttomat kantelut ovat puolestaan omiaan kuormittamaan viranomaisia kohtuuttomasti ilman todellista valvonnan tehostumista.

Entä mitä sitten, mitä on odotettavissa seuraavaksi?

Jos esittelijän (lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiaisen) laatimassa vastineessa puolletaan sisällöllisiä muutoksia hallituksen esitykseen, oikeusministeri päättää vastineen hyväksymisestä. Muissa tapauksissa virkamiesjohto päättää vastineen hyväksymisestä. Esittelijä tiimeineen avustaa valiokuntaa lakitekstin muutosten ja niiden perustelujen valmistelussa. Sen jälkeen esittelijä informoi ministeriä ja virkamiesjohtoa valiokunnan valmistelemista muutoksista. Ministeri ja virkamiesjohto ottavat kantaa asiaan harkintansa mukaan. Eduskunta päättää hallituksen esityksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä, ja voi halutessaan liittää päätökseensä lausumia esimerkiksi lain täytäntöönpanosta ja seurannasta tai uuden lainsäädännön valmistelusta.

Säätiölakiuudistus on prosessina ollut hyvin avoin ja sen aikana on kuultu laajasti eri asiantuntijatahoja. Monivuotinen prosessi on pakottanut lainsäätäjän ohella myös säätiöt itse miettimään rooliaan, toimintatapojaan ja hallintokäytäntöjään ulkopuolisen silmin. Tämä peiliinkatsomis-työ tekee säätiöille varmasti hyvää ja tehostaa lähivuosina säätiöiden strategiatyötä aivan uudella energialla.

Laaja lainvalmistelutyö on myös nostanut säätiöt julkisuudessa entistä myönteisemmässä valossa esiin, kun säätiöiden merkityksestä kansalaisyhteiskunnalle on kerrottu eri näkökulmista. Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan rooli säätiökentän vahvana liberona on sekin tuntunut vahvistuvan uudistushankkeen kuluessa.

Yhteiskunta hyötyy nyt ja tulevaisuudessa säätiöistä sekä niiden tehokkaasta ja joustavasta toiminnasta yhteiseksi hyväksi. Kansalaisia tulee puolestaan jatkossa kannustaa tukemalla yksityishenkilöiden lahjoittamista yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Mutta se onkin sitten jo seuraavan lainsäädäntöhankkeen tehtävä.

SARANA

Someturvaa rakennetaan kohti yhteiskunnallista vaikuttavuutta

Vuosisadan rakentajat -haastekilpailussa toiseksi tullut Someturva-tiimi tavoittelee isoja yhteiskunnallisia muutoksia. Asiantuntijat arvioivat, että Suomessa on noin puoli miljoonaa nuorta, jotka ovat tulleet loukatuiksi sosiaalisessa mediassa. Somessa haukkuminen, kiristetyksi tuleminen tai nolaamisen kohteeksi joutuminen koskee nuorten lisäksi myös aikuisia. Someturva-palvelun on tarkoitus tuoda konkreettinen työkalu someloukkausten käsittelyyn.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöiden ja rahastojen yhteinen lahja satavuotiaalle Suomelle alkaa kääriytyä esiin paketistaan

Yleishyödylliset säätiöt ja rahastot ovat antaneet 100-vuotiaalle isänmaalleen arvokkaan ja tulevaisuuteen suuntautuvan lahjan. Ne järjestivät Vuosisadan rakentajat –haastekilpailun ja palkitsivat voittajatiimit muhkealla, yhteensä 2,45 miljoonan euron suuruisella apurahasummalla. Kilpailussa kehitettiin ratkaisuja nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden parantamiseksi ja sitä kautta koko Suomen menestyksekkään tulevaisuuden rakentamiseksi. Vuosisadan rakentajien voittopotti oli kirkkaasti suurin Suomen satavuotisjuhlavuonna järjestettyjen haastekilpailujen joukossa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Uusi, uljaampi vuosisata rakentuu kokeilu kerrallaan säätiöiden haastekilpailussa

Säätiöt ja rahastot halusivat antaa 100-vuotiaan Suomen seuraavan vuosisadan nuorille paremman tulevaisuuden perustamalla haastekilpailun Vuosisadan rakentajat. Haastekilpailun tarkoitus on löytää nuorten elämästä sellaisia ongelmia ja niihin sellaisia ratkaisuja, jotka tekisivät uudella, vaikuttavalla, monistettavalla, yhteistyötä edellyttävällä ja mahdollisimman toteuttamiskelpoisella tavalla Suomea paremmaksi – ja ehkä pala palalta muutakin maailmaa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Vuosisadan rakentajat matkalla maineeseen - Kesäranta odottaa!

Säätiöiden haastekilpailu on jo nyt menestys. Presidentti ja pääministeri innostuivat, mediat hehkuttavat, ja ennen muuta finaaliratkaisujaan kehittävät tiimit vakuuttavat: Suomen nuorten parempi tulevaisuus on askeleen lähempänä ”Vuosisadan rakentajien” myötä.

Lue koko artikkeli >

SARANA

15 nuorten hyvinvointia parantavaa ideaa pääsi jatkoon säätiöiden Vuosisadan rakentajat -kilpailussa

Suomalaiset säätiöt ovat löytäneet joukon rohkeita ja suuria ideoita Suomen nuorten hyväksi: Vuosisadan rakentajat -haastekilpailun finalistit on nyt valittu. Jatkoon pääsi 15 ideaa, jotka vahvistavat 10–26-vuotiaiden nuorten hyvinvointia ja osallisuutta yhteiskunnassa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöpäivä

Kansainvälistä Säätiöpäivää vietetään eri puolella Eurooppaa. Katso videotervehdys!

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tehdään säätiövalvoja tarpeettomaksi!

PRH:n tuore valvonta- ja lakipäällikkö Terhi Maijala lämpenee puhuessaan kolmesta asiasta: vastuusta, vakuutuksista ja veneilystä. ”Säätiön hallituksen rooli on huikea”, Maijala toteaa. Sillä hän tarkoittaa niin luottamusasemasta seuraavaa suurta vastuuta kuin sen vastapainona olevia mahdollisuuksia parantaa yhteiskuntaa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Älä vatuloi, vaan lue Säätiön hyvä hallinto

Jos omat tiedot tai ymmärrys säätiön hoitamisesta eivät riitä, kannattaa ottaa apuun uunituore Säätiön hyvä hallinto -opas. Se on Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan laatima suositus siitä, miten hyvin hoidettu säätiö toimii. Säätiökentän itsesääntelyohjeeksi kirjoitettu opas on juuri päivitetty vastaamaan uutta säätiölakia.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Toimitusjohtaja säätiössä

Moni säätiö miettii parhaillaan, ottaako käyttöön uuden säätiölain mukainen ”toimitusjohtaja” vai jatkaako ”asiamiehellä”. Neuvottelukunta pyysi riippumatonta säätiöasiantuntija OTL Juha Viertolaa selvittämään, mitä toimitusjohtaja säätiölle oikeastaan merkitsee. Viertola suosittelee selvityksessään varsinkin varakkaampia apurahasäätiöitä ja suuria toiminnallisia säätiöitä valitsemaan toimitusjohtaja-toimielimen työsuhteisen ”asiamiehen” sijaan.

Lue koko artikkeli >

SARANA

150 miljoonaa euroa vastinrahaa yliopistojen varainkeruulle

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiölakiuudistus kohti loppuhuipennusta

Säätiölakiesitys on edennyt valiokuntakäsittelyyn. Vaikka lopulliseen lakitekstiin voi siis vielä tulla muutoksia, esityksestä voi nostaa tärkeimpiä näkökohtia esiin jo nyt. Säätiöiden näkökulmasta lakiuudistuksessakin yksi asia nousee ylitse muiden: Yhteiskunta hyötyy nyt ja tulevaisuudessa säätiöistä sekä niiden tehokkaasta ja joustavasta toiminnasta yhteiseksi hyväksi. Säätiölain uudistaminen on hyvä asia, jotta osin vanhentunut laki päivitetään ja säätiöille luodaan paremmat edellytykset tukea omalta osaltaan talousvaikeuksissa kamppailevaa Suomea ja suomalaisia.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kaikki Suomen säätiöt viettävät maan ensimmäistä säätiöpäivää 1.10.2014

1.10.2014 vietetään koko Suomessa maan ensimmäistä Säätiöpäivää. Reipas ja iloinen tapahtumapäivä saa Suomen kaikki säätiöt liekkeihin. Sanomatalon Mediatorilla Helsingissä järjestetään päivän päätapahtuma klo 16–18. Säätiöpäivän tunnuksena on ”Perintöä jaossa”. Sanaleikki viittaa sekä säätiöiden tehtävään kulttuuriperinnön vaalijoina että säätiöiden kunniatehtävään toteuttaa lahjoittajiensa henkistä perintöä. Säätiöpäivän kartta paljastaa tieteen, taiteen ja kulttuurin tekijät ja tekopaikat. Tule ihmettelemään ja ihailemaan säätiöiden tekoja yhteiseksi hyväksi!

Lue koko artikkeli >

SARANA

Vahvojen naisten valtakunta

Monelle suomalaiselle ”Kone” ei enää tuo ensimmäisenä mieleen hissejä. ”Koneesta”, siis Koneen Säätiöstä, on tullut synonyymi laadukkaalle tieteelle ja taiteelle, ennakkoluulottomille yhteiskunnallisille puheenvuoroille ja rajoja rikkoville kulttuuritapahtumille. Ensimmäisenä naispuolisena Koneen Säätiön hallituksen puheenjohtajana Hanna Nurminen arvioi, että säätiön menestyksen takana on hallituksen ja henkilökunnan dynaamisuus ja ennakkoluulottomuus. Koneen säätiö on pystynyt muuttumaan ajan mukana.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Apurahansaajan arkea ja juhlaa

Kirjailija-toimittaja Karo Hämäläisen kalenterissa apuraha vapauttaa tilaa taiteelliselle työlle. Karo Hämäläisellä on villi ja vapaa tunne: kaksi kuukautta sitten hän jätti leipätyönsä Arvopaperissa ja heittäytyi freelancetoimittajaksi ja kirjailijaksi. Tässä kirjailijan päiväunessa omaa rooliaan näyttelevät apurahasäätiöt, joiden tuen turvin Hämäläisellä on taloudellinen mahdollisuus kirjoittaa uutta teostaan ainakin jonkin aikaa muista töistä vapaana.

Lue koko artikkeli >