SARANA | 19.6.2019

Riittääkö karvalakki vai saisiko olla fiinimpi hattu?

SARANA | 19.6.2019

Virve Zenkner, SRNK

Tarvitsevatko säätiöt ylirajaista etujen ajamista? Tai: kuvittele säätiö, jonka varat maasi viranomainen voi takavarikoida koska tahansa. Kansalliset rajat ylittävä edunvalvonta alkaa kuulostaa tarpeelliselta.

Säätiöalan eurooppalaiset järjestöt Dafne ja European Foundation Centre (EFC) lobbaavat Brysselissä EU:n alueelle yleishyödyllisiä yhteismarkkinoita (Single Market for Philanthropy). Asian edistämiseksi on laadittu yhteinen European Philanthropy Manifesto. Järjestöt edustavat yhteensä yli 14 000 eurooppalaista säätiötä. Euroopassa toimii yli 147 000 säätiötä ja lahjoittajaa, jotka antavat vuosittain lähes 60 miljardia euroa yhteiseen hyvään, joten kyse ei ole pikkuasiasta.

Monessa entisen Itä-Euroopan maassa säätiöiden ahdas elintila ja epävarmuus ovat arkea. Kun valtio suhtautuu vihamielisesti säätiöihin kansalaisyhteiskuntaa vahvistavina elementteinä, painetta elintilan saamiseksi yritetään tuoda EU:n kautta. Aloite yhteismarkkinoista parantaisi onnistuessaan ennen kaikkea näiden maiden säätiöiden toimintamahdollisuuksia. Säätiöille suotuisammat maat ovat eläviä malliesimerkkejä ja vivuttavat myönteistä muutosta.

Mitä yhteismarkkinat toisivat meille muille? Säätiöt ovat tärkeä osa demokraattista ja moniarvoista kansalaisyhteiskuntaa. Aktiivinen kansalaisuus, osallistuminen ja toisista välittäminen ovat vastavoimia demokratiaa uhkaaville vakaville haasteille eri puolilla Eurooppaa. Yleishyödyllisyyden tunnistaminen, tunnustaminen ja turvaaminen niin lainsäädännössä, verotuksessa kuin yleisenä arvostuksena edistää yhteiskunnan elinvoimaa kaikkialla, myös Suomessa.

Lue lisää 

Philanthropy advocacy

 

European Philanthropy Manifesto

Private resources for public good

The European Philanthropy Manifesto is a call to policy makers in Europe to work towards a Single
Market for Philanthropy which includes a better recognition of philanthropy in EU legislation as
well as at national level; supports cross-border philanthropy across the EU; and decreases today’s
barriers for philanthropy in order to leverage the impact of donors’ and foundations’ spending of
private resources for public good.

Institutional philanthropy in Europe includes more than 147,000 philanthropic organisations with an accumulated annual giving of nearly 60 billion euros. Besides funding and investments, these organisations combine an outstanding set of expertise, deep knowledge and excellent stakeholder networks in the areas of their activities that can be leveraged significantly with the appropriate framework conditions.

What?

Philanthropy and philanthropic organisations are a critical part of our democratic and pluralistic societies. More and more citizens want to do good: They want to help address societal issues, express themselves,
and connect and collaborate with others who share their ideals – ideals that often stem from indignation about injustice, from care for the most vulnerable, from passion to stimulate new trends and ideas, and from a sense of responsibility for preserving valuable nature and culture.

Why?

Motivated by these ideals, many individuals and philanthropic organisations support endeavors from which we all benefit, such as education, health, science, international development, environment, culture and fighting poverty. Philanthropy’s contribution to society is therefore unique. This must be cherished, stimulated and rewarded persistently. Recognition by politicians and by governments is crucial. Especially now, when
citizenship, participation and caring for each other are more important than ever in light of the serious challenges to these democratic ideals in some parts of Europe. Philanthropy, alongside the wider civil society, plays a key role in defending and promoting the values enshrined in Article 2 of the EU Treaty, which include respect for human dignity, human rights and the rule of law.

How?

Philanthropy needs a policy and regulatory environment that allows it to unleash its full potential. Of concern however is evidence indicating that regulation as well as the wider political climate are increasingly challenging civil society and philanthropic actors’ activity. More guidance is needed to ensure that policy developments at national and EU level do not conflict with European Union law and European core values. Moreover, it appears that philanthropic actors generally do not yet enjoy the full freedom of the European Union internal market when it comes to recognition of legal personality, transfer of seat, cross-border mergers, free flow of funds for charitable purposes across borders, non-discriminatory tax questions or the lack of tailor made/dedicated and reasonable policies regarding anti-money laundering regulations within the European Union. The January 2018 joint DAFNE-EFC study on enlarging the space for philanthropy*, has identified new opportunities to help shape and protect philanthropy’s operating space.

Four key recommendations to introduce a Single Market for Philanthropy

1. Recognise philanthropy and engage with it

• Philanthropy and its important role in supporting civil society, community cohesion and European values such as democracy and rule of law must be better recognised in the EU Treaties and by EU policymakers.
• The Treaty Freedoms and EU Fundamental Rights shall be clearly applied to donors and foundations of all
different types, shapes and sizes to allow institutional philanthropy to unlock its full potential for our democratic society.
• Politicians should speak up to protect the sector and promote the important role of philanthropy publicly, e.g. by initiating a European Year for Philanthropy.

2. Facilitate cross-border philanthropy

• The core of the Single Market for Philanthropy is about acknowledging the free flow of capital within Europe as well as ensuring more meaningful application of the non-discrimination
principle to eliminate administrative barriers and facilitate tax-effective cross-border philanthropy.
• Politicians must stop foreign funding restrictions and should ensure access to banking/financial services and safe and secure channels for cross-border philanthropic flows within but also outside the EU.
• National laws and EU level policy should facilitate cross-border philanthropy in line with EU fundamental rights and values, and Treaty Freedoms.
• The Single Market for Philanthropy should allow mutual recognition of legal personality and enable cross-border mergers and move of seats for institutional philanthropy within the EU.
• Politicians should consider developing a supranational legal form for organised philanthropy.

3. Enable and protect philanthropy

• European philanthropy could be more effective if it enjoyed a better overall
operating environment and better protection mechanisms. This includes the view that national laws and EU level policy should facilitate philanthropy and be in line with EU fundamental rights
and values, and Treaty Freedoms.
• In this regard, there should be continued monitoring by the European Commission and FRA to ensure that EU and national legislation impacting the philanthropy sector is compatible with fundamental rights and European values.
• The European Commission should continue to launch infringement proceedings where there is a breach
of EU law and associated Charter rights.
• National and EU level rules on tax evasion, money laundering and counterterrorism financing rules must be proportionate to the risks they seek to address and must not unduly restrict legitimate charitable activities.
• The philanthropy sector must continue to have access to financial services to do its work and carry out safe cross-border transfers.
• We also call on politicians to work towards a fairer VAT deal for charities.

4. Co-grant and co-invest for public good and civil society

• The EU could leverage the impact of private resources for public value by introducing financial instruments that 1) act as a catalyst for co-granting with philanthropy and 2) stimulate co-investments by de-risking mission-related investments of institutional philanthropy.
• Furthermore, we call for an EU Justice, Rights and Values Fund to complement and leverage philanthropic engagement in European civil societies under pressure.
• In the next Multi-Annual Financial Framework, the EU must ensure that resources are available for civil society organisations to develop medium to long-term plans to promote fundamental rights, rule of law and democracy, beyond specific time-bound EU related projects; and to sustain watchdog roles
and respond to threats.

*) Breen, Oonagh B., “Enlarging the Space for European Philanthropy”, published by the EFC and DAFNE, 2018. www.philanthropyadvocacy.eu

Kuva: Kansanedustajia seuraamassa mielenosoitusta korkeakouludemokratia puolesta 1970. Simo Rista, Helsingin kaupunginmuseo.

SARANA

Fotosynteesi voi olla avain ihmiskunnan kiperimpään kysymykseen

Miltä näyttää tulevaisuus ilman öljyä, kivihiiltä ja maakaasua? Vastaus voi löytyä pari miljardia vuotta vanhasta luonnonilmiöstä, jota molekyylibiologi, akateemikko Eva-Mari Aro tutkii. Suomalainen Tiedeakatemia palkitsi Aron viime vuonna tämän elämäntyöstä.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Ei mikään makea juttu

Yli puoli miljoonaa suomalaista sairastaa diabetesta. Parannuskeinoa tautiin ei ole, ja juuri siksi tutkimus on elintärkeää. Sen avulla tyypin 1 diabeteskin voi olla voitettavissa, Diabetestutkimussäätiössä uskotaan.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Jakautuuko Suomi?

Koneen Säätiön Jakautuuko Suomi? -rahoitusohjelma (2014–2015) on yksi suurimmista koskaan toteutetuista yrityksistä tarkastella suomalaisen yhteiskunnan eriarvoistumista. Ohjelmassa rahoitettiin yhteensä 3,8 miljoonalla eurolla noin 30 projektia, joissa oli mukana yli sata ihmistieteilijää, toimittajaa ja taiteilijaa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kurjistettuja kutsumassa

Kuinka ihmisiä pyritään saamaan erilaisten vastamedioiden kuluttajiksi ja sisällöntuottajiksi? Kertomalla heille tarinoita siitä, kuinka liberaali media ja poliittinen eliitti kurjistaa ”tavallista kansaa”, vastaa Helsingin Sanomain Säätiön rahoittama tutkimus.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tutkimusrahoitus toimivaksi – eikö se sittenkin onnistuisi?

Apurahasäätiöt tukevat tiedettä sadoilla miljoonilla euroilla vuosittain. Säätiöt haluavat myös käydä avointa keskustelua tiederahoituksesta parhaiden ratkaisujen löytämiseksi.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Vastuullinen sijoittaminen trendaa säätiöissä

Vastuullisesta sijoittamisesta on tullut uusi normaali: noin puolet maailman varallisuudenhoitajien salkuista on vastuullisen sijoittamisen periaatteiden piirissä. Muutos on tapahtunut nopeasti. Vielä muutama vuosi sitten vastuullisuutta omiin salkkuihinsa penänneet yleishyödylliset säätiöt saivat kotimaisilta varainhoitajilta vain vältteleviä vastauksia.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Lääketieteellinen tutkimus yhä enemmän säätiörahoituksen varassa

Lääketieteelliseen tutkimukseen myönnetyn valtion tutkimusrahoituksen ja kotimaisten yritysten rahoituksen laskua on viime vuosina onnistuttu kompensoimaan säätiörahoituksella. Ratkaisu ei kuitenkaan ole kestävä. Eniten tilanteesta kärsii kliininen tutkimus, kertoo lääketiedettä tukevien säätiöiden tuore selvitys.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Riittääkö karvalakki vai saisiko olla fiinimpi hattu?

Tarvitsevatko säätiöt ylirajaista etujen ajamista? Tai: kuvittele säätiö, jonka varat maasi viranomainen voi takavarikoida koska tahansa. Kansalliset rajat ylittävä edunvalvonta alkaa kuulostaa tarpeelliselta.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Osinkojen lähdevero ei sovi yleishyödyllisille yhteisöille

Säätiö on väline yhteisen hyvän tekemiseksi. Yleishyödyllisille yhteisöille on myönnetty tiettyjä verohelpotuksia niiden merkittävän yhteiskunnallisen työn vuoksi. On täysin poliittinen päätös, millaisia sijoittajia osinkojen lähdeverolla alettaisiin verottaa, eli otetaanko yleishyödylliset yhteisöt veron piiriin.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Sivistysvähennys on kulttuurin Robin Hood

Varallisuuden kertyminen herättää tutkimusten mukaan halun auttaa niitä, jotka ovat heikommassa asemassa. Yhä vaurastuvilla suomalaisilla on varaa lahjoittaa, mutta siihen pitää kannustaa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Verovapaa apuraha 30 000 euroon

Taiteilijat ja tieteilijät luovat parempaa yhteiskuntaa, mutta heidänkin pitää elää. Verovapaan apurahan määrä on jäänyt jälkeen suhteessa elinkustannusten nousuun ja luovan työn arvostukseen.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Lisää pääomia kotimaisille kasvuyrityksille

Yhteiskunnan elinvoimaisuuden näkökulmasta yritysten rahoituksen, oman pääoman ja riskinottokyvyn vahvistaminen on tavoiteltavaa. Erityisen tärkeätä tämä on aloittaville yrityksille, ns. nopean kasvun yrityksille ja sukupolvenvaihdosta tekeville yrityksille. Pääomasijoitustoiminta on nykyään osa ammattimaisesti hoidettua omaisuuden hajauttamista, jota harjoittavat myös vakavaraiset, yleishyödylliset pääomasäätiöt.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Mitä kuuluu, apurahasäätiö?

Varsin hyvää kuuluu – sitä on jälleen mitattu, puntaroitu ja selvitetty. Suomessa on Euroopan paras toimintaympäristö, suomalaiset luottavat edelleen apurahasäätiöihin, ja säätiöillä on myös halua viestiä avoimesti toiminnastaan ja sen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Nälkä muuttui miljooniksi

70-vuotisjuhliaan viettävän Metsämiesten Säätiön syntyhistoria ulottuu talvi- ja jatkosotaan ja niitä seuranneiden vuosien ruokapulaan. Metsätyöntekijöiden ruokahuollon järjestämisestä alkunsa saanut säätiö on jakanut jo yli 42 miljoonaa euroa metsäalan hyväksi.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Akateemikko Sirpa Jalkanen säätiöiden asialla

Akateemikko, immunologian professori, kansainvälisestikin eturivin syöpätutkija Sirpa Jalkanen aloittaa vuoden alussa Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan hallituksessa. Mukanaan hän tuo pitkän kokemuksensa kansallisesta ja kansainvälisestä tutkimusmaailmasta sekä säätiöiden toiminnasta.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tulorekisteri tulee, apurahojen verotuskäytäntö muuttuu

Mitä apurahasäätiöiden tulee näistä muutoksista tietää? Ainakin kaksi asiaa. Tulorekisteri ei muuta stipendien tai apurahojen ilmoittamisen menettelyä. Ne täytyy edelleen ilmoittaa Verohallinnolle vuosi-ilmoituksella. Vuodesta 2019 apurahat ja stipendit ovat puolestaan sen verovuoden tuloa, jona ne maksetaan.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tulossa kovaa tietoa säätiöiden merkityksestä suomalaiselle tieteelle

Säätiöiden tuki tieteelle on yli 2500-kertaistunut sadassa vuodessa, ja tutkimusta on tuettu yli 4,2 miljardilla eurolla. Säätiöt ovat tutkimuksen turva yhteiskunnallisissa taitekohdissa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöpäivä Kotkaniemessä

Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson säätiöt ovat jo useita kertoja järjestäneet yhteistä tekemistä vuosittain 1.10. vietettävänä säätiöpäivänä.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Vuosisadan rakentajat -kilpailu ratkesi vuosi sitten – mitä tiimeille kuuluu nyt?

Säätiöt antoivat rahoitusta viidelle tiimille vuosi sitten huipentuneessa Vuosisadan rakentajat -haastekilpailuissa. Säätiöiden tuki on auttanut tiimejä viemään toimintansa uudelle tasolle.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Työharjoittelussa Neuvottelukunnassa

Yhdeksäsluokkalainen helsinkiläinen Jami Lahti oli viikon verran Neuvottelukunnan toimistolla TET-harjoittelussa eli työelämään tutustumassa. Harjoittelun tavoitteena on parantaa nuorten käsitystä työelämästä ja erilaisista toimi- ja koulutusaloista.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tillämpningen av dataskydds- förordningen har inletts

Tillämpningen av den länge anteciperade EU:s allmänna dataskyddsförordning inleddes den 25.5.2018. Det märktes dock långt tidigare, att den nya förordningen skulle innebära vissa specifika utmaningar för stipendieutdelande stiftelser och föreningar.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Mitä säätiöiden pitää tietää tutkimusetiikasta?

”Tieteellinen tutkimus voi olla eettisesti hyväksyttävää ja luotettavaa ja sen tulokset uskottavia vain, jos tutkimus on suoritettu hyvän tieteellisen käytännön edellyttämällä tavalla.”

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tutkijoiden muuttoliikkeistä

Tutkijoiden muuttovirrat vievät voimistuvassa määrin Suomesta ulkomaille, erityisesti Yhdysvaltoihin, Ruotsiin, Iso-Britanniaan ja Saksaan. Havainnon esittelivät professori Kai Lindström ja Suomen Akatemian erikoistutkija Timo Kolu artikkelissaan ”Kansainvälistymistä vai aivovientiä?” (Acatiimi 4/2018).

Lue koko artikkeli >

SARANA

Yleishyödyllisyyden yhteismarkkinat

Vaikka tuotteet ja palvelut liikkuvat vapaasti ympäri Eurooppaa, säätiöiden ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen on edelleen vaikea tehdä tehokasta rajat ylittävää yhteistyötä. Eurooppaan on aika rakentaa yleishyödyllisyyden yhteismarkkinat.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kevätaskareita tietosuojan parissa

Takana ovat säätiöiden lokoisat ajat, jos niitä koskaan olikaan. Siitä pitää huolen kovin dynaamisesti kehittyvä regulaatioympäristö: lähipiirisäännökset, MAR-asetus, LEI-tunnus ja tietosuoja-asetus (General Data Protection Regulation, GDPR). Viimeisintä eli EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (EU 2016/679) sovelletaan 25.5.2018 alkaen kaikissa EU:n jäsenmaissa, ja se koskee myös säätiöitä. Tässä kirjoituksessa kahden säätiön asiamies kertoo omakohtaisesti kokemuksistaan tietosuojan koukeroisessa viidakossa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Onko pakko brändätä? Tieto vähentää asiantuntijan viestintäahdistusta

Jos et ole sosiaalisessa mediassa, et ole olemassa. Bloggaa kerran viikossa ja twiittaa kolmesti päivässä. Keskustele ja vuorovaikuta. Asiantuntija, sinä olet oman brändisi seppä!

Lue koko artikkeli >

SARANA

Vahvistetaan yhteistä tietämystä tohtorien koulutuksesta ja työelämästä

Tohtoreiden koulutus ja työllistyminen herättävät säännöllisesti keskustelua. Tämä johtuu muun muassa koulutuksen ja tutkimuksen mittavista säästöistä sekä tohtoreiden työttömyyden kasvusta 2010-luvulla – mutta myös väittelyn jälkeisen työelämän monimuotoistumisesta.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Vaikuttavuuden arvioinnin neljä kovaa K:ta

Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta on kannustanut säätiöitä arvioimaan toimintansa vaikuttavuutta. Useat säätiöt ovatkin tarttuneet toimeen, asettaneet vaikuttavuutensa puntariin ja ottaneet tulokset huomioon toimintansa kehittämisessä. Koko säätiökentän toimivuuden ja vaikuttavuuden arviointia ei myöskään sovi unohtaa. Tätä varten säätiöyhdistyksille ja muille säätiöiden tukijärjestöille on kehitetty kansainvälinen neljän C:n eli suomalaisittain neljän K:n arviointikehikko.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Pääministerin tervehdys säätiöille ja vuosisadan rakentajille

Vuosisadan rakentajat -haastekilpailun finalistit esittäytyivät syyskuussa 2017 viimeistä kertaa ennen kilpailun ratkaisemista. Yleisön joukossa Tavastia-klubilla oli myös pääministeri Juha Sipilä. Vaikka kilpailun palkintoapurahat on jo jaettu, säätiöiden ja ennakkoluulottoman kokeilemisen merkitystä korostava pääministerin puhe säilyy ajankohtaisena pitkän aikaa eteenpäin. Alle on koottu tärkeimmät katkelmat pääministerin terveisistä.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Pohjoismaat yhteisessä säätiörintamassa

Kotimaisen yhteistyön lisäksi kansainvälinen kanssakäyminen ja yhteishankkeet ovat tärkeitä säätiöille. Maan rajojen ulkopuolelle katsominen avaa uusia näkökulmia ja edistää hyvien suomalaisten käytäntöjen levittämistä muualle. Pohjoismaiset säätiöt ovat ryhtyneet järjestämään vuosittaisia verkostoitumistapaamisia, ja lokakuun lopussa Kööpenhaminaan kokoontui yli 150 säätiöiden edustajaa Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Tanskasta.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Avoin tiede – uhka vai mahdollisuus?

Suomi halutaan nostaa maailman johtavien maiden joukkoon tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa. Ensi vaiheessa opetus- ja kulttuuriministeriö on lähtenyt toteuttamaan tavoitetta julkisen sektorin organisaatioiden kanssa, mutta avoimuuden haaste koskee yhtä lailla säätiöitä sekä muita yksityisiä rahoittajia ja tutkimuslaitoksia.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Koko maailma tieteen, kulttuurin ja ilmaisunvapauden asialla

Suomi on valittu Unescon hallintoneuvostoon kaudelle 2017-2021. Unesco eli Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö työskentelee sitkeästi paremman ja tasa-arvoisemman tulevaisuuden rakentamiseksi.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kulttuurirahoituksen miinakentillä

Taiteen rahoittajat aiheuttavat itselleen ongelmia tekemällä työnsä hyvin. Miten tämän kierteen voisi rahoittaa kestävällä tavalla? Keskitä tekemisiäsi ja kerro, mitä ja miksi teet.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kulttuuriperintöä jaossa

Kulttuuriperinnön suojeleminen tänään on huomisen rauhan rakentamista. Monien suomalaisten apurahasäätiöiden perustajat ja lahjoittajat ovatkin halunneet lahjoittaa omaisuuttaan nimenomaan kulttuuriperinnön vaalimiseen.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Vastuu tiedeviestinnästä kuuluu kaikille

Tiedeviestinnästä on tullut itsestään selvä osa tutkijoiden työtä. Välillä tuntuu, että siitä kohistaan nykyään niin paljon ja niin vahvoin sanakääntein, että kyseessä olisi tuoreempikin, vielä juurruttamistaan kaipaava keksintö.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Ihanat, kamalat apurahat ja niiden ihana, kamala myöntäminen

Vaikka säätiöt jakavat Suomessa apurahoja tieteelle, taiteelle ja muihin yleishyödyllisiin tarkoituksiin satoja miljoonia euroja vuodessa, kaikki eivät siitä ilostu.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Miksi säätiöiden pitäisi miettiä digi- ja verkkorooliaan?

Monet vielä viime viikolla villeiltä tuntuneet digisaarnaajien tulevaisuudenvisiot ovat tänään jo vakiintunutta arkea. Miksi säätiöissä pitäisi olla kiinnostuneita omasta digitaalisuuden asteesta ja verkkoroolista?

Lue koko artikkeli >

SARANA

10 vinkkiä verkkosivujesi parantamiseksi

Jos teet säätiössäsi yhden viestintäteon tänä vuonna, olkoon se verkkoroolisi parantaminen. Aloita helposti: vieraile omilla nettisivuillasi leikkien ulkopuolista. Vaikutuitko? Mitä voisi parantaa?

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tieteen rahavirrat kohtaavat

Tutkimusrahoituksen kehittäminen kiinnostaa nyt monia tahoja – tutkijoiden, tieteen ja yhteiskunnan onneksi. Rakentava keskustelu, uutta synnyttävä yhteistyö ja lupaavat kokeilut kannustavat niin rahoittajia kuin rahoituksen kohteita.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Uusi kansallisaarre?! Lupauksia herättävä tutkimustietovaranto

OKM:n ja sidosryhmien yhteistyönä suunnitellaan kansallisen tutkimustietovarannon julkaisemista. Hankkeen tavoite on kerätä tieto tutkijoiden tuloksista yhteen niin, että tiedot olisivat saatavilla yhdestä paikasta eri tarkoituksiin helposti ja avoimesti. Tuloksena syntyy kattava kokonaiskuva siitä, mitä ja miten Suomessa tutkitaan – ja millä rahalla.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tutkimusrahoituksen sampoa takomassa

Säätiöiden tutkimusrahoitusseminaari synnytti rutkasti uusia ajatuksia tieteen tulevaisuudelle. Aivomyrsky kokosi konkreettisia toimenpide-ehdotuksia niin valtiolle, yliopistoille kuin säätiöille.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tätä et olisi arvannut: kansa arvostaa säätiöitä isosti

Enemmän kuin kaksi kolmesta antaa apurahasäätiöille hyvän tai erittäin hyvän arvosanan. Uusin säätiöbarometri osoittaa kansan luottavan säätiöiden toimintaan.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Miltä siellä säätiörekisterissä ja -valvonnassa nyt oikeasti tuntuu?

Vuosi sitten säätiölakiuudistuksen käytännön vaikutuksia odotettiin säätiöissä ja viranomaistenkin piirissä pelonsekaisin tuntein. Vaan oliko pelkoon aihetta? Miten on pärjätty, PRH?

Lue koko artikkeli >

SARANA

Uuden säätiölain vaikutukset säätiön tilintarkastukseen

Säätiöiden hallitukset ovat vastuussa uuden säätiölain mukaisista toimintakertomustiedoista. Olkaapa tarkkoina siellä säätiöissä nyt ryhtyessänne laatimaan vuoden 2016 tilinpäätöksiä!

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöt, sijoitetaan vastuullisemmin!

Nesslingin Säätiö on sitoutunut sijoittamaan vastuullisemmin ja kestävämmin. Nyt se haastaa muut säätiöt mukaan näyttämään esimerkkiä.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Miten tieteellistä säätiötutkimuksen pitäisi olla?

Säätiöitä tutkivia yksiköitä on Euroopassa useita, mutta silti säätiöistä kaivataan jatkuvasti lisää tietoa. Moniulotteinen säätiötutkimus olisi todella hyödyllistä säätiöiden oman työn kehittämiseksi.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöiden tiederahoitus Euroopassa mittavaa mutta lisätietoja kaivataan

Kansainvälinen EUFORI-tutkimus kartoitti eurooppalaissäätiöiden tutkimusrahoitusta 2012 lukujen pohjalta: säätiöiltä yli 5 mrd euroa tieteelle vuosittain.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Satavuotinen säätiötuki tieteelle selviää pala palalta

Yksityiset yleishyödylliset säätiöt ovat 1900-luvun alusta alkaen rahoittaneet eri tieteenaloja merkittävällä tavalla. Säätiöiden kokonaisrahoituksesta ja sen vaikutuksesta tieteen ja tiedepolitiikan kehittymiseen ei kuitenkaan ole ollut tutkittua tietoa. Dosentti Allan Tiitan johtama tutkimushanke ratkaisee monimutkaista palapeliä, jonka muodostama kokonaiskuva satavuotisesta säätiörahoituksesta ja sen suhteesta julkiseen tutkimustukeen paljastuu alkuvuodesta 2018.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Aurora-apurahatietokannan päivittäminen päättymässä

Nykyisen tietokannan tiedot ovat nähtävissä verkkosivuilla elokuun loppuun asti.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kokeiluilla vauhtia – vauhtia kokeiluihin?

Valtioneuvoston suunnitelma kokeiluja tukevasta joukkorahoitusalustasta on säätiöillekin kiinnostava.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tilintarkastaja säätiössä

Asiantuntijakatsauksemme kertoo uudistuneesta tilintarkastuksesta kaiken, mitä säätiön ja yhdistyksen johdossa olevien tulisi tietää.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tohtorit ja työ, mitämitämitä?!

Tutkijankoulutettujen tehtävät työelämässä muuttuvat. Aiempaa useammin tohtorit sijoittuvat muihin kuin tutkimustehtäviin. Tutkijanuran poluilla samoilevat nykyisin opettajat, mentorit, asiantuntijat ja johtajat, eivät yksiselitteisesti vain ”tutkijat”. Entistä useampi tutkimustehtävissä työskentelevä toimii työuransa aikana eri sektoreilla, eri maissa tai eri aloilla.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Avoimuus, vilppi ja tiedettä rahoittavat säätiöt

Apurahasäätiöiden avoimuus ja vastuunkanto ovat tutkimusrahoituskokonaisuuden selvä mutta epäselvästi määrittyvä osa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

”Säätiöiden lahjoittajista kunniakansalaisia”, vaatii Arto Hiltunen

Hyvää lukemista joulupukin konttiin: Hiltusen uusi johtajuuskirja pureutuu säätiöihinkin.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Historien om SLS som förvaltare av allmännyttigt kapital

Från ett hundratal miljoner euro i donationer till 1,6 miljarder i fonderat kapital med en årlig allmännyttig penninganvändning som överstiger 40 miljoner euro!

Lue koko artikkeli >

SARANA

Lähipiiri pieni pyörii?

Sisällysluettelo säätiön lähipiiriohjeen laatimiseksi tarjoillaan ruokahalun herättäjänä 1.12.2015 odotellessa, s'il vous plaît!

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiö siellä missä ihmisetkin

”Miksi mikään ei uudistu?” -kysymys johdatti Kansan Sivistysrahaston keksimään ainutlaatuisen kilpailun ja vastaamaan itse haasteeseen 60-vuotispäivänsä kunniaksi.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Souvenirer från den intellektuella godisbutiken

Tuliaisia älyllisestä karkkikaupasta

Lue koko artikkeli >

SARANA

Sipilän hallitusohjelmassa säätiöitä kiinnostavia ulostuloja verotuksessa

Keskiviikkona 27.5. julkistetussa hallitusohjelmassa liitteineen on mainittu säätiöitä kiinnostavia verotuskysymyksiä. Ohjelmassa ehdotetaan yksityishenkilöiden korkeakouluille tekemille lahjoituksille verovähennysoikeutta. Säätiöiden ja yhdistysten verokohtelu listataan tarkastelukohteeksi.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Uusi tutkimus muuttaa käsitystä Suomen tieteen historiasta

Säätiöiden myöntämän tutkimusrahoituksen merkitys on ollut huomattavasti suurempi kuin aiemmin on ymmärretty. 1960-luvun vaihteessa säätiöt tukivat maamme tiede-elämää vuosittain rahasummalla, joka oli suurempi kuin Suomen korkeakoulujen kaikkien professorien yhteenlaskettu palkkasumma. Muutama tieteenala sai jopa alkunsa säätiöiden rahoituspäätöksistä

Lue koko artikkeli >

SARANA

Verosoppaan lisämaustetta lahjoituskohtelusta

Kummasta tulee parempi mieli, lahjan antamisesta vai saamisesta? Suomalaiset ovat hyviä lahjoittamaan yhteiseksi hyväksi, mutta siihen pitää kannustaa. Ei kepillä vaan porkkanalla.

Lue koko artikkeli >

SARANA

6 kohtaa, jotka ainakin kannattaa tarkistaa säätiölain uudistuessa

Lue koko artikkeli >

SARANA

3 ajatusta paremmaksi (säätiö)maailmaksi

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöt, verotus ja klapikone yhden miehen intohimoina

”Kun alkaa perehtyä säätiökenttään, pinnan alta paljastuu aivan muuta kuin olettaisi.” Kansantaloustieteen professori Matti Virén on tehnyt syväsukelluksen säätiöiden ytimiin viimeisimmässä tutkimushankkeessaan. Hän on parin vuoden aikana kartoittanut yleishyödyllisten yhteisöjen, siis säätiöiden ja yhdistysten, toimintaa ja asemaa Suomessa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Miten säätiölakiuudistus minuun vaikuttaa?!?

Moni säätiöläinen pohtii, miten tuleva lakiuudistus vaikuttaa käytännön työhön säätiössä. Pitäisikö olla huolissaan, pitäisikö saada koulutusta, pitäisikö olla yhteydessä lakimieheen vai uskaltaisiko olla ihan niin kuin ennenkin?

Lue koko artikkeli >

SARANA

Rahan antamisen vaikeudesta – apuraha-asiantuntija avautuu

Useammankin rikkaan mesenaatin suuhun on sijoitettu sanonta siitä, miten omaisuuden kartuttaminen on helppoa verrattuna siihen, miten vaikeata on valita, kenelle omaisuuttaan lahjoittaa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Bättre ansökningar med tydligare instruktioner?

En ny rapport om riktlinjer och processer för stiftelsernas stipendiesökningar har avslutats. "Gemensamma metoder kan i hög grad underlätta sökningsprocesser både för stiftelser och för de sökande", säger docent Christer Kuvaja, som skrivit rapporten.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kulturvänner för livet

Kulturvän är en av de nya verksamheter som Folkhälsan startat med hjälp av medel från luciainsamlingen. Luciainsamlingarna, som ordnas i samband med valet av Finlands Lucia, har under åren 2011–2013 samlat in medel för att på olika sätt stöda och hjälpa äldre som är ofrivilligt ensamma. År 2013 inbringade insamlingen nästan 114 000 euro.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kaikkeen sitä on rahaa annettu – Suomen Kulttuurirahasto 75 vuotta

Suomen – ja maailman – suurimpiin säätiöihin kuuluva Suomen Kulttuurirahasto viettää 75-vuotisjuhlavuottaan.

Lue koko artikkeli >