SARANA | 19.12.2019

Puoli vuosisataa

SARANA | 19.12.2019

Liisa Suvikumpu, toimitusjohtaja, Säätiöt ja rahastot ry

Säätiöiden ja rahastojen oma informaatio on yhä tärkeämpää. Toisena vaihtoehtona – josta on jo saatu esimerkkejä – ovat ulkopuolisten tekemät, puutteelliseen asiantuntemukseen perustuvat selvitykset. Säätiölaitosta koskevat poliittiset ratkaisut tulevat perustumaan näihin selvityksiin, elleivät säätiöt ja rahastot huolehdi asiallisten tietojen antamisesta itsestään.

Yllä oleva kappale ei ole Säätiöt ja rahastot ry:n uusimman strategian toimintaympäristöanalyysistä. Kirjoitus on alku pöytäkirjasta, joka laadittiin 15.12.1970 iltapäivällä hotelli Helsingin kokoustiloissa. Paikalle oli kokoontunut 26 herraa maan tärkeimmistä säätiöistä pitämään neuvottelukokousta säätiöitä pohdituttavista ajankohtaisista asioista. Lyhyt ote osoittaa parhaiten, miten tiedon arvo oli itsestäänselvyys jo 50 vuotta sitten. Muodikas tutkitun tiedon merkityksen korostaminen on siis jatkumoa ymmärrykselle, joka on syntynyt varsin erilaisessa maailmassa kuin nykyisemme.

Paikalle oli kokoontunut 26 herraa
maan tärkeimmistä säätiöistä.

Kiinnostavinta nykysäätiöläisille on se, miten vähän säätiöille tärkeimpinä pidetyt aiheet ovat muuttuneet puolessa vuosisadassa. Säätiöiden ensimmäisen neuvottelukokouksen pöytäkirjaan tallentuivat seuraavat huolet: tietoa säätiöiden tuen kohdentumisesta tarvitaan kipeästi säätiöiden oman toiminnan kehittämiseksi ja poliittisen päätöksenteon pohjaksi, säätiöiden välistä yhteistyötä ja yhteydenpitoa halutaan lisätä sekä apurahanmyöntöprosesseja ja apurahansaajien asemaa parantaa.

Samat teemat toistuvat katsoessamme alkavalle 2020-luvulle säätiöiden silmin. Kysymys ei ole siitä, etteikö töitä ongelmien ratkaisemiseksi olisi tehty töitä hartiavoimin tai etteivätkö säätiöiden oma yhteistyö ja yhdistys olisi jo saaneet merkittäviä parannuksia aikaan. On vain niin, että monimutkaisiin ongelmiin ei ole yksinkertaisia tai nopeita ratkaisuja. Sen vuoksi Säätiöt ja rahastot ry. tähyää tulevaisuuteen entistä energisempänä ja innostuneempana hoitamaan yhteisiä asioita koko yhteiskuntamme hyväksi.

Uusi takki ja hattu

Yhdistyksen 50-vuotisjuhlavuoden alkajaisiksi palaamme juurillemme: otamme käyttöön selkeämmän ja ytimekkäämmän nimen, Säätiöt ja rahastot (ry.), jolla meihin viitattiin toimintamme alkuvuosikymmeninä. "Neuvottelukunta" jää siis pois käytöstä; alun perinhän se viittasi nimenomaan yhdistyksen jäsensäätiöiden kahdesti vuodessa pitämiin ”neuvottelukokouksiin”, joissa säätiöt edistivät yhteisiä asioita neuvottelemalla yhteisistä näkökulmista. Samoin ”Säätiöpalvelu” haudataan tarpeettomana, eikä Saranaakaan pian enää käytetä sekoittamassa selkeätä konseptiamme. Nimet muuttuvat, toiminta paranee.

Seuraavat 50 vuotta yhdistys jatkaa samalla erinomaisella linjalla kuin aiemminkin: se edistää säätiöiden ja muiden apurahanjakajien välistä yhteistyötä, säätiöiden yhteiskunnallista asemaa ja arvostusta sekä kehittää säätiöiden hyviä toimintatapoja ja säätiöläisten ammattitaitoa. Kaiken toiminnan tavoitteena on tukea säätiöitä ja rahastoja ja sitä kautta suomalaista yhteiskuntaa ja kaikkia suomalaisia. Mitä ikinä se milloinkin merkitseekään!

Mihin säätiöiden yhdistystä oikein tarvitaan?

Säätiöyhdistyksemme toiminnan ydintä ovat yhdessä päätetyt linjaukset hyvästä hallinnosta ja parhaista toimintatavoista. Alan parhaiden käytäntöjen määritteleminen ja kehittäminen sekä niihin sitoutuminen ovat tärkeä viesti muulle maailmalle: yhdistyksen jäsenet ovat priimuksia, jotka haluavat toimia parhaalla mahdollisella tavalla ja tehdä siten mahdollisimman vaikuttavaa työtä yhteiseksi hyväksi.

Muun yhteiskunnan odotukset säätiöitä kohtaan ovat kasvaneet ja kasvavat jatkuvasti. On tärkeätä, että säätiöillä on yhdistys, joka voi käyttää puheenvuoroja kaikkia säätiöitä koskevista asioista. Vaikka säätiöt eivät ole kaikesta samaa mieltä, monet yhteiset, yhdessä kerrotut näkemykset vahvistavat kenttää ja edesauttavat yhteistyötä myös ulospäin, sidosryhmien kanssa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Toiminnassa mukana olevat säätiöläiset pitävät yhdistystä elintärkeänä: jos säätiöt eivät itse tuo yhteistä ääntään, tehokkuuttaan ja vaikuttavuuttaan esiin, kukas sitten.

Yhdistys luo säätiöissä toimiville oman yhteisön ja verkoston. Suuri osa suomalaisista säätiöistä on niin pieniä, ettei niissä ole varsinaista työyhteisöä. Tähän puutteeseen oma yhdistys luo vuorovaikutusyhteisön, josta löytyy vertaisia, kumppaneita, tukea ja ymmärrystä. Yhdistyksen piiristä löytyvät kollegat ajatusten vaihtoon, sparraukseen ja työntekoon. Tieto ja tuki, jota yhdistys pystyy tarjoamaan, ovat monelle yksinpuurtavalle säätiöläiselle korvaamattomia.

Säätiötoiminta on puolessa vuosisadassa
ammattimaistunut merkittävästi.

Yhteisten linjausten, toimintakulttuurin ja tiedontuotannon kautta säätiötoiminta on puolessa vuosisadassa myös ammattimaistunut merkittävästi. Jatkuvasti kasvava jäsenmäärä osoittaa hyvin, että yhdistyksen toiminta on tärkeätä ja tarpeellista. Nykyisenä yhteistyön ja vuoropuhelun arvostamisen aikana säätiöyhdistyksen olemassaoloa ei enää tarvitse perustella.

Säätiöistä ei ole Suomessa – vielä – opintokokonaisuutta, ja niistä on vaikeata oppia muuten kuin tekemällä töitä säätiöissä ja tapaamalla muita säätiöiden parissa työskenteleviä. Säätiöyhdistystä sen jäsenet pitävät erinomaisena foorumina tutustua muihin säätiöihin, jolloin myös ymmärrys omasta työstä kasvaa.

Yhteisen yhdistyksen kautta voimme kehittää suomalaista säätiökenttää kokonaisuutena ja tehdä sellaista, mihin yhdenkään suurenkaan säätiön voimavarat eivät yksin riitä.

Kuva: Säätiöt ja rahastot ry

SARANA

Säätiöt ja rahastot ry

Nimemme muuttui: Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta on nyt Säätiöt ja rahastot ry. Uudet verkkosivumme avataan myös pian.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Puoli vuosisataa

Säätiöiden ja rahastojen oma informaatio on yhä tärkeämpää. Toisena vaihtoehtona – josta on jo saatu esimerkkejä – ovat ulkopuolisten tekemät, puutteelliseen asiantuntemukseen perustuvat selvitykset. Säätiölaitosta koskevat poliittiset ratkaisut tulevat perustumaan näihin selvityksiin, elleivät säätiöt ja rahastot huolehdi asiallisten tietojen antamisesta itsestään.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöt ilkeiden ongelmien ratkaisijoina

Mitä enemmän asiaa ajattelee, sitä ilmeisempää on, että yleishyödylliset säätiöt voivat olla ratkaisu aikamme ilkeisiin ongelmiin. Eri ongelmien ja ilmiöiden parhaat asiantuntijat saavat äänensä kuuluville, kun säätiörahoitus edistää myös marginaalisilta vaikuttavia ja epäsovinnaisia ratkaisuja.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tutkimusrahoitus toimivaksi – eikö se sittenkin onnistuisi?

Apurahasäätiöt tukevat tiedettä sadoilla miljoonilla euroilla vuosittain. Säätiöt haluavat myös käydä avointa keskustelua tiederahoituksesta parhaiden ratkaisujen löytämiseksi.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Vastuullinen sijoittaminen trendaa säätiöissä

Vastuullisesta sijoittamisesta on tullut uusi normaali: noin puolet maailman varallisuudenhoitajien salkuista on vastuullisen sijoittamisen periaatteiden piirissä. Muutos on tapahtunut nopeasti. Vielä muutama vuosi sitten vastuullisuutta omiin salkkuihinsa penänneet yleishyödylliset säätiöt saivat kotimaisilta varainhoitajilta vain vältteleviä vastauksia.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Lääketieteellinen tutkimus yhä enemmän säätiörahoituksen varassa

Lääketieteelliseen tutkimukseen myönnetyn valtion tutkimusrahoituksen ja kotimaisten yritysten rahoituksen laskua on viime vuosina onnistuttu kompensoimaan säätiörahoituksella. Ratkaisu ei kuitenkaan ole kestävä. Eniten tilanteesta kärsii kliininen tutkimus, kertoo lääketiedettä tukevien säätiöiden tuore selvitys.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Suomalaiset taidesäätiöt avaavat kokoelmiaan suurelle yleisölle

Taidesäätiöiden yhteistyö mahdollistaa kultakauden aarteiden näkymisen konttoreiden ulkopuolella. Maakuntien taidemuseot pääsevät puolestaan kuratoimaan taidehistorian merkkiteoksista näyttelyitä, jotka tuovat uutta museoiden yleisöillekin.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöiden verotusta pitää kehittää Suomen parhaaksi

Yksityiset apurahasäätiöt tukivat Suomessa vuonna 2017 yli puolella miljardilla eurolla tiedettä, taidetta, kulttuuria ja lukemattomia muita yhteiskunnallisia kohteita. Niiden rahoituksella tehdään kotiseututyötä, puhdistetaan Itämerta, tuetaan vähävaraisten lasten harrastamista, opetetaan koodaamista ja parannetaan syöpiä.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöiden tuki tieteelle ja taiteelle hyödyttää kaikkia: kolme yleishyödyllistä tavoitetta hallitusohjelmaan

Tiede ja taide tarvitsevat vakautta – niissä ei tunneta pikavoittoja. Tiede ja taide tarvitsevat lisää myös yksityistä rahaa, kun valtiontalous ennusteiden mukaan supistuu tulevaisuudessa. Ja Suomi tarvitsee hallituksen, joka puolustaa sivistystä niin hyvinä kuin huonoina aikoina.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Apurahatutkijat ja taiteilijat uhattuina! Veroesitys vähentämässä tieteen ja taiteen suoraa tukea 40–75 miljoonaa € vuodessa

Hallituksen ja eduskunnan pöydälle on tulossa viikolla 42 veroesitys tulolähdejaon poistosta. Esityksen mukaan yleishyödyllisten yhteisöjen – kuten apurahasäätiöiden ja yliopistojen – kiinteistöistä saatuja vuokratuloja ryhdyttäisiin verottamaan nykyistä huomattavasti korkeammalla veroprosentilla.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Integrify kouluttaa maahanmuuttajista koodareita ennätysajassa ja vastaa huutavaan koodaripulaan

Säätiöiden Vuosisadan rakentajat -haastekilpailusta ja Sitran Ratkaisu 100 -kilpailuista ponnistanut Integrify vastaa kahteen suureen yhteiskunnalliseen haasteeseen omalla poikkeuksellisella ratkaisullaan. Integrify on jo pitkällä tavoitteessaan kouluttaa maahanmuuttajien joukosta sata uutta koodaria vuoden 2018 aikana.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Someturvaa rakennetaan kohti yhteiskunnallista vaikuttavuutta

Vuosisadan rakentajat -haastekilpailussa toiseksi tullut Someturva-tiimi tavoittelee isoja yhteiskunnallisia muutoksia. Asiantuntijat arvioivat, että Suomessa on noin puoli miljoonaa nuorta, jotka ovat tulleet loukatuiksi sosiaalisessa mediassa. Somessa haukkuminen, kiristetyksi tuleminen tai nolaamisen kohteeksi joutuminen koskee nuorten lisäksi myös aikuisia. Someturva-palvelun on tarkoitus tuoda konkreettinen työkalu someloukkausten käsittelyyn.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöiden ja rahastojen yhteinen lahja satavuotiaalle Suomelle alkaa kääriytyä esiin paketistaan

Yleishyödylliset säätiöt ja rahastot ovat antaneet 100-vuotiaalle isänmaalleen arvokkaan ja tulevaisuuteen suuntautuvan lahjan. Ne järjestivät Vuosisadan rakentajat –haastekilpailun ja palkitsivat voittajatiimit muhkealla, yhteensä 2,45 miljoonan euron suuruisella apurahasummalla. Kilpailussa kehitettiin ratkaisuja nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden parantamiseksi ja sitä kautta koko Suomen menestyksekkään tulevaisuuden rakentamiseksi. Vuosisadan rakentajien voittopotti oli kirkkaasti suurin Suomen satavuotisjuhlavuonna järjestettyjen haastekilpailujen joukossa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Uusi, uljaampi vuosisata rakentuu kokeilu kerrallaan säätiöiden haastekilpailussa

Säätiöt ja rahastot halusivat antaa 100-vuotiaan Suomen seuraavan vuosisadan nuorille paremman tulevaisuuden perustamalla haastekilpailun Vuosisadan rakentajat. Haastekilpailun tarkoitus on löytää nuorten elämästä sellaisia ongelmia ja niihin sellaisia ratkaisuja, jotka tekisivät uudella, vaikuttavalla, monistettavalla, yhteistyötä edellyttävällä ja mahdollisimman toteuttamiskelpoisella tavalla Suomea paremmaksi – ja ehkä pala palalta muutakin maailmaa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Vuosisadan rakentajat matkalla maineeseen - Kesäranta odottaa!

Säätiöiden haastekilpailu on jo nyt menestys. Presidentti ja pääministeri innostuivat, mediat hehkuttavat, ja ennen muuta finaaliratkaisujaan kehittävät tiimit vakuuttavat: Suomen nuorten parempi tulevaisuus on askeleen lähempänä ”Vuosisadan rakentajien” myötä.

Lue koko artikkeli >

SARANA

15 nuorten hyvinvointia parantavaa ideaa pääsi jatkoon säätiöiden Vuosisadan rakentajat -kilpailussa

Suomalaiset säätiöt ovat löytäneet joukon rohkeita ja suuria ideoita Suomen nuorten hyväksi: Vuosisadan rakentajat -haastekilpailun finalistit on nyt valittu. Jatkoon pääsi 15 ideaa, jotka vahvistavat 10–26-vuotiaiden nuorten hyvinvointia ja osallisuutta yhteiskunnassa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöpäivä

Kansainvälistä Säätiöpäivää vietetään eri puolella Eurooppaa. Katso videotervehdys!

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöt, sijoitetaan vastuullisemmin!

Nesslingin Säätiö on sitoutunut sijoittamaan vastuullisemmin ja kestävämmin. Nyt se haastaa muut säätiöt mukaan näyttämään esimerkkiä.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Miten tieteellistä säätiötutkimuksen pitäisi olla?

Säätiöitä tutkivia yksiköitä on Euroopassa useita, mutta silti säätiöistä kaivataan jatkuvasti lisää tietoa. Moniulotteinen säätiötutkimus olisi todella hyödyllistä säätiöiden oman työn kehittämiseksi.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöiden tiederahoitus Euroopassa mittavaa mutta lisätietoja kaivataan

Kansainvälinen EUFORI-tutkimus kartoitti eurooppalaissäätiöiden tutkimusrahoitusta 2012 lukujen pohjalta: säätiöiltä yli 5 mrd euroa tieteelle vuosittain.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Aurora-apurahatietokannan päivittäminen päättymässä

Nykyisen tietokannan tiedot ovat nähtävissä verkkosivuilla elokuun loppuun asti.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tilintarkastaja säätiössä

Asiantuntijakatsauksemme kertoo uudistuneesta tilintarkastuksesta kaiken, mitä säätiön ja yhdistyksen johdossa olevien tulisi tietää.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tehdään säätiövalvoja tarpeettomaksi!

PRH:n tuore valvonta- ja lakipäällikkö Terhi Maijala lämpenee puhuessaan kolmesta asiasta: vastuusta, vakuutuksista ja veneilystä. ”Säätiön hallituksen rooli on huikea”, Maijala toteaa. Sillä hän tarkoittaa niin luottamusasemasta seuraavaa suurta vastuuta kuin sen vastapainona olevia mahdollisuuksia parantaa yhteiskuntaa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Älä vatuloi, vaan lue Säätiön hyvä hallinto

Jos omat tiedot tai ymmärrys säätiön hoitamisesta eivät riitä, kannattaa ottaa apuun uunituore Säätiön hyvä hallinto -opas. Se on Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan laatima suositus siitä, miten hyvin hoidettu säätiö toimii. Säätiökentän itsesääntelyohjeeksi kirjoitettu opas on juuri päivitetty vastaamaan uutta säätiölakia.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Toimitusjohtaja säätiössä

Moni säätiö miettii parhaillaan, ottaako käyttöön uuden säätiölain mukainen ”toimitusjohtaja” vai jatkaako ”asiamiehellä”. Neuvottelukunta pyysi riippumatonta säätiöasiantuntija OTL Juha Viertolaa selvittämään, mitä toimitusjohtaja säätiölle oikeastaan merkitsee. Viertola suosittelee selvityksessään varsinkin varakkaampia apurahasäätiöitä ja suuria toiminnallisia säätiöitä valitsemaan toimitusjohtaja-toimielimen työsuhteisen ”asiamiehen” sijaan.

Lue koko artikkeli >

SARANA

150 miljoonaa euroa vastinrahaa yliopistojen varainkeruulle

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiölakiuudistus kohti loppuhuipennusta

Säätiölakiesitys on edennyt valiokuntakäsittelyyn. Vaikka lopulliseen lakitekstiin voi siis vielä tulla muutoksia, esityksestä voi nostaa tärkeimpiä näkökohtia esiin jo nyt. Säätiöiden näkökulmasta lakiuudistuksessakin yksi asia nousee ylitse muiden: Yhteiskunta hyötyy nyt ja tulevaisuudessa säätiöistä sekä niiden tehokkaasta ja joustavasta toiminnasta yhteiseksi hyväksi. Säätiölain uudistaminen on hyvä asia, jotta osin vanhentunut laki päivitetään ja säätiöille luodaan paremmat edellytykset tukea omalta osaltaan talousvaikeuksissa kamppailevaa Suomea ja suomalaisia.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kaikki Suomen säätiöt viettävät maan ensimmäistä säätiöpäivää 1.10.2014

1.10.2014 vietetään koko Suomessa maan ensimmäistä Säätiöpäivää. Reipas ja iloinen tapahtumapäivä saa Suomen kaikki säätiöt liekkeihin. Sanomatalon Mediatorilla Helsingissä järjestetään päivän päätapahtuma klo 16–18. Säätiöpäivän tunnuksena on ”Perintöä jaossa”. Sanaleikki viittaa sekä säätiöiden tehtävään kulttuuriperinnön vaalijoina että säätiöiden kunniatehtävään toteuttaa lahjoittajiensa henkistä perintöä. Säätiöpäivän kartta paljastaa tieteen, taiteen ja kulttuurin tekijät ja tekopaikat. Tule ihmettelemään ja ihailemaan säätiöiden tekoja yhteiseksi hyväksi!

Lue koko artikkeli >

SARANA

Vahvojen naisten valtakunta

Monelle suomalaiselle ”Kone” ei enää tuo ensimmäisenä mieleen hissejä. ”Koneesta”, siis Koneen Säätiöstä, on tullut synonyymi laadukkaalle tieteelle ja taiteelle, ennakkoluulottomille yhteiskunnallisille puheenvuoroille ja rajoja rikkoville kulttuuritapahtumille. Ensimmäisenä naispuolisena Koneen Säätiön hallituksen puheenjohtajana Hanna Nurminen arvioi, että säätiön menestyksen takana on hallituksen ja henkilökunnan dynaamisuus ja ennakkoluulottomuus. Koneen säätiö on pystynyt muuttumaan ajan mukana.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Apurahansaajan arkea ja juhlaa

Kirjailija-toimittaja Karo Hämäläisen kalenterissa apuraha vapauttaa tilaa taiteelliselle työlle. Karo Hämäläisellä on villi ja vapaa tunne: kaksi kuukautta sitten hän jätti leipätyönsä Arvopaperissa ja heittäytyi freelancetoimittajaksi ja kirjailijaksi. Tässä kirjailijan päiväunessa omaa rooliaan näyttelevät apurahasäätiöt, joiden tuen turvin Hämäläisellä on taloudellinen mahdollisuus kirjoittaa uutta teostaan ainakin jonkin aikaa muista töistä vapaana.

Lue koko artikkeli >