SARANA | 26.8.2016

Kokeiluilla vauhtia – vauhtia kokeiluihin?

SARANA | 26.8.2016

Liisa Suvikumpu

Valtioneuvoston suunnitelma kokeiluja tukevasta joukkorahoitusalustasta on säätiöillekin kiinnostava.

Ohjelmaansa suunnitellessaan Sipilän hallitus päätti lanseerata Suomeen uudenlaista kokeilukulttuuria. Innostava, uutta luova ja kaikin puolin myönteinen ”kokeileminen” kuulostaa kivalta mutta miten tuo hallitusohjelman painopisteeksi nostettu kokeileminen sitten toteutetaan käytännössä?

Sitä selvittääkseen valtioneuvoston kanslia toteutti KORVA-hankkeen. Laaja selvitys kartoitti kokeilukulttuurin mahdollisuuksia, esteitä, toimintatapoja ja rahoitusta Suomessa. Pääkysymys oli, onko Suomessa tarvetta erilliselle kokeilurahastolle vai voidaanko kokeilujen rahoitus toteuttaa muilla keinoin, esimerkiksi nykyisiä rahoitusmuotoja muokkaamalla. KORVA-selvitys raportoi myös, minkälaisia kokeilurahoituksen malleja muualla maailmassa ja Suomessa on jo käytössä sekä millaisia nuo lisärahoitusta tarvitsevat kokeilut oikeastaan olisivat.

Säätiöiden näkökulmasta tutkimuskysymys, taustaselvitys ja ratkaisut ovat tietysti kiinnostavia, koska jo vuosisatojen (ja -tuhansien) ajan yleishyödylliset säätiöt ovat olleet nimenomaan kokeilukulttuurin tärkeimpiä tukijoita ja riskirahoittajia. Säätiöissä lieneekin oikeutettua hymähdellä isällisesti selvityksen idealistisimmille kohdille: ”Saumattomasti toimiva ja oikein kohdistettu rahoitus on keskeinen osa siirtymisessä kohti kokeilevaa yhteiskuntaa”.

Säätiöläisten reaktiot voi lähes kuulla mielessään: ”Tätähän me aina teille sanotaan! Missä ”siirtymisessä”? Tätähän me ollaan tehty koko olemassaolomme ajan! Meidän mielestä suomalaiset on jo todella kokeilevaa kansaa: siksi me tuetaan niiden hyviä, edistyksellisiä, ajankohtaisia, utopistisia, rohkeita ja kaikkien meidän elämää parantavia ideoita yli 420 miljoonalla eurolla vuodessa!”

Apurahasäätiöiden toiminnassa on eittämättä monia vastaavuuksia KORVA-selvityksen peräänkuuluttamiin ”kansalaislähtöisiin pienkokeiluihin ja vahvoihin kokeiluihin”. Kuitenkin julkisella rahalla tuetut kokeiluhankkeet voivat varmasti synnyttää uudenlaista ymmärrystä vastikkeettoman tuen merkityksestä luovuudelle ja muodostaa entistä kehittyneempiä yhteistyön tapoja julkisen ja yksityisen rahan välille. Puhumattakaan tietysti niistä mahdollisista kehityskelpoisista hankkeista, joita rahoituksella saadaan aikaan.

Kokeilurahoitukseen kaavailtu aluksi kahden miljoonan euron julkista rahoitusta

Hallitus puolsi tuoreessa lisätalousarviossaan uudenlaista julkista kokeilurahoitusta jo kuluvana vuonna kahden miljoonan euron potilla. Mikäli Eduskunta puoltaa tätä siemenrahaa, sillä luodaan digitaalinen rahoitusalusta (vrt. Mesenaatti.me) sekä tuetaan 100 pienkokeilun aloittamista ja ”kiihdyttämistä”. Digitaalinen rahoitusalusta mahdollistaa myöhemmin laajemman ja joustavan joukkorahoituksen keräämisen hankkeille – tässä myös säätiöillä olisi mahdollisuus päästä mukaan tukemaan niille kiinnostavimpia kohteita. Koko hanke on omanlaisensa kokeilu, jonka päätteeksi sen onnistuminen ja vaikuttavuus arvioidaan ja tehdään johtopäätökset mahdollisen jatkon suhteen.

Hankkeiden joukkorahoitus on kiinnostava ajatus säätiöille, jotka ovat itse kokeilleet vastaavia malleja viime vuosina, mutta vasta harvakseltaan. Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan jäsenten poolit (post doc-, professori- ja post docs in companies) ovat myös eräänlaisia esimerkkejä joukkorahoituksesta, jossa rahoittajapohja on kuitenkin pidetty rajattuna. KORVA-mallin digitaalinen joukkorahoitusalusta toisi kokeilijat ja erilaiset rahoittajat yhteen, edesauttaisi nopeita rahoituspäätöksiä, helppoa tiedon keräämistä hankkeista sekä läpinäkyvyyttä prosesseihin.

KORVA-rahoitusmallissa kokeilut on jaettu kahteen eri luokkaan, pienkokeiluihin ja vahvoihin kokeiluihin. Pienkokeiluista voi kasvaa kiihdyttämöissä vahvoja kokeiluja; molempia tarvitaan. Pienkokeilut parantavat kansalaisten ja ruohonjuuritason toimijoiden mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan kehittämiseen – niiden rahoitushaarukaksi on arvioitu 500–20.000 euroa. Vahvat kokeilut puolestaan tarvitsevat laajempina ja monimutkaisempina suurempaa rahoitusta ja ammattimaisempaa projektinhallintaa, ja niiden rahoituskatoksi on kaavailtu korkeintaan 100.000 euroa.

Miksi tällaisia kokeiluja sitten ylipäätään kannattaa rahoittaa? Kokeiluilla voidaan palastella suuria ja monimutkaisiakin yhteiskunnallisia ongelmia pienemmiksi ja luoda niille konkreettisia, näyttöön perustuvia ratkaisuja. Pienen kynnyksen tuella voidaan aktivoida kansalaisyhteiskuntaa ja parantaa tavallisten ihmisten osallistumista, yhteenkuuluvuutta ja luottamusta yhteisöön.

Tiedetään myös, että yhteiskunnallisesti ja ei-kaupallisesti suuntautuneilta pienkokeiluilta puuttuu rahoitusta ja sopivia tukikanavia, koska ne jäävät suurten organisaatioiden ja ison mittakaavan rahoitusmallien katveeseen. Pieni ja ketterä rahoitus voi kuitenkin tuoda suurta vaikuttavuutta osuessaan oikeaan kohtaan. Tämähän monissa pienissä säätiöissä tiedetään – oikeaan aikaan saatu apuraha on kääntänyt monen tieteen- ja taiteentekijän uran ratkaisevaan nousukiitoon.

KORVA:n hankesuunnitelma on vielä viimeisteltävänä eivätkä sen lopulliset yksityiskohdat ole tiedossa. Jo nyt on kuitenkin selvää, että kokeilurahaston tavoite on kunnianhimoinen ja no, iloinen, tässä varovaisuuden, pessimismin ja epäonnistumisen pelon maassa. Muun maailman esimerkeistä tiedetään, että mallin mukaisilla vahvoilla kokeiluilla voidaan aidosti saavuttaa yllättäviä, laajamittaisia yhteiskunnallisia ja taloudellisia hyötyjä. Ja lisäarvona vielä innostusta uuden kokeilemiseen. Voiko sitä koskaan olla liikaa?

SARANA

Tulossa kovaa tietoa säätiöiden merkityksestä suomalaiselle tieteelle

Säätiöiden tuki tieteelle on yli 2500-kertaistunut sadassa vuodessa, ja tutkimusta on tuettu yli 4,2 miljardilla eurolla. Säätiöt ovat tutkimuksen turva yhteiskunnallisissa taitekohdissa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöpäivä Kotkaniemessä

Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson säätiöt ovat jo useita kertoja järjestäneet yhteistä tekemistä vuosittain 1.10. vietettävänä säätiöpäivänä.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Vuosisadan rakentajat -kilpailu ratkesi vuosi sitten – mitä tiimeille kuuluu nyt?

Säätiöt antoivat rahoitusta viidelle tiimille vuosi sitten huipentuneessa Vuosisadan rakentajat -haastekilpailuissa. Säätiöiden tuki on auttanut tiimejä viemään toimintansa uudelle tasolle.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Työharjoittelussa Neuvottelukunnassa

Yhdeksäsluokkalainen helsinkiläinen Jami Lahti oli viikon verran Neuvottelukunnan toimistolla TET-harjoittelussa eli työelämään tutustumassa. Harjoittelun tavoitteena on parantaa nuorten käsitystä työelämästä ja erilaisista toimi- ja koulutusaloista.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tillämpningen av dataskydds- förordningen har inletts

Tillämpningen av den länge anteciperade EU:s allmänna dataskyddsförordning inleddes den 25.5.2018. Det märktes dock långt tidigare, att den nya förordningen skulle innebära vissa specifika utmaningar för stipendieutdelande stiftelser och föreningar.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Mitä säätiöiden pitää tietää tutkimusetiikasta?

”Tieteellinen tutkimus voi olla eettisesti hyväksyttävää ja luotettavaa ja sen tulokset uskottavia vain, jos tutkimus on suoritettu hyvän tieteellisen käytännön edellyttämällä tavalla.”

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tutkijoiden muuttoliikkeistä

Tutkijoiden muuttovirrat vievät voimistuvassa määrin Suomesta ulkomaille, erityisesti Yhdysvaltoihin, Ruotsiin, Iso-Britanniaan ja Saksaan. Havainnon esittelivät professori Kai Lindström ja Suomen Akatemian erikoistutkija Timo Kolu artikkelissaan ”Kansainvälistymistä vai aivovientiä?” (Acatiimi 4/2018).

Lue koko artikkeli >

SARANA

Yleishyödyllisyyden yhteismarkkinat

Vaikka tuotteet ja palvelut liikkuvat vapaasti ympäri Eurooppaa, säätiöiden ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen on edelleen vaikea tehdä tehokasta rajat ylittävää yhteistyötä. Eurooppaan on aika rakentaa yleishyödyllisyyden yhteismarkkinat.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kevätaskareita tietosuojan parissa

Takana ovat säätiöiden lokoisat ajat, jos niitä koskaan olikaan. Siitä pitää huolen kovin dynaamisesti kehittyvä regulaatioympäristö: lähipiirisäännökset, MAR-asetus, LEI-tunnus ja tietosuoja-asetus (General Data Protection Regulation, GDPR). Viimeisintä eli EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (EU 2016/679) sovelletaan 25.5.2018 alkaen kaikissa EU:n jäsenmaissa, ja se koskee myös säätiöitä. Tässä kirjoituksessa kahden säätiön asiamies kertoo omakohtaisesti kokemuksistaan tietosuojan koukeroisessa viidakossa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Onko pakko brändätä? Tieto vähentää asiantuntijan viestintäahdistusta

Jos et ole sosiaalisessa mediassa, et ole olemassa. Bloggaa kerran viikossa ja twiittaa kolmesti päivässä. Keskustele ja vuorovaikuta. Asiantuntija, sinä olet oman brändisi seppä!

Lue koko artikkeli >

SARANA

Vahvistetaan yhteistä tietämystä tohtorien koulutuksesta ja työelämästä

Tohtoreiden koulutus ja työllistyminen herättävät säännöllisesti keskustelua. Tämä johtuu muun muassa koulutuksen ja tutkimuksen mittavista säästöistä sekä tohtoreiden työttömyyden kasvusta 2010-luvulla – mutta myös väittelyn jälkeisen työelämän monimuotoistumisesta.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Vaikuttavuuden arvioinnin neljä kovaa K:ta

Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta on kannustanut säätiöitä arvioimaan toimintansa vaikuttavuutta. Useat säätiöt ovatkin tarttuneet toimeen, asettaneet vaikuttavuutensa puntariin ja ottaneet tulokset huomioon toimintansa kehittämisessä. Koko säätiökentän toimivuuden ja vaikuttavuuden arviointia ei myöskään sovi unohtaa. Tätä varten säätiöyhdistyksille ja muille säätiöiden tukijärjestöille on kehitetty kansainvälinen neljän C:n eli suomalaisittain neljän K:n arviointikehikko.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Pääministerin tervehdys säätiöille ja vuosisadan rakentajille

Vuosisadan rakentajat -haastekilpailun finalistit esittäytyivät syyskuussa 2017 viimeistä kertaa ennen kilpailun ratkaisemista. Yleisön joukossa Tavastia-klubilla oli myös pääministeri Juha Sipilä. Vaikka kilpailun palkintoapurahat on jo jaettu, säätiöiden ja ennakkoluulottoman kokeilemisen merkitystä korostava pääministerin puhe säilyy ajankohtaisena pitkän aikaa eteenpäin. Alle on koottu tärkeimmät katkelmat pääministerin terveisistä.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Pohjoismaat yhteisessä säätiörintamassa

Kotimaisen yhteistyön lisäksi kansainvälinen kanssakäyminen ja yhteishankkeet ovat tärkeitä säätiöille. Maan rajojen ulkopuolelle katsominen avaa uusia näkökulmia ja edistää hyvien suomalaisten käytäntöjen levittämistä muualle. Pohjoismaiset säätiöt ovat ryhtyneet järjestämään vuosittaisia verkostoitumistapaamisia, ja lokakuun lopussa Kööpenhaminaan kokoontui yli 150 säätiöiden edustajaa Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Tanskasta.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Avoin tiede – uhka vai mahdollisuus?

Suomi halutaan nostaa maailman johtavien maiden joukkoon tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa. Ensi vaiheessa opetus- ja kulttuuriministeriö on lähtenyt toteuttamaan tavoitetta julkisen sektorin organisaatioiden kanssa, mutta avoimuuden haaste koskee yhtä lailla säätiöitä sekä muita yksityisiä rahoittajia ja tutkimuslaitoksia.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Koko maailma tieteen, kulttuurin ja ilmaisunvapauden asialla

Suomi on valittu Unescon hallintoneuvostoon kaudelle 2017-2021. Unesco eli Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö työskentelee sitkeästi paremman ja tasa-arvoisemman tulevaisuuden rakentamiseksi.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kulttuurirahoituksen miinakentillä

Taiteen rahoittajat aiheuttavat itselleen ongelmia tekemällä työnsä hyvin. Miten tämän kierteen voisi rahoittaa kestävällä tavalla? Keskitä tekemisiäsi ja kerro, mitä ja miksi teet.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kulttuuriperintöä jaossa

Kulttuuriperinnön suojeleminen tänään on huomisen rauhan rakentamista. Monien suomalaisten apurahasäätiöiden perustajat ja lahjoittajat ovatkin halunneet lahjoittaa omaisuuttaan nimenomaan kulttuuriperinnön vaalimiseen.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Vastuu tiedeviestinnästä kuuluu kaikille

Tiedeviestinnästä on tullut itsestään selvä osa tutkijoiden työtä. Välillä tuntuu, että siitä kohistaan nykyään niin paljon ja niin vahvoin sanakääntein, että kyseessä olisi tuoreempikin, vielä juurruttamistaan kaipaava keksintö.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Ihanat, kamalat apurahat ja niiden ihana, kamala myöntäminen

Vaikka säätiöt jakavat Suomessa apurahoja tieteelle, taiteelle ja muihin yleishyödyllisiin tarkoituksiin satoja miljoonia euroja vuodessa, kaikki eivät siitä ilostu.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Uusi, uljaampi vuosisata rakentuu kokeilu kerrallaan säätiöiden haastekilpailussa

Säätiöt ja rahastot halusivat antaa 100-vuotiaan Suomen seuraavan vuosisadan nuorille paremman tulevaisuuden perustamalla haastekilpailun Vuosisadan rakentajat. Haastekilpailun tarkoitus on löytää nuorten elämästä sellaisia ongelmia ja niihin sellaisia ratkaisuja, jotka tekisivät uudella, vaikuttavalla, monistettavalla, yhteistyötä edellyttävällä ja mahdollisimman toteuttamiskelpoisella tavalla Suomea paremmaksi – ja ehkä pala palalta muutakin maailmaa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Miksi säätiöiden pitäisi miettiä digi- ja verkkorooliaan?

Monet vielä viime viikolla villeiltä tuntuneet digisaarnaajien tulevaisuudenvisiot ovat tänään jo vakiintunutta arkea. Miksi säätiöissä pitäisi olla kiinnostuneita omasta digitaalisuuden asteesta ja verkkoroolista?

Lue koko artikkeli >

SARANA

10 vinkkiä verkkosivujesi parantamiseksi

Jos teet säätiössäsi yhden viestintäteon tänä vuonna, olkoon se verkkoroolisi parantaminen. Aloita helposti: vieraile omilla nettisivuillasi leikkien ulkopuolista. Vaikutuitko? Mitä voisi parantaa?

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tieteen rahavirrat kohtaavat

Tutkimusrahoituksen kehittäminen kiinnostaa nyt monia tahoja – tutkijoiden, tieteen ja yhteiskunnan onneksi. Rakentava keskustelu, uutta synnyttävä yhteistyö ja lupaavat kokeilut kannustavat niin rahoittajia kuin rahoituksen kohteita.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Uusi kansallisaarre?! Lupauksia herättävä tutkimustietovaranto

OKM:n ja sidosryhmien yhteistyönä suunnitellaan kansallisen tutkimustietovarannon julkaisemista. Hankkeen tavoite on kerätä tieto tutkijoiden tuloksista yhteen niin, että tiedot olisivat saatavilla yhdestä paikasta eri tarkoituksiin helposti ja avoimesti. Tuloksena syntyy kattava kokonaiskuva siitä, mitä ja miten Suomessa tutkitaan – ja millä rahalla.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tutkimusrahoituksen sampoa takomassa

Säätiöiden tutkimusrahoitusseminaari synnytti rutkasti uusia ajatuksia tieteen tulevaisuudelle. Aivomyrsky kokosi konkreettisia toimenpide-ehdotuksia niin valtiolle, yliopistoille kuin säätiöille.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tätä et olisi arvannut: kansa arvostaa säätiöitä isosti

Enemmän kuin kaksi kolmesta antaa apurahasäätiöille hyvän tai erittäin hyvän arvosanan. Uusin säätiöbarometri osoittaa kansan luottavan säätiöiden toimintaan.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Miltä siellä säätiörekisterissä ja -valvonnassa nyt oikeasti tuntuu?

Vuosi sitten säätiölakiuudistuksen käytännön vaikutuksia odotettiin säätiöissä ja viranomaistenkin piirissä pelonsekaisin tuntein. Vaan oliko pelkoon aihetta? Miten on pärjätty, PRH?

Lue koko artikkeli >

SARANA

Uuden säätiölain vaikutukset säätiön tilintarkastukseen

Säätiöiden hallitukset ovat vastuussa uuden säätiölain mukaisista toimintakertomustiedoista. Olkaapa tarkkoina siellä säätiöissä nyt ryhtyessänne laatimaan vuoden 2016 tilinpäätöksiä!

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöt, sijoitetaan vastuullisemmin!

Nesslingin Säätiö on sitoutunut sijoittamaan vastuullisemmin ja kestävämmin. Nyt se haastaa muut säätiöt mukaan näyttämään esimerkkiä.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Miten tieteellistä säätiötutkimuksen pitäisi olla?

Säätiöitä tutkivia yksiköitä on Euroopassa useita, mutta silti säätiöistä kaivataan jatkuvasti lisää tietoa. Moniulotteinen säätiötutkimus olisi todella hyödyllistä säätiöiden oman työn kehittämiseksi.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöiden tiederahoitus Euroopassa mittavaa mutta lisätietoja kaivataan

Kansainvälinen EUFORI-tutkimus kartoitti eurooppalaissäätiöiden tutkimusrahoitusta 2012 lukujen pohjalta: säätiöiltä yli 5 mrd euroa tieteelle vuosittain.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Satavuotinen säätiötuki tieteelle selviää pala palalta

Yksityiset yleishyödylliset säätiöt ovat 1900-luvun alusta alkaen rahoittaneet eri tieteenaloja merkittävällä tavalla. Säätiöiden kokonaisrahoituksesta ja sen vaikutuksesta tieteen ja tiedepolitiikan kehittymiseen ei kuitenkaan ole ollut tutkittua tietoa. Dosentti Allan Tiitan johtama tutkimushanke ratkaisee monimutkaista palapeliä, jonka muodostama kokonaiskuva satavuotisesta säätiörahoituksesta ja sen suhteesta julkiseen tutkimustukeen paljastuu alkuvuodesta 2018.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Aurora-apurahatietokannan päivittäminen päättymässä

Nykyisen tietokannan tiedot ovat nähtävissä verkkosivuilla elokuun loppuun asti.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kokeiluilla vauhtia – vauhtia kokeiluihin?

Valtioneuvoston suunnitelma kokeiluja tukevasta joukkorahoitusalustasta on säätiöillekin kiinnostava.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tilintarkastaja säätiössä

Asiantuntijakatsauksemme kertoo uudistuneesta tilintarkastuksesta kaiken, mitä säätiön ja yhdistyksen johdossa olevien tulisi tietää.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tohtorit ja työ, mitämitämitä?!

Tutkijankoulutettujen tehtävät työelämässä muuttuvat. Aiempaa useammin tohtorit sijoittuvat muihin kuin tutkimustehtäviin. Tutkijanuran poluilla samoilevat nykyisin opettajat, mentorit, asiantuntijat ja johtajat, eivät yksiselitteisesti vain ”tutkijat”. Entistä useampi tutkimustehtävissä työskentelevä toimii työuransa aikana eri sektoreilla, eri maissa tai eri aloilla.

Lue koko artikkeli >

SARANA

”Säätiöiden lahjoittajista kunniakansalaisia”, vaatii Arto Hiltunen

Hyvää lukemista joulupukin konttiin: Hiltusen uusi johtajuuskirja pureutuu säätiöihinkin.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Lähipiiri pieni pyörii?

Sisällysluettelo säätiön lähipiiriohjeen laatimiseksi tarjoillaan ruokahalun herättäjänä 1.12.2015 odotellessa, s'il vous plaît!

Lue koko artikkeli >

SARANA

Souvenirer från den intellektuella godisbutiken

Tuliaisia älyllisestä karkkikaupasta

Lue koko artikkeli >

SARANA

Verosoppaan lisämaustetta lahjoituskohtelusta

Kummasta tulee parempi mieli, lahjan antamisesta vai saamisesta? Suomalaiset ovat hyviä lahjoittamaan yhteiseksi hyväksi, mutta siihen pitää kannustaa. Ei kepillä vaan porkkanalla.

Lue koko artikkeli >

SARANA

6 kohtaa, jotka ainakin kannattaa tarkistaa säätiölain uudistuessa

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöt, verotus ja klapikone yhden miehen intohimoina

”Kun alkaa perehtyä säätiökenttään, pinnan alta paljastuu aivan muuta kuin olettaisi.” Kansantaloustieteen professori Matti Virén on tehnyt syväsukelluksen säätiöiden ytimiin viimeisimmässä tutkimushankkeessaan. Hän on parin vuoden aikana kartoittanut yleishyödyllisten yhteisöjen, siis säätiöiden ja yhdistysten, toimintaa ja asemaa Suomessa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Rahan antamisen vaikeudesta – apuraha-asiantuntija avautuu

Useammankin rikkaan mesenaatin suuhun on sijoitettu sanonta siitä, miten omaisuuden kartuttaminen on helppoa verrattuna siihen, miten vaikeata on valita, kenelle omaisuuttaan lahjoittaa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kulturvänner för livet

Kulturvän är en av de nya verksamheter som Folkhälsan startat med hjälp av medel från luciainsamlingen. Luciainsamlingarna, som ordnas i samband med valet av Finlands Lucia, har under åren 2011–2013 samlat in medel för att på olika sätt stöda och hjälpa äldre som är ofrivilligt ensamma. År 2013 inbringade insamlingen nästan 114 000 euro.

Lue koko artikkeli >