SARANA | 14.3.2019

Osinkojen lähdevero ei sovi yleishyödyllisille yhteisöille

SARANA | 14.3.2019

Liisa Suvikumpu, toimitusjohtaja, SRNK

Säätiö on väline yhteisen hyvän tekemiseksi. Yleishyödyllisille yhteisöille on myönnetty tiettyjä verohelpotuksia niiden merkittävän yhteiskunnallisen työn vuoksi. On täysin poliittinen päätös, millaisia sijoittajia osinkojen lähdeverolla alettaisiin verottaa, eli otetaanko yleishyödylliset yhteisöt veron piiriin.

Tahtotila kolmannen sektorin toimijoiden verotuksellisen erityisaseman säilyttämiseen on tuotu julki mm. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten edistämisestä (8.3.2007). Kolmannen sektorin merkitystä on korostettu myös EU:ssa. Osinkojen verovapaus säätiöille ei ole ristiriidassa verotuksen tasapuolisuuden kanssa. Yleishyödylliset yhteisöt eivät ole verrannollisia muihin verovelvollisiin, koska ne eivät sijoita omaksi hyödykseen.

Säätiöt haluavat toimia luotettavasti. Tukipolitiikan ydinajatus on yleishyödylliseen toimintaan käytettävien varojen tasainen kehitys, jonka tulee voittaa taloudellisten suhdanteiden voimakkaat vaihtelut. Välineinä ovat säätiöiden taitavat, pitkän aikavälin sijoituspolitiikat ja apurahojen jaon strateginen suunnittelu.

Säätiöiden satojen miljoonien eurojen rahoitus tieteelle ja taiteelle voi valtion miljardibudjettia ratkovalle poliitikolle näyttää vähäiseltä. Tutkijoiden ja taiteilijoiden näkökulmasta kyse on kuitenkin merkittävästä tuesta. Perustelulla, ettei pieni veronkiristys tunnu rikkaissa säätiöissä missään, on siis väärä kohde. Ei verotus vahingoita säätiöitä, sillä ne ovat ainoita, joiden sijoitustoiminnasta saadut tuotot hyödyttävät muita kuin sijoittajaa itseään.

"Missään Suomelle vertailukelpoisessa maassa
säätiöiden sijoitustuloja ei veroteta."

Missään Suomelle vertailukelpoisessa maassa säätiöiden sijoitustuloja ei veroteta. Yksityiset osingonsaajat kartuttavat omaa varallisuuttaan, yleishyödylliset osingonsaajat käyttävät tuottonsa kaikkien yhteiseksi hyväksi. Raha, joka näennäisesti jää keräämättä veroina, palaa takaisin yleishyödylliseen käyttöön – säätiöiden verovapaus siis tasaa tuloeroja.

Ajatus verottaa ulkomaisia sijoittajia osinkojen lähdeverolla voi olla teoreettisesti kaunis ja poliittisesti houkutteleva. Tosiasiassa lähdeveron kaikkia vaikutuksia ei ole laskettu kattavasti. Tähtäimessä olevat ulkomaiset ammattisijoittajat tuskin ottaisivat veron kiitellen vastaan ilman omia siirtojaan, eivätkä yleishyödylliset yhteisötkään jättäytyisi omaisuusjärjestelyjen ulkopuolelle.

Säätiöiden osinkotulojen kiristyvä verotus voi ajaa sijoituksia ulkomaille ja vähentää verotuloja. Kiristyminen johtaa myös suorien osakesijoitusten suhteellisen nettotuoton heikkenemiseen ja tämän sijoitusmuodon suosion vähenemiseen.

Niissä harvoissa maissa, joissa osingoista peritään lähdeveroa, yhteisö saa sen takaisin osoitettuaan yleishyödyllisen asemansa. Esimerkiksi Saksassa käytössä oleva 15 % lähdevero maksetaan säätiöille täysimääräisesti takaisin - moni veroakannattava ei Suomessa ole ymmärtänyt tätä. Yleishyödyllisille yhteisöille lähdeverojärjestelmä tarkoittaa vain lisää byrokratiaa sekä viranomaisille turhaa lisätyötä.

Veronmaksajien näkökulmasta pitäisi laskea, mitä kuluja valtiolle muodostuisi verotusmenettelystä, budjetoinnista, varojen suuntaamisen virkamiesvalmistelusta ja päätöksenteon prosessista eli koko hallintomankelin rullaamisesta ennen kuin jaettavat varat saataisiin edes sille organisaatiolle (esim. Taiteen edistämiskeskukselle), joka niitä lopulta jakaisi ja jolla olisi vielä omat hallintokulunsa ennen tuen päätymistä kohteilleen. Lähdeverojärjestelyn todelliset kustannukset, tehokkuus ja vaikutukset ovat siis suuri kysymysmerkki.

"Jos säätiöiden asemaa heikennetään,
eivät säätiöt siitä kärsi – siitä kärsivät
tuen saajat ja kansalaisyhteiskunta."

Valtion talouden tasapainottamiseen yleishyödyllisten yhteisöjen verotuksen kiristämisellä on vain kielteisiä vaikutuksia. Todennäköisesti lähdevero synnyttäisi markkinahäiriöitä, kun suomalainen verokohtelu muuttuisi täysin, millä olisi puolestaan arvaamattomia seurauksia. Vero antaisi myös todella erikoisen signaalin yhteiskunnalle: kansalaisyhteiskunta heikkenisi, poliittinen ohjaus lisääntyisi, tieteen ja taiteen vapaus kaventuisi. Sitäkö halutaan siirtyessämme 2020-luvulle? Jos säätiöiden asemaa heikennetään, eivät säätiöt siitä kärsi – siitä kärsivät tuen saajat ja kansalaisyhteiskunta. Se merkitsee taloudellista ja henkistä tappiota monien toimeentulostaan kamppailevien luovien alojen osaajille ja syrjäytymisvaarassa olevien elämään. Yhteiskunta menettää, kun tieteelliset ja taiteelliset tulokset jäävät syntymättä.

EU:n jäsenmaana Suomi on halunnut sitoutua läntisiin ja eurooppalaisiin arvoihin. Haluammeko tulla tunnetuksi siitä, että alamme ensimmäisenä eurooppalaisena sivistysmaana verottaa yleishyödyllisten yhteisöjen sijoitusvarallisuutta? Onko Suomi silloin enää sivistysmaa?

Kuvitus: Mari Suhonen

SARANA

Fotosynteesi voi olla avain ihmiskunnan kiperimpään kysymykseen

Miltä näyttää tulevaisuus ilman öljyä, kivihiiltä ja maakaasua? Vastaus voi löytyä pari miljardia vuotta vanhasta luonnonilmiöstä, jota molekyylibiologi, akateemikko Eva-Mari Aro tutkii. Suomalainen Tiedeakatemia palkitsi Aron viime vuonna tämän elämäntyöstä.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Ei mikään makea juttu

Yli puoli miljoonaa suomalaista sairastaa diabetesta. Parannuskeinoa tautiin ei ole, ja juuri siksi tutkimus on elintärkeää. Sen avulla tyypin 1 diabeteskin voi olla voitettavissa, Diabetestutkimussäätiössä uskotaan.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Jakautuuko Suomi?

Koneen Säätiön Jakautuuko Suomi? -rahoitusohjelma (2014–2015) on yksi suurimmista koskaan toteutetuista yrityksistä tarkastella suomalaisen yhteiskunnan eriarvoistumista. Ohjelmassa rahoitettiin yhteensä 3,8 miljoonalla eurolla noin 30 projektia, joissa oli mukana yli sata ihmistieteilijää, toimittajaa ja taiteilijaa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kurjistettuja kutsumassa

Kuinka ihmisiä pyritään saamaan erilaisten vastamedioiden kuluttajiksi ja sisällöntuottajiksi? Kertomalla heille tarinoita siitä, kuinka liberaali media ja poliittinen eliitti kurjistaa ”tavallista kansaa”, vastaa Helsingin Sanomain Säätiön rahoittama tutkimus.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tutkimusrahoitus toimivaksi – eikö se sittenkin onnistuisi?

Apurahasäätiöt tukevat tiedettä sadoilla miljoonilla euroilla vuosittain. Säätiöt haluavat myös käydä avointa keskustelua tiederahoituksesta parhaiden ratkaisujen löytämiseksi.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Vastuullinen sijoittaminen trendaa säätiöissä

Vastuullisesta sijoittamisesta on tullut uusi normaali: noin puolet maailman varallisuudenhoitajien salkuista on vastuullisen sijoittamisen periaatteiden piirissä. Muutos on tapahtunut nopeasti. Vielä muutama vuosi sitten vastuullisuutta omiin salkkuihinsa penänneet yleishyödylliset säätiöt saivat kotimaisilta varainhoitajilta vain vältteleviä vastauksia.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Lääketieteellinen tutkimus yhä enemmän säätiörahoituksen varassa

Lääketieteelliseen tutkimukseen myönnetyn valtion tutkimusrahoituksen ja kotimaisten yritysten rahoituksen laskua on viime vuosina onnistuttu kompensoimaan säätiörahoituksella. Ratkaisu ei kuitenkaan ole kestävä. Eniten tilanteesta kärsii kliininen tutkimus, kertoo lääketiedettä tukevien säätiöiden tuore selvitys.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Riittääkö karvalakki vai saisiko olla fiinimpi hattu?

Tarvitsevatko säätiöt ylirajaista etujen ajamista? Tai: kuvittele säätiö, jonka varat maasi viranomainen voi takavarikoida koska tahansa. Kansalliset rajat ylittävä edunvalvonta alkaa kuulostaa tarpeelliselta.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Osinkojen lähdevero ei sovi yleishyödyllisille yhteisöille

Säätiö on väline yhteisen hyvän tekemiseksi. Yleishyödyllisille yhteisöille on myönnetty tiettyjä verohelpotuksia niiden merkittävän yhteiskunnallisen työn vuoksi. On täysin poliittinen päätös, millaisia sijoittajia osinkojen lähdeverolla alettaisiin verottaa, eli otetaanko yleishyödylliset yhteisöt veron piiriin.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Sivistysvähennys on kulttuurin Robin Hood

Varallisuuden kertyminen herättää tutkimusten mukaan halun auttaa niitä, jotka ovat heikommassa asemassa. Yhä vaurastuvilla suomalaisilla on varaa lahjoittaa, mutta siihen pitää kannustaa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Verovapaa apuraha 30 000 euroon

Taiteilijat ja tieteilijät luovat parempaa yhteiskuntaa, mutta heidänkin pitää elää. Verovapaan apurahan määrä on jäänyt jälkeen suhteessa elinkustannusten nousuun ja luovan työn arvostukseen.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Lisää pääomia kotimaisille kasvuyrityksille

Yhteiskunnan elinvoimaisuuden näkökulmasta yritysten rahoituksen, oman pääoman ja riskinottokyvyn vahvistaminen on tavoiteltavaa. Erityisen tärkeätä tämä on aloittaville yrityksille, ns. nopean kasvun yrityksille ja sukupolvenvaihdosta tekeville yrityksille. Pääomasijoitustoiminta on nykyään osa ammattimaisesti hoidettua omaisuuden hajauttamista, jota harjoittavat myös vakavaraiset, yleishyödylliset pääomasäätiöt.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Mitä kuuluu, apurahasäätiö?

Varsin hyvää kuuluu – sitä on jälleen mitattu, puntaroitu ja selvitetty. Suomessa on Euroopan paras toimintaympäristö, suomalaiset luottavat edelleen apurahasäätiöihin, ja säätiöillä on myös halua viestiä avoimesti toiminnastaan ja sen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Nälkä muuttui miljooniksi

70-vuotisjuhliaan viettävän Metsämiesten Säätiön syntyhistoria ulottuu talvi- ja jatkosotaan ja niitä seuranneiden vuosien ruokapulaan. Metsätyöntekijöiden ruokahuollon järjestämisestä alkunsa saanut säätiö on jakanut jo yli 42 miljoonaa euroa metsäalan hyväksi.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Akateemikko Sirpa Jalkanen säätiöiden asialla

Akateemikko, immunologian professori, kansainvälisestikin eturivin syöpätutkija Sirpa Jalkanen aloittaa vuoden alussa Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan hallituksessa. Mukanaan hän tuo pitkän kokemuksensa kansallisesta ja kansainvälisestä tutkimusmaailmasta sekä säätiöiden toiminnasta.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tulorekisteri tulee, apurahojen verotuskäytäntö muuttuu

Mitä apurahasäätiöiden tulee näistä muutoksista tietää? Ainakin kaksi asiaa. Tulorekisteri ei muuta stipendien tai apurahojen ilmoittamisen menettelyä. Ne täytyy edelleen ilmoittaa Verohallinnolle vuosi-ilmoituksella. Vuodesta 2019 apurahat ja stipendit ovat puolestaan sen verovuoden tuloa, jona ne maksetaan.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tulossa kovaa tietoa säätiöiden merkityksestä suomalaiselle tieteelle

Säätiöiden tuki tieteelle on yli 2500-kertaistunut sadassa vuodessa, ja tutkimusta on tuettu yli 4,2 miljardilla eurolla. Säätiöt ovat tutkimuksen turva yhteiskunnallisissa taitekohdissa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöpäivä Kotkaniemessä

Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson säätiöt ovat jo useita kertoja järjestäneet yhteistä tekemistä vuosittain 1.10. vietettävänä säätiöpäivänä.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Vuosisadan rakentajat -kilpailu ratkesi vuosi sitten – mitä tiimeille kuuluu nyt?

Säätiöt antoivat rahoitusta viidelle tiimille vuosi sitten huipentuneessa Vuosisadan rakentajat -haastekilpailuissa. Säätiöiden tuki on auttanut tiimejä viemään toimintansa uudelle tasolle.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Työharjoittelussa Neuvottelukunnassa

Yhdeksäsluokkalainen helsinkiläinen Jami Lahti oli viikon verran Neuvottelukunnan toimistolla TET-harjoittelussa eli työelämään tutustumassa. Harjoittelun tavoitteena on parantaa nuorten käsitystä työelämästä ja erilaisista toimi- ja koulutusaloista.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tillämpningen av dataskydds- förordningen har inletts

Tillämpningen av den länge anteciperade EU:s allmänna dataskyddsförordning inleddes den 25.5.2018. Det märktes dock långt tidigare, att den nya förordningen skulle innebära vissa specifika utmaningar för stipendieutdelande stiftelser och föreningar.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Mitä säätiöiden pitää tietää tutkimusetiikasta?

”Tieteellinen tutkimus voi olla eettisesti hyväksyttävää ja luotettavaa ja sen tulokset uskottavia vain, jos tutkimus on suoritettu hyvän tieteellisen käytännön edellyttämällä tavalla.”

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tutkijoiden muuttoliikkeistä

Tutkijoiden muuttovirrat vievät voimistuvassa määrin Suomesta ulkomaille, erityisesti Yhdysvaltoihin, Ruotsiin, Iso-Britanniaan ja Saksaan. Havainnon esittelivät professori Kai Lindström ja Suomen Akatemian erikoistutkija Timo Kolu artikkelissaan ”Kansainvälistymistä vai aivovientiä?” (Acatiimi 4/2018).

Lue koko artikkeli >

SARANA

Yleishyödyllisyyden yhteismarkkinat

Vaikka tuotteet ja palvelut liikkuvat vapaasti ympäri Eurooppaa, säätiöiden ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen on edelleen vaikea tehdä tehokasta rajat ylittävää yhteistyötä. Eurooppaan on aika rakentaa yleishyödyllisyyden yhteismarkkinat.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kevätaskareita tietosuojan parissa

Takana ovat säätiöiden lokoisat ajat, jos niitä koskaan olikaan. Siitä pitää huolen kovin dynaamisesti kehittyvä regulaatioympäristö: lähipiirisäännökset, MAR-asetus, LEI-tunnus ja tietosuoja-asetus (General Data Protection Regulation, GDPR). Viimeisintä eli EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (EU 2016/679) sovelletaan 25.5.2018 alkaen kaikissa EU:n jäsenmaissa, ja se koskee myös säätiöitä. Tässä kirjoituksessa kahden säätiön asiamies kertoo omakohtaisesti kokemuksistaan tietosuojan koukeroisessa viidakossa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Onko pakko brändätä? Tieto vähentää asiantuntijan viestintäahdistusta

Jos et ole sosiaalisessa mediassa, et ole olemassa. Bloggaa kerran viikossa ja twiittaa kolmesti päivässä. Keskustele ja vuorovaikuta. Asiantuntija, sinä olet oman brändisi seppä!

Lue koko artikkeli >

SARANA

Vahvistetaan yhteistä tietämystä tohtorien koulutuksesta ja työelämästä

Tohtoreiden koulutus ja työllistyminen herättävät säännöllisesti keskustelua. Tämä johtuu muun muassa koulutuksen ja tutkimuksen mittavista säästöistä sekä tohtoreiden työttömyyden kasvusta 2010-luvulla – mutta myös väittelyn jälkeisen työelämän monimuotoistumisesta.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Vaikuttavuuden arvioinnin neljä kovaa K:ta

Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta on kannustanut säätiöitä arvioimaan toimintansa vaikuttavuutta. Useat säätiöt ovatkin tarttuneet toimeen, asettaneet vaikuttavuutensa puntariin ja ottaneet tulokset huomioon toimintansa kehittämisessä. Koko säätiökentän toimivuuden ja vaikuttavuuden arviointia ei myöskään sovi unohtaa. Tätä varten säätiöyhdistyksille ja muille säätiöiden tukijärjestöille on kehitetty kansainvälinen neljän C:n eli suomalaisittain neljän K:n arviointikehikko.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Pääministerin tervehdys säätiöille ja vuosisadan rakentajille

Vuosisadan rakentajat -haastekilpailun finalistit esittäytyivät syyskuussa 2017 viimeistä kertaa ennen kilpailun ratkaisemista. Yleisön joukossa Tavastia-klubilla oli myös pääministeri Juha Sipilä. Vaikka kilpailun palkintoapurahat on jo jaettu, säätiöiden ja ennakkoluulottoman kokeilemisen merkitystä korostava pääministerin puhe säilyy ajankohtaisena pitkän aikaa eteenpäin. Alle on koottu tärkeimmät katkelmat pääministerin terveisistä.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Pohjoismaat yhteisessä säätiörintamassa

Kotimaisen yhteistyön lisäksi kansainvälinen kanssakäyminen ja yhteishankkeet ovat tärkeitä säätiöille. Maan rajojen ulkopuolelle katsominen avaa uusia näkökulmia ja edistää hyvien suomalaisten käytäntöjen levittämistä muualle. Pohjoismaiset säätiöt ovat ryhtyneet järjestämään vuosittaisia verkostoitumistapaamisia, ja lokakuun lopussa Kööpenhaminaan kokoontui yli 150 säätiöiden edustajaa Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Tanskasta.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Avoin tiede – uhka vai mahdollisuus?

Suomi halutaan nostaa maailman johtavien maiden joukkoon tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa. Ensi vaiheessa opetus- ja kulttuuriministeriö on lähtenyt toteuttamaan tavoitetta julkisen sektorin organisaatioiden kanssa, mutta avoimuuden haaste koskee yhtä lailla säätiöitä sekä muita yksityisiä rahoittajia ja tutkimuslaitoksia.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Koko maailma tieteen, kulttuurin ja ilmaisunvapauden asialla

Suomi on valittu Unescon hallintoneuvostoon kaudelle 2017-2021. Unesco eli Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö työskentelee sitkeästi paremman ja tasa-arvoisemman tulevaisuuden rakentamiseksi.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kulttuurirahoituksen miinakentillä

Taiteen rahoittajat aiheuttavat itselleen ongelmia tekemällä työnsä hyvin. Miten tämän kierteen voisi rahoittaa kestävällä tavalla? Keskitä tekemisiäsi ja kerro, mitä ja miksi teet.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kulttuuriperintöä jaossa

Kulttuuriperinnön suojeleminen tänään on huomisen rauhan rakentamista. Monien suomalaisten apurahasäätiöiden perustajat ja lahjoittajat ovatkin halunneet lahjoittaa omaisuuttaan nimenomaan kulttuuriperinnön vaalimiseen.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Vastuu tiedeviestinnästä kuuluu kaikille

Tiedeviestinnästä on tullut itsestään selvä osa tutkijoiden työtä. Välillä tuntuu, että siitä kohistaan nykyään niin paljon ja niin vahvoin sanakääntein, että kyseessä olisi tuoreempikin, vielä juurruttamistaan kaipaava keksintö.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Ihanat, kamalat apurahat ja niiden ihana, kamala myöntäminen

Vaikka säätiöt jakavat Suomessa apurahoja tieteelle, taiteelle ja muihin yleishyödyllisiin tarkoituksiin satoja miljoonia euroja vuodessa, kaikki eivät siitä ilostu.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Miksi säätiöiden pitäisi miettiä digi- ja verkkorooliaan?

Monet vielä viime viikolla villeiltä tuntuneet digisaarnaajien tulevaisuudenvisiot ovat tänään jo vakiintunutta arkea. Miksi säätiöissä pitäisi olla kiinnostuneita omasta digitaalisuuden asteesta ja verkkoroolista?

Lue koko artikkeli >

SARANA

10 vinkkiä verkkosivujesi parantamiseksi

Jos teet säätiössäsi yhden viestintäteon tänä vuonna, olkoon se verkkoroolisi parantaminen. Aloita helposti: vieraile omilla nettisivuillasi leikkien ulkopuolista. Vaikutuitko? Mitä voisi parantaa?

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tieteen rahavirrat kohtaavat

Tutkimusrahoituksen kehittäminen kiinnostaa nyt monia tahoja – tutkijoiden, tieteen ja yhteiskunnan onneksi. Rakentava keskustelu, uutta synnyttävä yhteistyö ja lupaavat kokeilut kannustavat niin rahoittajia kuin rahoituksen kohteita.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Uusi kansallisaarre?! Lupauksia herättävä tutkimustietovaranto

OKM:n ja sidosryhmien yhteistyönä suunnitellaan kansallisen tutkimustietovarannon julkaisemista. Hankkeen tavoite on kerätä tieto tutkijoiden tuloksista yhteen niin, että tiedot olisivat saatavilla yhdestä paikasta eri tarkoituksiin helposti ja avoimesti. Tuloksena syntyy kattava kokonaiskuva siitä, mitä ja miten Suomessa tutkitaan – ja millä rahalla.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tutkimusrahoituksen sampoa takomassa

Säätiöiden tutkimusrahoitusseminaari synnytti rutkasti uusia ajatuksia tieteen tulevaisuudelle. Aivomyrsky kokosi konkreettisia toimenpide-ehdotuksia niin valtiolle, yliopistoille kuin säätiöille.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tätä et olisi arvannut: kansa arvostaa säätiöitä isosti

Enemmän kuin kaksi kolmesta antaa apurahasäätiöille hyvän tai erittäin hyvän arvosanan. Uusin säätiöbarometri osoittaa kansan luottavan säätiöiden toimintaan.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Miltä siellä säätiörekisterissä ja -valvonnassa nyt oikeasti tuntuu?

Vuosi sitten säätiölakiuudistuksen käytännön vaikutuksia odotettiin säätiöissä ja viranomaistenkin piirissä pelonsekaisin tuntein. Vaan oliko pelkoon aihetta? Miten on pärjätty, PRH?

Lue koko artikkeli >

SARANA

Uuden säätiölain vaikutukset säätiön tilintarkastukseen

Säätiöiden hallitukset ovat vastuussa uuden säätiölain mukaisista toimintakertomustiedoista. Olkaapa tarkkoina siellä säätiöissä nyt ryhtyessänne laatimaan vuoden 2016 tilinpäätöksiä!

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöt, sijoitetaan vastuullisemmin!

Nesslingin Säätiö on sitoutunut sijoittamaan vastuullisemmin ja kestävämmin. Nyt se haastaa muut säätiöt mukaan näyttämään esimerkkiä.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Miten tieteellistä säätiötutkimuksen pitäisi olla?

Säätiöitä tutkivia yksiköitä on Euroopassa useita, mutta silti säätiöistä kaivataan jatkuvasti lisää tietoa. Moniulotteinen säätiötutkimus olisi todella hyödyllistä säätiöiden oman työn kehittämiseksi.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöiden tiederahoitus Euroopassa mittavaa mutta lisätietoja kaivataan

Kansainvälinen EUFORI-tutkimus kartoitti eurooppalaissäätiöiden tutkimusrahoitusta 2012 lukujen pohjalta: säätiöiltä yli 5 mrd euroa tieteelle vuosittain.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Satavuotinen säätiötuki tieteelle selviää pala palalta

Yksityiset yleishyödylliset säätiöt ovat 1900-luvun alusta alkaen rahoittaneet eri tieteenaloja merkittävällä tavalla. Säätiöiden kokonaisrahoituksesta ja sen vaikutuksesta tieteen ja tiedepolitiikan kehittymiseen ei kuitenkaan ole ollut tutkittua tietoa. Dosentti Allan Tiitan johtama tutkimushanke ratkaisee monimutkaista palapeliä, jonka muodostama kokonaiskuva satavuotisesta säätiörahoituksesta ja sen suhteesta julkiseen tutkimustukeen paljastuu alkuvuodesta 2018.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Aurora-apurahatietokannan päivittäminen päättymässä

Nykyisen tietokannan tiedot ovat nähtävissä verkkosivuilla elokuun loppuun asti.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kokeiluilla vauhtia – vauhtia kokeiluihin?

Valtioneuvoston suunnitelma kokeiluja tukevasta joukkorahoitusalustasta on säätiöillekin kiinnostava.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tilintarkastaja säätiössä

Asiantuntijakatsauksemme kertoo uudistuneesta tilintarkastuksesta kaiken, mitä säätiön ja yhdistyksen johdossa olevien tulisi tietää.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tohtorit ja työ, mitämitämitä?!

Tutkijankoulutettujen tehtävät työelämässä muuttuvat. Aiempaa useammin tohtorit sijoittuvat muihin kuin tutkimustehtäviin. Tutkijanuran poluilla samoilevat nykyisin opettajat, mentorit, asiantuntijat ja johtajat, eivät yksiselitteisesti vain ”tutkijat”. Entistä useampi tutkimustehtävissä työskentelevä toimii työuransa aikana eri sektoreilla, eri maissa tai eri aloilla.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Avoimuus, vilppi ja tiedettä rahoittavat säätiöt

Apurahasäätiöiden avoimuus ja vastuunkanto ovat tutkimusrahoituskokonaisuuden selvä mutta epäselvästi määrittyvä osa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

”Säätiöiden lahjoittajista kunniakansalaisia”, vaatii Arto Hiltunen

Hyvää lukemista joulupukin konttiin: Hiltusen uusi johtajuuskirja pureutuu säätiöihinkin.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Historien om SLS som förvaltare av allmännyttigt kapital

Från ett hundratal miljoner euro i donationer till 1,6 miljarder i fonderat kapital med en årlig allmännyttig penninganvändning som överstiger 40 miljoner euro!

Lue koko artikkeli >

SARANA

Lähipiiri pieni pyörii?

Sisällysluettelo säätiön lähipiiriohjeen laatimiseksi tarjoillaan ruokahalun herättäjänä 1.12.2015 odotellessa, s'il vous plaît!

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiö siellä missä ihmisetkin

”Miksi mikään ei uudistu?” -kysymys johdatti Kansan Sivistysrahaston keksimään ainutlaatuisen kilpailun ja vastaamaan itse haasteeseen 60-vuotispäivänsä kunniaksi.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Souvenirer från den intellektuella godisbutiken

Tuliaisia älyllisestä karkkikaupasta

Lue koko artikkeli >

SARANA

Sipilän hallitusohjelmassa säätiöitä kiinnostavia ulostuloja verotuksessa

Keskiviikkona 27.5. julkistetussa hallitusohjelmassa liitteineen on mainittu säätiöitä kiinnostavia verotuskysymyksiä. Ohjelmassa ehdotetaan yksityishenkilöiden korkeakouluille tekemille lahjoituksille verovähennysoikeutta. Säätiöiden ja yhdistysten verokohtelu listataan tarkastelukohteeksi.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Uusi tutkimus muuttaa käsitystä Suomen tieteen historiasta

Säätiöiden myöntämän tutkimusrahoituksen merkitys on ollut huomattavasti suurempi kuin aiemmin on ymmärretty. 1960-luvun vaihteessa säätiöt tukivat maamme tiede-elämää vuosittain rahasummalla, joka oli suurempi kuin Suomen korkeakoulujen kaikkien professorien yhteenlaskettu palkkasumma. Muutama tieteenala sai jopa alkunsa säätiöiden rahoituspäätöksistä

Lue koko artikkeli >

SARANA

Verosoppaan lisämaustetta lahjoituskohtelusta

Kummasta tulee parempi mieli, lahjan antamisesta vai saamisesta? Suomalaiset ovat hyviä lahjoittamaan yhteiseksi hyväksi, mutta siihen pitää kannustaa. Ei kepillä vaan porkkanalla.

Lue koko artikkeli >

SARANA

6 kohtaa, jotka ainakin kannattaa tarkistaa säätiölain uudistuessa

Lue koko artikkeli >

SARANA

3 ajatusta paremmaksi (säätiö)maailmaksi

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöt, verotus ja klapikone yhden miehen intohimoina

”Kun alkaa perehtyä säätiökenttään, pinnan alta paljastuu aivan muuta kuin olettaisi.” Kansantaloustieteen professori Matti Virén on tehnyt syväsukelluksen säätiöiden ytimiin viimeisimmässä tutkimushankkeessaan. Hän on parin vuoden aikana kartoittanut yleishyödyllisten yhteisöjen, siis säätiöiden ja yhdistysten, toimintaa ja asemaa Suomessa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Miten säätiölakiuudistus minuun vaikuttaa?!?

Moni säätiöläinen pohtii, miten tuleva lakiuudistus vaikuttaa käytännön työhön säätiössä. Pitäisikö olla huolissaan, pitäisikö saada koulutusta, pitäisikö olla yhteydessä lakimieheen vai uskaltaisiko olla ihan niin kuin ennenkin?

Lue koko artikkeli >

SARANA

Rahan antamisen vaikeudesta – apuraha-asiantuntija avautuu

Useammankin rikkaan mesenaatin suuhun on sijoitettu sanonta siitä, miten omaisuuden kartuttaminen on helppoa verrattuna siihen, miten vaikeata on valita, kenelle omaisuuttaan lahjoittaa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Bättre ansökningar med tydligare instruktioner?

En ny rapport om riktlinjer och processer för stiftelsernas stipendiesökningar har avslutats. "Gemensamma metoder kan i hög grad underlätta sökningsprocesser både för stiftelser och för de sökande", säger docent Christer Kuvaja, som skrivit rapporten.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kulturvänner för livet

Kulturvän är en av de nya verksamheter som Folkhälsan startat med hjälp av medel från luciainsamlingen. Luciainsamlingarna, som ordnas i samband med valet av Finlands Lucia, har under åren 2011–2013 samlat in medel för att på olika sätt stöda och hjälpa äldre som är ofrivilligt ensamma. År 2013 inbringade insamlingen nästan 114 000 euro.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kaikkeen sitä on rahaa annettu – Suomen Kulttuurirahasto 75 vuotta

Suomen – ja maailman – suurimpiin säätiöihin kuuluva Suomen Kulttuurirahasto viettää 75-vuotisjuhlavuottaan.

Lue koko artikkeli >