SARANA | 12.12.2017

Koko maailma tieteen, kulttuurin ja ilmaisunvapauden asialla

SARANA | 12.12.2017

Päivi Tikka

Suomi on valittu Unescon hallintoneuvostoon kaudelle 2017-2021. Unesco eli Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö työskentelee sitkeästi paremman ja tasa-arvoisemman tulevaisuuden rakentamiseksi.

Unesco järjestäytyi 39. yleiskokoukseensa Pariisiin marraskuun 2017 alussa. Järjestön toimintakenttä on valtavan laaja, ja asioiden valmistelu kaikkien 195 jäsenmaan hyväksyttäväksi vaatii aikaa ja kompromisseja. Voimaan tultuaan Unescon päätöksillä ja linjauksilla on kuitenkin suuri painoarvo, koska lähes kaikki maailman tunnustetut valtiot Pohjois-Koreasta Komoreihin ovat mukana yhteisessä päätöksenteossa. Eriäviä mielipiteitä herättävät päätösesitykset pyritään aina tilanteen salliessa hyväksymään äänestämisen sijaan konsensuksella eli etsimällä ratkaisuja, joihin kaikki maat voivat sitoutua.

Unescon yleiskokouksissa työskentely jakaantuu erillisiin komissioihin. Tiedekomissioiden tärkeimpiä päätöksiä marraskuun yleiskokouksessa olivat ilmastonmuutoksen eettisiä periaatteita koskevan julistuksen hyväksyminen sekä Unescon ilmastonmuutoksen vastaisen strategian vahvistaminen. Samoin hyväksyttiin päivitetty versio vuodelta 1974 peräisin olevasta suosituksesta koskien tutkijoiden asemaa. Jäsenmaat pitivät suositusta edelleen hyvin tarpeellisena, mutta teksti kaipasi kipeästi ajantasaistamista. Uusi versio ottaa huomioon yhteiskunnissa tapahtuneet kehityskulut ja painottaa mm. avoimen tieteen näkökulmia, tieteen etiikkaa sekä naisten asemaa tutkimusmaailmassa.

Kulttuurikomission merkittävin päätös oli hyväksyä laajennus Unescon voimassa olevaan strategiaan koskien kulttuuriomaisuuden suojelua ja kulttuurisen moninaisuuden edistämistä aseellisten selkkausten sattuessa. Laajennuksen tarkoitus on tehostaa suojelutoimenpiteitä, ja laajennettuna strategia kattaa myös luonnonkatastrofien aiheuttamat uhkatilanteet. Viestintäkomission keskeisimpiä tehtäviä oli puolestaan hyväksyä Unescon vahvistettu rooli toimeenpantaessa YK:n toimintasuunnitelmaa toimittajien turvallisuuden parantamiseksi.

Kuten yleiskokouksessa käsitellyistä teemoista huomataan, Unesco puuttuu globaaleihin ongelmiin ajantasaisesti. Julistukset, ohjelmat ja suositukset ilmaisevat yhteisen maailmanlaajuisen tahtotilan ja antavat tukea niin valtiollisten toimenpiteiden kuin kansainvälisten hankkeidenkin suunnitteluun. Seuraavan nelivuotiskauden ajan Suomi on ainoana Pohjoismaana Unescon hallintoneuvostossa kansainvälisen vaikuttamisen ytimessä. Hallintoneuvostolla on merkittävä rooli järjestön toiminnan ja varainkäytön suunnittelussa ja linjaamisessa. Juuri nyt on erityisen otollinen aika seurata Unescon toimintaa ja tehdä järjestön toimintaa koskevia aloitteita.

Kansallisten toimikuntiensa kautta Unescolla on suora yhteys jäsenvaltioidensa asiantuntijoihin ja ajankohtaisiin keskusteluihin. Kansallisten toimikuntien asema on legitimoitu järjestön peruskirjassa. Suomessa valtioneuvosto asettaa jäsenet Unesco-toimikuntaan, joka toimii neuvoa-antavana asiantuntija- ja yhteistoimintaelimenä Unescoon liittyvissä kysymyksissä. Toimikunta mm. antaa opetus- ja kulttuuriministeriölle ja valtioneuvostolle lausuntoja Unescon yleiskokouksen ja hallintoelinten päätöksistä ja suosituksista sekä osallistuu ohjelma-asioiden valmisteluun. Tehtäviin kuuluu myös Unescon päämäärien ja toiminnan tunnetuksi tekeminen Suomessa.

Lisälukemista
Unescon kotisivut
Suomen Unesco-toimikunnan kokoonpano ja tehtävät

Kuva: Päivi Tikka

SARANA

Kevätaskareita tietosuojan parissa

Takana ovat säätiöiden lokoisat ajat, jos niitä koskaan olikaan. Siitä pitää huolen kovin dynaamisesti kehittyvä regulaatioympäristö: lähipiirisäännökset, MAR-asetus, LEI-tunnus ja tietosuoja-asetus (General Data Protection Regulation, GDPR). Viimeisintä eli EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (EU 2016/679) sovelletaan 25.5.2018 alkaen kaikissa EU:n jäsenmaissa, ja se koskee myös säätiöitä. Tässä kirjoituksessa kahden säätiön asiamies kertoo omakohtaisesti kokemuksistaan tietosuojan koukeroisessa viidakossa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Onko pakko brändätä? Tieto vähentää asiantuntijan viestintäahdistusta

Jos et ole sosiaalisessa mediassa, et ole olemassa. Bloggaa kerran viikossa ja twiittaa kolmesti päivässä. Keskustele ja vuorovaikuta. Asiantuntija, sinä olet oman brändisi seppä!

Lue koko artikkeli >

SARANA

Vahvistetaan yhteistä tietämystä tohtorien koulutuksesta ja työelämästä

Tohtoreiden koulutus ja työllistyminen herättävät säännöllisesti keskustelua. Tämä johtuu muun muassa koulutuksen ja tutkimuksen mittavista säästöistä sekä tohtoreiden työttömyyden kasvusta 2010-luvulla – mutta myös väittelyn jälkeisen työelämän monimuotoistumisesta.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Vaikuttavuuden arvioinnin neljä kovaa K:ta

Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta on kannustanut säätiöitä arvioimaan toimintansa vaikuttavuutta. Useat säätiöt ovatkin tarttuneet toimeen, asettaneet vaikuttavuutensa puntariin ja ottaneet tulokset huomioon toimintansa kehittämisessä. Koko säätiökentän toimivuuden ja vaikuttavuuden arviointia ei myöskään sovi unohtaa. Tätä varten säätiöyhdistyksille ja muille säätiöiden tukijärjestöille on kehitetty kansainvälinen neljän C:n eli suomalaisittain neljän K:n arviointikehikko.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Pääministerin tervehdys säätiöille ja vuosisadan rakentajille

Vuosisadan rakentajat -haastekilpailun finalistit esittäytyivät syyskuussa 2017 viimeistä kertaa ennen kilpailun ratkaisemista. Yleisön joukossa Tavastia-klubilla oli myös pääministeri Juha Sipilä. Vaikka kilpailun palkintoapurahat on jo jaettu, säätiöiden ja ennakkoluulottoman kokeilemisen merkitystä korostava pääministerin puhe säilyy ajankohtaisena pitkän aikaa eteenpäin. Alle on koottu tärkeimmät katkelmat pääministerin terveisistä.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Pohjoismaat yhteisessä säätiörintamassa

Kotimaisen yhteistyön lisäksi kansainvälinen kanssakäyminen ja yhteishankkeet ovat tärkeitä säätiöille. Maan rajojen ulkopuolelle katsominen avaa uusia näkökulmia ja edistää hyvien suomalaisten käytäntöjen levittämistä muualle. Pohjoismaiset säätiöt ovat ryhtyneet järjestämään vuosittaisia verkostoitumistapaamisia, ja lokakuun lopussa Kööpenhaminaan kokoontui yli 150 säätiöiden edustajaa Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Tanskasta.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Avoin tiede – uhka vai mahdollisuus?

Suomi halutaan nostaa maailman johtavien maiden joukkoon tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa. Ensi vaiheessa opetus- ja kulttuuriministeriö on lähtenyt toteuttamaan tavoitetta julkisen sektorin organisaatioiden kanssa, mutta avoimuuden haaste koskee yhtä lailla säätiöitä sekä muita yksityisiä rahoittajia ja tutkimuslaitoksia.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Koko maailma tieteen, kulttuurin ja ilmaisunvapauden asialla

Suomi on valittu Unescon hallintoneuvostoon kaudelle 2017-2021. Unesco eli Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö työskentelee sitkeästi paremman ja tasa-arvoisemman tulevaisuuden rakentamiseksi.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöiden ja rahastojen yhteinen lahja satavuotiaalle Suomelle alkaa kääriytyä esiin paketistaan

Yleishyödylliset säätiöt ja rahastot ovat antaneet 100-vuotiaalle isänmaalleen arvokkaan ja tulevaisuuteen suuntautuvan lahjan. Ne järjestivät Vuosisadan rakentajat –haastekilpailun ja palkitsivat voittajatiimit muhkealla, yhteensä 2,45 miljoonan euron suuruisella apurahasummalla. Kilpailussa kehitettiin ratkaisuja nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden parantamiseksi ja sitä kautta koko Suomen menestyksekkään tulevaisuuden rakentamiseksi. Vuosisadan rakentajien voittopotti oli kirkkaasti suurin Suomen satavuotisjuhlavuonna järjestettyjen haastekilpailujen joukossa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kulttuurirahoituksen miinakentillä

Taiteen rahoittajat aiheuttavat itselleen ongelmia tekemällä työnsä hyvin. Miten tämän kierteen voisi rahoittaa kestävällä tavalla? Keskitä tekemisiäsi ja kerro, mitä ja miksi teet.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kulttuuriperintöä jaossa

Kulttuuriperinnön suojeleminen tänään on huomisen rauhan rakentamista. Monien suomalaisten apurahasäätiöiden perustajat ja lahjoittajat ovatkin halunneet lahjoittaa omaisuuttaan nimenomaan kulttuuriperinnön vaalimiseen.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Vastuu tiedeviestinnästä kuuluu kaikille

Tiedeviestinnästä on tullut itsestään selvä osa tutkijoiden työtä. Välillä tuntuu, että siitä kohistaan nykyään niin paljon ja niin vahvoin sanakääntein, että kyseessä olisi tuoreempikin, vielä juurruttamistaan kaipaava keksintö.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Ihanat, kamalat apurahat ja niiden ihana, kamala myöntäminen

Vaikka säätiöt jakavat Suomessa apurahoja tieteelle, taiteelle ja muihin yleishyödyllisiin tarkoituksiin satoja miljoonia euroja vuodessa, kaikki eivät siitä ilostu.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Miksi säätiöiden pitäisi miettiä digi- ja verkkorooliaan?

Monet vielä viime viikolla villeiltä tuntuneet digisaarnaajien tulevaisuudenvisiot ovat tänään jo vakiintunutta arkea. Miksi säätiöissä pitäisi olla kiinnostuneita omasta digitaalisuuden asteesta ja verkkoroolista?

Lue koko artikkeli >

SARANA

10 vinkkiä verkkosivujesi parantamiseksi

Jos teet säätiössäsi yhden viestintäteon tänä vuonna, olkoon se verkkoroolisi parantaminen. Aloita helposti: vieraile omilla nettisivuillasi leikkien ulkopuolista. Vaikutuitko? Mitä voisi parantaa?

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tieteen rahavirrat kohtaavat

Tutkimusrahoituksen kehittäminen kiinnostaa nyt monia tahoja – tutkijoiden, tieteen ja yhteiskunnan onneksi. Rakentava keskustelu, uutta synnyttävä yhteistyö ja lupaavat kokeilut kannustavat niin rahoittajia kuin rahoituksen kohteita.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Uusi kansallisaarre?! Lupauksia herättävä tutkimustietovaranto

OKM:n ja sidosryhmien yhteistyönä suunnitellaan kansallisen tutkimustietovarannon julkaisemista. Hankkeen tavoite on kerätä tieto tutkijoiden tuloksista yhteen niin, että tiedot olisivat saatavilla yhdestä paikasta eri tarkoituksiin helposti ja avoimesti. Tuloksena syntyy kattava kokonaiskuva siitä, mitä ja miten Suomessa tutkitaan – ja millä rahalla.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tutkimusrahoituksen sampoa takomassa

Säätiöiden tutkimusrahoitusseminaari synnytti rutkasti uusia ajatuksia tieteen tulevaisuudelle. Aivomyrsky kokosi konkreettisia toimenpide-ehdotuksia niin valtiolle, yliopistoille kuin säätiöille.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tätä et olisi arvannut: kansa arvostaa säätiöitä isosti

Enemmän kuin kaksi kolmesta antaa apurahasäätiöille hyvän tai erittäin hyvän arvosanan. Uusin säätiöbarometri osoittaa kansan luottavan säätiöiden toimintaan.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Miltä siellä säätiörekisterissä ja -valvonnassa nyt oikeasti tuntuu?

Vuosi sitten säätiölakiuudistuksen käytännön vaikutuksia odotettiin säätiöissä ja viranomaistenkin piirissä pelonsekaisin tuntein. Vaan oliko pelkoon aihetta? Miten on pärjätty, PRH?

Lue koko artikkeli >

SARANA

Uuden säätiölain vaikutukset säätiön tilintarkastukseen

Säätiöiden hallitukset ovat vastuussa uuden säätiölain mukaisista toimintakertomustiedoista. Olkaapa tarkkoina siellä säätiöissä nyt ryhtyessänne laatimaan vuoden 2016 tilinpäätöksiä!

Lue koko artikkeli >

SARANA

15 nuorten hyvinvointia parantavaa ideaa pääsi jatkoon säätiöiden Vuosisadan rakentajat -kilpailussa

Suomalaiset säätiöt ovat löytäneet joukon rohkeita ja suuria ideoita Suomen nuorten hyväksi: Vuosisadan rakentajat -haastekilpailun finalistit on nyt valittu. Jatkoon pääsi 15 ideaa, jotka vahvistavat 10–26-vuotiaiden nuorten hyvinvointia ja osallisuutta yhteiskunnassa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöt, sijoitetaan vastuullisemmin!

Nesslingin Säätiö on sitoutunut sijoittamaan vastuullisemmin ja kestävämmin. Nyt se haastaa muut säätiöt mukaan näyttämään esimerkkiä.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Miten tieteellistä säätiötutkimuksen pitäisi olla?

Säätiöitä tutkivia yksiköitä on Euroopassa useita, mutta silti säätiöistä kaivataan jatkuvasti lisää tietoa. Moniulotteinen säätiötutkimus olisi todella hyödyllistä säätiöiden oman työn kehittämiseksi.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöiden tiederahoitus Euroopassa mittavaa mutta lisätietoja kaivataan

Kansainvälinen EUFORI-tutkimus kartoitti eurooppalaissäätiöiden tutkimusrahoitusta 2012 lukujen pohjalta: säätiöiltä yli 5 mrd euroa tieteelle vuosittain.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Satavuotinen säätiötuki tieteelle selviää pala palalta

Yksityiset yleishyödylliset säätiöt ovat 1900-luvun alusta alkaen rahoittaneet eri tieteenaloja merkittävällä tavalla. Säätiöiden kokonaisrahoituksesta ja sen vaikutuksesta tieteen ja tiedepolitiikan kehittymiseen ei kuitenkaan ole ollut tutkittua tietoa. Dosentti Allan Tiitan johtama tutkimushanke ratkaisee monimutkaista palapeliä, jonka muodostama kokonaiskuva satavuotisesta säätiörahoituksesta ja sen suhteesta julkiseen tutkimustukeen paljastuu alkuvuodesta 2018.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Aurora-apurahatietokannan päivittäminen päättymässä

Nykyisen tietokannan tiedot ovat nähtävissä verkkosivuilla elokuun loppuun asti.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kokeiluilla vauhtia – vauhtia kokeiluihin?

Valtioneuvoston suunnitelma kokeiluja tukevasta joukkorahoitusalustasta on säätiöillekin kiinnostava.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tilintarkastaja säätiössä

Asiantuntijakatsauksemme kertoo uudistuneesta tilintarkastuksesta kaiken, mitä säätiön ja yhdistyksen johdossa olevien tulisi tietää.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tohtorit ja työ, mitämitämitä?!

Tutkijankoulutettujen tehtävät työelämässä muuttuvat. Aiempaa useammin tohtorit sijoittuvat muihin kuin tutkimustehtäviin. Tutkijanuran poluilla samoilevat nykyisin opettajat, mentorit, asiantuntijat ja johtajat, eivät yksiselitteisesti vain ”tutkijat”. Entistä useampi tutkimustehtävissä työskentelevä toimii työuransa aikana eri sektoreilla, eri maissa tai eri aloilla.

Lue koko artikkeli >

SARANA

”Säätiöiden lahjoittajista kunniakansalaisia”, vaatii Arto Hiltunen

Hyvää lukemista joulupukin konttiin: Hiltusen uusi johtajuuskirja pureutuu säätiöihinkin.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Lähipiiri pieni pyörii?

Sisällysluettelo säätiön lähipiiriohjeen laatimiseksi tarjoillaan ruokahalun herättäjänä 1.12.2015 odotellessa, s'il vous plaît!

Lue koko artikkeli >

SARANA

Souvenirer från den intellektuella godisbutiken

Tuliaisia älyllisestä karkkikaupasta

Lue koko artikkeli >

SARANA

Verosoppaan lisämaustetta lahjoituskohtelusta

Kummasta tulee parempi mieli, lahjan antamisesta vai saamisesta? Suomalaiset ovat hyviä lahjoittamaan yhteiseksi hyväksi, mutta siihen pitää kannustaa. Ei kepillä vaan porkkanalla.

Lue koko artikkeli >

SARANA

6 kohtaa, jotka ainakin kannattaa tarkistaa säätiölain uudistuessa

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöt, verotus ja klapikone yhden miehen intohimoina

”Kun alkaa perehtyä säätiökenttään, pinnan alta paljastuu aivan muuta kuin olettaisi.” Kansantaloustieteen professori Matti Virén on tehnyt syväsukelluksen säätiöiden ytimiin viimeisimmässä tutkimushankkeessaan. Hän on parin vuoden aikana kartoittanut yleishyödyllisten yhteisöjen, siis säätiöiden ja yhdistysten, toimintaa ja asemaa Suomessa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Rahan antamisen vaikeudesta – apuraha-asiantuntija avautuu

Useammankin rikkaan mesenaatin suuhun on sijoitettu sanonta siitä, miten omaisuuden kartuttaminen on helppoa verrattuna siihen, miten vaikeata on valita, kenelle omaisuuttaan lahjoittaa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kulturvänner för livet

Kulturvän är en av de nya verksamheter som Folkhälsan startat med hjälp av medel från luciainsamlingen. Luciainsamlingarna, som ordnas i samband med valet av Finlands Lucia, har under åren 2011–2013 samlat in medel för att på olika sätt stöda och hjälpa äldre som är ofrivilligt ensamma. År 2013 inbringade insamlingen nästan 114 000 euro.

Lue koko artikkeli >