SARANA | 1.10.2018

Apurahatutkijat ja taiteilijat uhattuina! Veroesitys vähentämässä tieteen ja taiteen suoraa tukea 40–75 miljoonaa € vuodessa

SARANA | 1.10.2018

Liisa Suvikumpu, toimitusjohtaja SRNK

Hallituksen ja eduskunnan pöydälle on tulossa viikolla 42 veroesitys tulolähdejaon poistosta. Esityksen mukaan yleishyödyllisten yhteisöjen – kuten apurahasäätiöiden ja yliopistojen – kiinteistöistä saatuja vuokratuloja ryhdyttäisiin verottamaan nykyistä huomattavasti korkeammalla veroprosentilla.

Yksinkertaistetusti on kyse seuraavasta: esityksestä pyydettiin lausunnot lukuisilta asiantuntijoilta. Lähes kaikki vastustivat esitystä siirtää osa yleishyödyllisten yhteisöiden kiinteistötulosta nykyisestä alennetusta verokannasta (6,27 %) muiden yhteisöiden verokantaan (20 %). Valmistelijat vetoavat siihen, että tilanteen jättäminen ennalleen merkitsisi EU:n säädösten mukaan epäsuoraa valtiontukea, jonka komissio on kieltänyt.

Muita kuin ylivarovaista Suomea oletettu EU-sääntely ei tunnu haittaavan. Ruotsissa on parhaillaan aivan vastaava säädösmuutos meneillään. Siellä yleishyödyllisten yhteisöjen elinkeinotoiminta ja nimenomaan kiinteistöliiketoiminta on säädetty suoraan verovapaaksi tietyin edellytyksin. Aivan vastaava tilanne on suurimmassa osassa EU-maita, kuten European Foundation Centerkin todentaa.

Konkreettisten veroargumenttien lisäksi tapauksen taustalla on elintärkeä kysymys siitä, että kaikissa sivistysvaltioissa yleishyödyllisille yhteisöille on säädetty erityisasema niiden merkittävän yhteiskunnallisen työn vuoksi. Suomessa julkinen raha ei lisäänny, mutta yksityisten kansalaisten varallisuus kasvaa. On motivoitava kansalaisia lahjoittamaan omaisuuttaan yhteiseksi hyväksi kannusteilla, eikä päinvastoin heikentää säätiöiden asemaa ja siten tehdä lahjoittamisesta epähoukuttelevaa. Tällä hetkellä Suomi on kansainvälisissä yleishyödyllisyysvertailuissa ykkösenä, mutta veroesityksen jälkeen menisimme samalle viivalle Turkin kanssa.

Tiivistetysti, mistä hallituksen esityksessä on kyse säätiöiden kannalta

  • kiinteistöliiketoimintaa ollaan säätämässä elinkeinotoiminnaksi
  • yleishyödyllisten yhteisöjen harjoittama kiinteistösijoitustoiminta muuttuisi elinkeinotoiminnaksi, jos se muutoin täyttäisi elinkeinotoiminnan kriteerit.
  • nykyisin yleishyödyllisen yhteisön laajahkonkaan kiinteistöomaisuuden vuokraaminen ei ole elinkeinotoimintaa, vaan kysymyksessä on yhteisön omaisuuden normaali hoitaminen, johon yhteisöllä on myös tosiasiallinen velvollisuus sääntöjensä mukaisen toiminnan turvaamiseksi. Siten luonteva verolaki yleishyödyllisille yhteisöille ei ole EVL vaan TVL.
  • yleishyödyllisten yhteisöjen toiminnan laajentaminen elinkeinotoiminnaksi vaikeuttaisi näiden yhteisöjen yhteiskunnallisesti merkittävää asemaa sosiaali- ja terveysalalla sekä tieteen ja taiteen tukemisessa.
  • lakiesitys merkitsisi, että apurahasäätiöt joutuisivat vähentämään tukeaan 15–50 miljoonaa euroa vuodessa riippuen siitä, millä verokannalla säätiöiden vuokratuloja verotettaisiin.
  • vielä suurempi seuraus on, että SDP:n ajama vähintään 5%:n osinkojen lähdevero säätiölle menisi aikanaan helposti läpi. Olisi helppoa argumentoida, että tasapuolisen kohtelun vuoksi myös säätiöiden muuta tuloa pitää verottaa.
  • oletettuna seurauksena säätiöt siirtyisivät kiinteistöistä pörssiosakkeisiin, joten säätiöiden osinkojen lähdeveron ollessa vähintään 5% säätiöt joutuisivat vähentämään molempien verojen yhteisvaikutuksen verran eli 40–75 miljoonaa tukeaan tieteeltä, taiteelta ja sosiaalisista tarkoituksista.
  • verotuksen piiriin tulevat myös yliopistot, joiden asema heikentyisi siis sekä suoraan että säätiötuen vähentymisen kautta.


MUUTOSESITYS HALLITUKSEN ESITYKSEEN TULOLÄHDEJAON POISTOSTA (HE-LUONNOS VM017:00/2018)

Hallituksen esityksessä (HE-luonnos VM017:00/2018) tulolähdejaon poistosta on ehdotettu lisättäväksi uusi 2 momentti Lakiin elinkeinotulon verottamisesta (EVL) 1 §:

"Tuloverolain (1535/1992) 3 §:ssä tarkoitetun yhteisön sekä 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun elinkeinoyhtymän verotuksessa elinkeinotoiminnalla tarkoitetaan myös kiinteistöliiketoimintaa."

Tuloverolain 3 § kattaa myös säätiöt ja yhdistykset. Yleishyödyllisille yhteisöille aiheutuu negatiivisia vaikutuksia kiinteistöliiketoiminnan käsitteen laajenemisesta siten, että elinkeinotoiminnalla tarkoitetaan myös kiinteistöliiketoimintaa. Aikaisemminkin yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöliiketoiminta on verotettu mutta tuloverolain (TVL) tulolähteessä ja sen myötä alemmalla verokannalla.

Mikäli lakiehdotus menee läpi valmistellussa muodossa, merkitsee se yleishyödyllisille säätiöille verokannasta riippuen 15-50 miljoonan euron menetyksiä, jotka näkyvät suorina vähennyksinä tieteen ja taiteen rahoitukseen. Samalla avataan portti myös yleishyödyllisten säätiöiden muun varallisuuden tuoton kuten osinkotuottojen verottamiseen. Julkisuudessa ehdotettu osinkojen 5 %:n lähdeveron käyttöönotto merkitsisi 25 miljoonan euron vähennystä maksettaviin apurahoihin. Nyt avattavan yleishyödyllisten säätiöiden sijoitustoiminnan tuoton verottamisen vaikutus voisi muine seurausvaikutuksineen vähentää yksin yleishyödyllisten säätiöiden tieteen ja taiteen rahoitusta 40-75 miljoonaa euroa vuodessa.

Jotta tätä tieteen ja taiteen rahoituksen merkittävää heikentämistä ei tapahtuisi, hallituksen esitykseen on otettava kirjaus, jossa otetaan mukaan kaikki TVL 21a, 21b ja 22 §:ssä mainitut yhteisöt, eli yliopistot, ammattikorkeakoulut sekä yleishyödylliset yhteisöt poikkeuksen piiriin. Ehdotuksen EVL 1 §:ään ehdotetaan uusi mom. 3:

”Yllä 2 momentissa säädetystä huolimatta sovelletaan tuloverolain 21a §:ssä, 21b §:ssä ja 22 §:ssä mainitun yhteisön osalta, mitä tuloverolaissa säädetään.”

Tämä pitäisi kiinteistötulot edelleen TVL:n piirissä. Tällaisella kirjauksella ei ehdoteta
"yksiselitteistä poikkeusta, jonka perusteella yleishyödyllisen toimijan harjoittama kiinteistötoiminta ei olisi missään tilanteessa elinkeinotoimintaa” vaan ohjataan verotus EVL:n puolelta takaisin TVL:n puolelle arvioitavaksi. Sovellettavaksi tulisi silloin käytännössä TVL 23 §, jonka mukaan "yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta. Lisäksi se on verovelvollinen muuhun kuin yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoitukseen käytetyn kiinteistön tai kiinteistön osan tuottamasta tulosta kunnalle 124 §:n 3 momentissa tarkoitetun tuloveroprosentin mukaan.” Verotuksen lopputuloksen kiinteistöliiketoiminnan osalta pitäisi tällöin olla sama kuin nyt voimassa oleva verotuskäytäntö.

Katso myös esim. Suomen Tilintarkastajien lausunto asiasta.

SARANA

Apurahatutkijat ja taiteilijat uhattuina! Veroesitys vähentämässä tieteen ja taiteen suoraa tukea 40–75 miljoonaa € vuodessa

Hallituksen ja eduskunnan pöydälle on tulossa viikolla 42 veroesitys tulolähdejaon poistosta. Esityksen mukaan yleishyödyllisten yhteisöjen – kuten apurahasäätiöiden ja yliopistojen – kiinteistöistä saatuja vuokratuloja ryhdyttäisiin verottamaan nykyistä huomattavasti korkeammalla veroprosentilla.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Integrify kouluttaa maahanmuuttajista koodareita ennätysajassa ja vastaa huutavaan koodaripulaan

Säätiöiden Vuosisadan rakentajat -haastekilpailusta ja Sitran Ratkaisu 100 -kilpailuista ponnistanut Integrify vastaa kahteen suureen yhteiskunnalliseen haasteeseen omalla poikkeuksellisella ratkaisullaan. Integrify on jo pitkällä tavoitteessaan kouluttaa maahanmuuttajien joukosta sata uutta koodaria vuoden 2018 aikana.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Someturvaa rakennetaan kohti yhteiskunnallista vaikuttavuutta

Vuosisadan rakentajat -haastekilpailussa toiseksi tullut Someturva-tiimi tavoittelee isoja yhteiskunnallisia muutoksia. Asiantuntijat arvioivat, että Suomessa on noin puoli miljoonaa nuorta, jotka ovat tulleet loukatuiksi sosiaalisessa mediassa. Somessa haukkuminen, kiristetyksi tuleminen tai nolaamisen kohteeksi joutuminen koskee nuorten lisäksi myös aikuisia. Someturva-palvelun on tarkoitus tuoda konkreettinen työkalu someloukkausten käsittelyyn.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöiden ja rahastojen yhteinen lahja satavuotiaalle Suomelle alkaa kääriytyä esiin paketistaan

Yleishyödylliset säätiöt ja rahastot ovat antaneet 100-vuotiaalle isänmaalleen arvokkaan ja tulevaisuuteen suuntautuvan lahjan. Ne järjestivät Vuosisadan rakentajat –haastekilpailun ja palkitsivat voittajatiimit muhkealla, yhteensä 2,45 miljoonan euron suuruisella apurahasummalla. Kilpailussa kehitettiin ratkaisuja nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden parantamiseksi ja sitä kautta koko Suomen menestyksekkään tulevaisuuden rakentamiseksi. Vuosisadan rakentajien voittopotti oli kirkkaasti suurin Suomen satavuotisjuhlavuonna järjestettyjen haastekilpailujen joukossa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Uusi, uljaampi vuosisata rakentuu kokeilu kerrallaan säätiöiden haastekilpailussa

Säätiöt ja rahastot halusivat antaa 100-vuotiaan Suomen seuraavan vuosisadan nuorille paremman tulevaisuuden perustamalla haastekilpailun Vuosisadan rakentajat. Haastekilpailun tarkoitus on löytää nuorten elämästä sellaisia ongelmia ja niihin sellaisia ratkaisuja, jotka tekisivät uudella, vaikuttavalla, monistettavalla, yhteistyötä edellyttävällä ja mahdollisimman toteuttamiskelpoisella tavalla Suomea paremmaksi – ja ehkä pala palalta muutakin maailmaa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Vuosisadan rakentajat matkalla maineeseen - Kesäranta odottaa!

Säätiöiden haastekilpailu on jo nyt menestys. Presidentti ja pääministeri innostuivat, mediat hehkuttavat, ja ennen muuta finaaliratkaisujaan kehittävät tiimit vakuuttavat: Suomen nuorten parempi tulevaisuus on askeleen lähempänä ”Vuosisadan rakentajien” myötä.

Lue koko artikkeli >

SARANA

15 nuorten hyvinvointia parantavaa ideaa pääsi jatkoon säätiöiden Vuosisadan rakentajat -kilpailussa

Suomalaiset säätiöt ovat löytäneet joukon rohkeita ja suuria ideoita Suomen nuorten hyväksi: Vuosisadan rakentajat -haastekilpailun finalistit on nyt valittu. Jatkoon pääsi 15 ideaa, jotka vahvistavat 10–26-vuotiaiden nuorten hyvinvointia ja osallisuutta yhteiskunnassa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöpäivä

Kansainvälistä Säätiöpäivää vietetään eri puolella Eurooppaa. Katso videotervehdys!

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöt, sijoitetaan vastuullisemmin!

Nesslingin Säätiö on sitoutunut sijoittamaan vastuullisemmin ja kestävämmin. Nyt se haastaa muut säätiöt mukaan näyttämään esimerkkiä.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Miten tieteellistä säätiötutkimuksen pitäisi olla?

Säätiöitä tutkivia yksiköitä on Euroopassa useita, mutta silti säätiöistä kaivataan jatkuvasti lisää tietoa. Moniulotteinen säätiötutkimus olisi todella hyödyllistä säätiöiden oman työn kehittämiseksi.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöiden tiederahoitus Euroopassa mittavaa mutta lisätietoja kaivataan

Kansainvälinen EUFORI-tutkimus kartoitti eurooppalaissäätiöiden tutkimusrahoitusta 2012 lukujen pohjalta: säätiöiltä yli 5 mrd euroa tieteelle vuosittain.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Aurora-apurahatietokannan päivittäminen päättymässä

Nykyisen tietokannan tiedot ovat nähtävissä verkkosivuilla elokuun loppuun asti.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tilintarkastaja säätiössä

Asiantuntijakatsauksemme kertoo uudistuneesta tilintarkastuksesta kaiken, mitä säätiön ja yhdistyksen johdossa olevien tulisi tietää.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tehdään säätiövalvoja tarpeettomaksi!

PRH:n tuore valvonta- ja lakipäällikkö Terhi Maijala lämpenee puhuessaan kolmesta asiasta: vastuusta, vakuutuksista ja veneilystä. ”Säätiön hallituksen rooli on huikea”, Maijala toteaa. Sillä hän tarkoittaa niin luottamusasemasta seuraavaa suurta vastuuta kuin sen vastapainona olevia mahdollisuuksia parantaa yhteiskuntaa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Älä vatuloi, vaan lue Säätiön hyvä hallinto

Jos omat tiedot tai ymmärrys säätiön hoitamisesta eivät riitä, kannattaa ottaa apuun uunituore Säätiön hyvä hallinto -opas. Se on Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan laatima suositus siitä, miten hyvin hoidettu säätiö toimii. Säätiökentän itsesääntelyohjeeksi kirjoitettu opas on juuri päivitetty vastaamaan uutta säätiölakia.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Toimitusjohtaja säätiössä

Moni säätiö miettii parhaillaan, ottaako käyttöön uuden säätiölain mukainen ”toimitusjohtaja” vai jatkaako ”asiamiehellä”. Neuvottelukunta pyysi riippumatonta säätiöasiantuntija OTL Juha Viertolaa selvittämään, mitä toimitusjohtaja säätiölle oikeastaan merkitsee. Viertola suosittelee selvityksessään varsinkin varakkaampia apurahasäätiöitä ja suuria toiminnallisia säätiöitä valitsemaan toimitusjohtaja-toimielimen työsuhteisen ”asiamiehen” sijaan.

Lue koko artikkeli >

SARANA

150 miljoonaa euroa vastinrahaa yliopistojen varainkeruulle

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiölakiuudistus kohti loppuhuipennusta

Säätiölakiesitys on edennyt valiokuntakäsittelyyn. Vaikka lopulliseen lakitekstiin voi siis vielä tulla muutoksia, esityksestä voi nostaa tärkeimpiä näkökohtia esiin jo nyt. Säätiöiden näkökulmasta lakiuudistuksessakin yksi asia nousee ylitse muiden: Yhteiskunta hyötyy nyt ja tulevaisuudessa säätiöistä sekä niiden tehokkaasta ja joustavasta toiminnasta yhteiseksi hyväksi. Säätiölain uudistaminen on hyvä asia, jotta osin vanhentunut laki päivitetään ja säätiöille luodaan paremmat edellytykset tukea omalta osaltaan talousvaikeuksissa kamppailevaa Suomea ja suomalaisia.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kaikki Suomen säätiöt viettävät maan ensimmäistä säätiöpäivää 1.10.2014

1.10.2014 vietetään koko Suomessa maan ensimmäistä Säätiöpäivää. Reipas ja iloinen tapahtumapäivä saa Suomen kaikki säätiöt liekkeihin. Sanomatalon Mediatorilla Helsingissä järjestetään päivän päätapahtuma klo 16–18. Säätiöpäivän tunnuksena on ”Perintöä jaossa”. Sanaleikki viittaa sekä säätiöiden tehtävään kulttuuriperinnön vaalijoina että säätiöiden kunniatehtävään toteuttaa lahjoittajiensa henkistä perintöä. Säätiöpäivän kartta paljastaa tieteen, taiteen ja kulttuurin tekijät ja tekopaikat. Tule ihmettelemään ja ihailemaan säätiöiden tekoja yhteiseksi hyväksi!

Lue koko artikkeli >

SARANA

Vahvojen naisten valtakunta

Monelle suomalaiselle ”Kone” ei enää tuo ensimmäisenä mieleen hissejä. ”Koneesta”, siis Koneen Säätiöstä, on tullut synonyymi laadukkaalle tieteelle ja taiteelle, ennakkoluulottomille yhteiskunnallisille puheenvuoroille ja rajoja rikkoville kulttuuritapahtumille. Ensimmäisenä naispuolisena Koneen Säätiön hallituksen puheenjohtajana Hanna Nurminen arvioi, että säätiön menestyksen takana on hallituksen ja henkilökunnan dynaamisuus ja ennakkoluulottomuus. Koneen säätiö on pystynyt muuttumaan ajan mukana.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Apurahansaajan arkea ja juhlaa

Kirjailija-toimittaja Karo Hämäläisen kalenterissa apuraha vapauttaa tilaa taiteelliselle työlle. Karo Hämäläisellä on villi ja vapaa tunne: kaksi kuukautta sitten hän jätti leipätyönsä Arvopaperissa ja heittäytyi freelancetoimittajaksi ja kirjailijaksi. Tässä kirjailijan päiväunessa omaa rooliaan näyttelevät apurahasäätiöt, joiden tuen turvin Hämäläisellä on taloudellinen mahdollisuus kirjoittaa uutta teostaan ainakin jonkin aikaa muista töistä vapaana.

Lue koko artikkeli >