SARANA | 4.10.2019

Kurjistettuja kutsumassa

SARANA | 4.10.2019

Niko Pyrhönen & tutkimusryhmä, toim. Virve Zenkner

Kuinka ihmisiä pyritään saamaan erilaisten vastamedioiden kuluttajiksi ja sisällöntuottajiksi? Kertomalla heille tarinoita siitä, kuinka liberaali media ja poliittinen eliitti kurjistaa ”tavallista kansaa”, vastaa Helsingin Sanomain Säätiön rahoittama tutkimus.

Suomessa Perussuomalaisten voitto vuoden 2011 eduskuntavaaleissa muodosti käännepisteen, jolloin vaihtoehtomedia ja maahanmuuttovastainen verkkokeskustelu ampaisivat nousuun. Vuoden 2016 sana oli ’post-truth’ eli totuudenjälkeinen, jonka valitsi Oxfordin sanakirjojen toimitus. Sanalla viitataan ilmiöön, jossa tunteet ja suoranaiset valheet syrjäyttävät faktoja tiedonvälityksessä ja politiikanteossa.

Kuinka vastamediat Suomessa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa pyrkivät murentamaan luottamusta valtamediaan ja houkuttelevat ihmisiä kokemaan itsensä ”kurjistetuiksi”? Tätä tarkastelimme Kurjistettuja kutsumassa -tutkimushankkeessa, jossa vaihtoehto- ja valtavirtamedian poleemisia uutistapahtumia analysoitiin mediatutkimuksen ja sosiologian laadullisen tutkimuksen menetelmien lisäksi big data -työkalujen avulla.

Vaihtoehtomedia kylvää epäluottamusta

Suomen, Ranskan ja Yhdysvaltojen poliittiset kulttuurit sekä mediaympäristöt ovat lähtökohtaisesti niin erilaiset, että sosiologisen ja viestinnän tutkimuksen näkökulmasta voisi olettaa, että vastamedian tavat mobilisoida ihmisiä olisivat keskenään hyvin eri tyyppisiä. Kuitenkin populististen ja kansallismielisten liikkeiden sekä vastamedian ja ”valeuutisten” nousussa näiden maiden hybridisoituneissa mediajärjestelmissä on havaittavissa huomattavia samankaltaisuuksia. Millaisin reunaehdoin ilmiöstä voi siis puhua globaalina?

Jokaisessa kolmesta maasta on syntynyt ”vaihtoehtouutisia” jakavia, kansallismielisiä verkkosivustoja. Tutkimushanke keskittyi erityisesti MV-lehteen Suomessa, Breitbart Newsiin Yhdysvalloissa ja Fdesouche-sivustoon Ranskassa. Ne tuottivat tutkimuksen tarkastelemana ajanjaksona kovalla tahdilla omaa, erityisesti maahanmuuttoa, globalisaatiota, ilmastonmuutosta ja eri vähemmistöjä koskevaa, uutisina esitettyä sisältöä tavalla, joka pyrkii kyseenalaistamaan demokraattisten instituutioiden legitimiteettiä ja uskoa valtavirtamedian uutistuotannon puolueettomuuteen.

Koska vaihtoehtomedia ei sitoudu journalistisiin standardeihin, se voi julkaista kaikki mahdolliset huhut heti, ilman minkäänlaista faktantarkistusta. Tästä seuraa, että joskus harvoin vaihtoehtomediakin osuu oikeaan, ja onnistuu uutisoimaan jostain yksittäisestä tapauksesta ennen perinteistä mediaa. Nämä tapaukset kerrotaan lukijakunnalle suurina voittoina, jotka osoittavat valtavirtamedian pyrkimyksen suojella poliittista eliittiä hyssyttelemällä ja salailemalla.

Vaikka vaihtoehtouutisten väittämiä on usein mahdotonta osoittaa todeksi, niitä on vaikea myöskään aukottomasti osoittaa valheiksi.

Yksinkertaistettu, politisoitu asiantuntijuus ja salaliittotarinat

”Totuudenjälkeisyydestä” syytetään usein populisteja, joiden väitetään vastustavan asiantuntijoita ja intellektuelleja. Tutkittuamme tiedon poliittista käyttöä Hommaforumilla ja MV-lehdessä havaitsimme, että Hommaforum-kirjoittajat ja MV-lehti perustelevat kantojaan omilla vasta-asiantuntijoillaan. He vetoavat tietoon ja asiantuntijuuteen, mutta yksinkertaistetulla ja politisoidulla tavalla.

Toisinaan skandaalinkatkuiset vaihtoehtouutiset sisältävät suoranaisia valheita, kuten miljoonien lukema uutinen siitä, että paavi olisi tukenut Donald Trumpia presidentiksi. Siitä huolimatta, että vaihtoehtomedian esittämiä valheita paljastetaan ahkerasti, kiehtovat salaliittoteoriat jäävät elämään erityisesti sellaisten ihmisten mieliin, jotka eivät luota valtavirtamediaan ja joiden keskeinen tai ainoa uutislähde saattaa olla vastamedia ja niiden aktiiviset sosiaalisen median kommenttipalstat. Tarua tylsemmät faktat eivät monestikaan kerää näillä sivustoilla klikkejä. Esimerkiksi paaviväitteen ”korjaus” herätti vain marginaalista kiinnostusta.

Analyysi salaliittotarinoista Ranskan ja Yhdysvaltojen vastamediassa viimeisimpien presidentinvaalien yhteydessä osoittaa, että vastamedia ”uudelleentiedottaa” tavallisia, valtamedian uutisoimia poliittisen keskustelun käänteitä tavalla, jonka kautta arkiset, mutta vahvasti politisoituneet ilmiöt ja puheenvuorot saadaan näyttäytymään ilmentyminä salaliitosta. Uudelleentiedottamiselle perustuvaa uutistuotantoa yhdistää ajatus suuresta salaliitosta, jossa poliittisen eliitin kontrollissa oleva, korruptoitunut valtamedia pitää valtaapitävien väärinkäytökset pimennossa kansalta.

Salaliittoteorioista on luotu tehokas formaatti
saada julkisuutta osana valtavirran uutissykliä.

Tarinat korruptioskandaaleista lähtevät usein sosiaalisessa mediassa kriittisellä hetkellä jaetuista huhuista. Huhut viittaavat usein johonkin valtavirtamedian uutistapahtumaan, johon liitetään yksittäisten henkilöiden tunteisiin vetoavia puheenvuoroja, satiirista huumoria ja epätäsmällisiä vihjailuja laajamittaisista salaliitoista. Näin salaliittoteoriasta on luotu tehokas formaatti, jolla vastamediat hankkivat avauksilleen julkisuutta osana valtavirran uutisten sykliä.

Osa kohuista on paikallistettavissa yksittäisten toimijoiden twiitteihin, joita bottiverkostot alkavat levittää eri puolella maailmaa. Esimerkkinä tällaisesta taktisesta, helposti paikallistettavasta valeuutisesta toimii Emmanuel Macronin kampanjasta ”vuodetut” tiedot. 6. huhtikuuta 2017 Yhdysvalloista muutamalta koneelta vuodetun aineiston mukaan Macronin taustaorganisaatio harjoitti huumekauppaa ja käytti prostituoitujen palveluita.

Kansallisen ylpeyden vaalijat

Kun kansallisvaltioaate levisi 1800-luvulla, suomalaisen kansansielun ¬ainekset poimittiin muun muassa Kalevalasta ja kansanperinteestä, luonnosta, työnteon eetoksesta ja suomen kielestä. Suomea alettiin rakentaa yhteisten ihanteiden ympärille.

Mihin vaihtoehtomedia kiinnittää kansallistunteensa? Mitä se vaalii, kannattaa tai ihannoi? Kysymys on oikeastaan väärin asetettu, sillä on väärin ymmärretty, että ”kansallinen ylpeys” olisi luonteeltaan jotain positiivista: Tutkimuksen vaihtoehtomedian harjoittama retoriikka on peilikuva 1800-luvun retoriikasta, se tuottaa ”kansallisten ylpeytensä” negaatioiden kautta. Siinä missä 1800-luvun kansallistunne nojasi ihanteisiin, nyt ytimessä on degeneroitumispuhe siitä, kuinka Suomi on ”mennyt pilalle”.

Pahin vihapuhe kohdistuu ”pettureihin”,
jotka avaavat portit Suomeen.

Siinä missä vihapuhe fokusoitiin aiemmin maahanmuuttajiin, maahanmuuttajien rinnalle ja vihapuheen keskiöön on noussut viime vuosina toinen viholliskuva: eliittiin kuuluvat ”petturit”, jotka avaavat portit Suomeen. Kaikkein vihamielisimmät kirjoitukset kohdistuvat tähän toimittajista, tutkijoista ja kansalaisaktivisteista koostuvaan joukkoon.

Negaatioiden käyttäminen ja petturipuhe eivät rajoitu suomalaiseen vastamediaan. Esimerkiksi tapaustutkimus poleemisista uutisista tarkasteli itsenäisyyspäivän uutisointia kahdessa maassa, jossa populistinen oikeisto on saavuttanut merkittävän aseman: Puolassa ja Yhdysvalloissa. Molemmissa maissa vastamediat positioivat populistisen oikeiston kansallisen ylpeyden vartijaksi. Sen sijaan kriittisempi uutistuotanto, jossa omalta maalta vaaditaan toimenpiteitä muun muassa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja reilumman tulonjaon eteen tai ilmastonmuutoksen torjumiseksi, tyrmätään vastamediassa vasemmisto–liberaalina ”häpäisyn pedagogiikkana”, joka tahallaan luo eripuraa ja aiheetta purkaa kansallista yhtenäisyyttä ja ylpeyden aiheita.

Keskeinen tutkimustulos on, että vastamedia kutsuu ihmisiä mieltämään itsensä kurjistetuiksi. Eri maiden ”vaihtoehtoisten” mediakenttien välillä leviää yhteinen puhetapa, metanarratiivi, jonka mukaan liberaalit poliitikot ja heitä puolustavat mediaeliitit pyrkivät kurjistamaan ”alkuperäistä kansaa” ja syrjäyttämään heidät toiseutetuilla ja rodullistetuilla ihmisryhmillä, joita suositaan ”oman kansan” kustannuksella.

Tästä syntyvä yhteiskunnallinen polarisaatio nakertaa myös muiden, kuin kurjistetuiksi itsensä mieltävien, uskoa puolueettoman, faktapohjaisen uutisoinnin mahdollisuuksiin.

Helsingin Sanomain Säätiö rahoitti Totuudenjälkeinen aika -teemahausta 2017 yhteensä kymmenen tutkimushanketta. Dosentti, akatemiatutkija Karina Horstin johtama, viiden tutkijan ”Kurjistettuja kutsumassa: Totuudenjälkeisen ajan kansainväliset mobilisaatiostrategiat Suomen, Ranskan ja Yhdysvaltain vastamediassa” oli yksi rahoitetuista hankkeista.

Luettavaa

Helsingin Sanomain Säätiön Totuudenjälkeinen aika -blogi
Tutkimushankkeen loppuraportti

Kuva: Shutterstock

SARANA

Fotosynteesi voi olla avain ihmiskunnan kiperimpään kysymykseen

Miltä näyttää tulevaisuus ilman öljyä, kivihiiltä ja maakaasua? Vastaus voi löytyä pari miljardia vuotta vanhasta luonnonilmiöstä, jota molekyylibiologi, akateemikko Eva-Mari Aro tutkii. Suomalainen Tiedeakatemia palkitsi Aron viime vuonna tämän elämäntyöstä.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Ei mikään makea juttu

Yli puoli miljoonaa suomalaista sairastaa diabetesta. Parannuskeinoa tautiin ei ole, ja juuri siksi tutkimus on elintärkeää. Sen avulla tyypin 1 diabeteskin voi olla voitettavissa, Diabetestutkimussäätiössä uskotaan.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Jakautuuko Suomi?

Koneen Säätiön Jakautuuko Suomi? -rahoitusohjelma (2014–2015) on yksi suurimmista koskaan toteutetuista yrityksistä tarkastella suomalaisen yhteiskunnan eriarvoistumista. Ohjelmassa rahoitettiin yhteensä 3,8 miljoonalla eurolla noin 30 projektia, joissa oli mukana yli sata ihmistieteilijää, toimittajaa ja taiteilijaa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kurjistettuja kutsumassa

Kuinka ihmisiä pyritään saamaan erilaisten vastamedioiden kuluttajiksi ja sisällöntuottajiksi? Kertomalla heille tarinoita siitä, kuinka liberaali media ja poliittinen eliitti kurjistaa ”tavallista kansaa”, vastaa Helsingin Sanomain Säätiön rahoittama tutkimus.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tutkimusrahoitus toimivaksi – eikö se sittenkin onnistuisi?

Apurahasäätiöt tukevat tiedettä sadoilla miljoonilla euroilla vuosittain. Säätiöt haluavat myös käydä avointa keskustelua tiederahoituksesta parhaiden ratkaisujen löytämiseksi.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Vastuullinen sijoittaminen trendaa säätiöissä

Vastuullisesta sijoittamisesta on tullut uusi normaali: noin puolet maailman varallisuudenhoitajien salkuista on vastuullisen sijoittamisen periaatteiden piirissä. Muutos on tapahtunut nopeasti. Vielä muutama vuosi sitten vastuullisuutta omiin salkkuihinsa penänneet yleishyödylliset säätiöt saivat kotimaisilta varainhoitajilta vain vältteleviä vastauksia.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Lääketieteellinen tutkimus yhä enemmän säätiörahoituksen varassa

Lääketieteelliseen tutkimukseen myönnetyn valtion tutkimusrahoituksen ja kotimaisten yritysten rahoituksen laskua on viime vuosina onnistuttu kompensoimaan säätiörahoituksella. Ratkaisu ei kuitenkaan ole kestävä. Eniten tilanteesta kärsii kliininen tutkimus, kertoo lääketiedettä tukevien säätiöiden tuore selvitys.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Riittääkö karvalakki vai saisiko olla fiinimpi hattu?

Tarvitsevatko säätiöt ylirajaista etujen ajamista? Tai: kuvittele säätiö, jonka varat maasi viranomainen voi takavarikoida koska tahansa. Kansalliset rajat ylittävä edunvalvonta alkaa kuulostaa tarpeelliselta.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Osinkojen lähdevero ei sovi yleishyödyllisille yhteisöille

Säätiö on väline yhteisen hyvän tekemiseksi. Yleishyödyllisille yhteisöille on myönnetty tiettyjä verohelpotuksia niiden merkittävän yhteiskunnallisen työn vuoksi. On täysin poliittinen päätös, millaisia sijoittajia osinkojen lähdeverolla alettaisiin verottaa, eli otetaanko yleishyödylliset yhteisöt veron piiriin.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Sivistysvähennys on kulttuurin Robin Hood

Varallisuuden kertyminen herättää tutkimusten mukaan halun auttaa niitä, jotka ovat heikommassa asemassa. Yhä vaurastuvilla suomalaisilla on varaa lahjoittaa, mutta siihen pitää kannustaa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Verovapaa apuraha 30 000 euroon

Taiteilijat ja tieteilijät luovat parempaa yhteiskuntaa, mutta heidänkin pitää elää. Verovapaan apurahan määrä on jäänyt jälkeen suhteessa elinkustannusten nousuun ja luovan työn arvostukseen.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Lisää pääomia kotimaisille kasvuyrityksille

Yhteiskunnan elinvoimaisuuden näkökulmasta yritysten rahoituksen, oman pääoman ja riskinottokyvyn vahvistaminen on tavoiteltavaa. Erityisen tärkeätä tämä on aloittaville yrityksille, ns. nopean kasvun yrityksille ja sukupolvenvaihdosta tekeville yrityksille. Pääomasijoitustoiminta on nykyään osa ammattimaisesti hoidettua omaisuuden hajauttamista, jota harjoittavat myös vakavaraiset, yleishyödylliset pääomasäätiöt.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Mitä kuuluu, apurahasäätiö?

Varsin hyvää kuuluu – sitä on jälleen mitattu, puntaroitu ja selvitetty. Suomessa on Euroopan paras toimintaympäristö, suomalaiset luottavat edelleen apurahasäätiöihin, ja säätiöillä on myös halua viestiä avoimesti toiminnastaan ja sen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Nälkä muuttui miljooniksi

70-vuotisjuhliaan viettävän Metsämiesten Säätiön syntyhistoria ulottuu talvi- ja jatkosotaan ja niitä seuranneiden vuosien ruokapulaan. Metsätyöntekijöiden ruokahuollon järjestämisestä alkunsa saanut säätiö on jakanut jo yli 42 miljoonaa euroa metsäalan hyväksi.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Akateemikko Sirpa Jalkanen säätiöiden asialla

Akateemikko, immunologian professori, kansainvälisestikin eturivin syöpätutkija Sirpa Jalkanen aloittaa vuoden alussa Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan hallituksessa. Mukanaan hän tuo pitkän kokemuksensa kansallisesta ja kansainvälisestä tutkimusmaailmasta sekä säätiöiden toiminnasta.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tulorekisteri tulee, apurahojen verotuskäytäntö muuttuu

Mitä apurahasäätiöiden tulee näistä muutoksista tietää? Ainakin kaksi asiaa. Tulorekisteri ei muuta stipendien tai apurahojen ilmoittamisen menettelyä. Ne täytyy edelleen ilmoittaa Verohallinnolle vuosi-ilmoituksella. Vuodesta 2019 apurahat ja stipendit ovat puolestaan sen verovuoden tuloa, jona ne maksetaan.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tulossa kovaa tietoa säätiöiden merkityksestä suomalaiselle tieteelle

Säätiöiden tuki tieteelle on yli 2500-kertaistunut sadassa vuodessa, ja tutkimusta on tuettu yli 4,2 miljardilla eurolla. Säätiöt ovat tutkimuksen turva yhteiskunnallisissa taitekohdissa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöpäivä Kotkaniemessä

Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson säätiöt ovat jo useita kertoja järjestäneet yhteistä tekemistä vuosittain 1.10. vietettävänä säätiöpäivänä.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Vuosisadan rakentajat -kilpailu ratkesi vuosi sitten – mitä tiimeille kuuluu nyt?

Säätiöt antoivat rahoitusta viidelle tiimille vuosi sitten huipentuneessa Vuosisadan rakentajat -haastekilpailuissa. Säätiöiden tuki on auttanut tiimejä viemään toimintansa uudelle tasolle.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Työharjoittelussa Neuvottelukunnassa

Yhdeksäsluokkalainen helsinkiläinen Jami Lahti oli viikon verran Neuvottelukunnan toimistolla TET-harjoittelussa eli työelämään tutustumassa. Harjoittelun tavoitteena on parantaa nuorten käsitystä työelämästä ja erilaisista toimi- ja koulutusaloista.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tillämpningen av dataskydds- förordningen har inletts

Tillämpningen av den länge anteciperade EU:s allmänna dataskyddsförordning inleddes den 25.5.2018. Det märktes dock långt tidigare, att den nya förordningen skulle innebära vissa specifika utmaningar för stipendieutdelande stiftelser och föreningar.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Mitä säätiöiden pitää tietää tutkimusetiikasta?

”Tieteellinen tutkimus voi olla eettisesti hyväksyttävää ja luotettavaa ja sen tulokset uskottavia vain, jos tutkimus on suoritettu hyvän tieteellisen käytännön edellyttämällä tavalla.”

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tutkijoiden muuttoliikkeistä

Tutkijoiden muuttovirrat vievät voimistuvassa määrin Suomesta ulkomaille, erityisesti Yhdysvaltoihin, Ruotsiin, Iso-Britanniaan ja Saksaan. Havainnon esittelivät professori Kai Lindström ja Suomen Akatemian erikoistutkija Timo Kolu artikkelissaan ”Kansainvälistymistä vai aivovientiä?” (Acatiimi 4/2018).

Lue koko artikkeli >

SARANA

Yleishyödyllisyyden yhteismarkkinat

Vaikka tuotteet ja palvelut liikkuvat vapaasti ympäri Eurooppaa, säätiöiden ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen on edelleen vaikea tehdä tehokasta rajat ylittävää yhteistyötä. Eurooppaan on aika rakentaa yleishyödyllisyyden yhteismarkkinat.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kevätaskareita tietosuojan parissa

Takana ovat säätiöiden lokoisat ajat, jos niitä koskaan olikaan. Siitä pitää huolen kovin dynaamisesti kehittyvä regulaatioympäristö: lähipiirisäännökset, MAR-asetus, LEI-tunnus ja tietosuoja-asetus (General Data Protection Regulation, GDPR). Viimeisintä eli EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (EU 2016/679) sovelletaan 25.5.2018 alkaen kaikissa EU:n jäsenmaissa, ja se koskee myös säätiöitä. Tässä kirjoituksessa kahden säätiön asiamies kertoo omakohtaisesti kokemuksistaan tietosuojan koukeroisessa viidakossa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Onko pakko brändätä? Tieto vähentää asiantuntijan viestintäahdistusta

Jos et ole sosiaalisessa mediassa, et ole olemassa. Bloggaa kerran viikossa ja twiittaa kolmesti päivässä. Keskustele ja vuorovaikuta. Asiantuntija, sinä olet oman brändisi seppä!

Lue koko artikkeli >

SARANA

Vahvistetaan yhteistä tietämystä tohtorien koulutuksesta ja työelämästä

Tohtoreiden koulutus ja työllistyminen herättävät säännöllisesti keskustelua. Tämä johtuu muun muassa koulutuksen ja tutkimuksen mittavista säästöistä sekä tohtoreiden työttömyyden kasvusta 2010-luvulla – mutta myös väittelyn jälkeisen työelämän monimuotoistumisesta.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Vaikuttavuuden arvioinnin neljä kovaa K:ta

Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta on kannustanut säätiöitä arvioimaan toimintansa vaikuttavuutta. Useat säätiöt ovatkin tarttuneet toimeen, asettaneet vaikuttavuutensa puntariin ja ottaneet tulokset huomioon toimintansa kehittämisessä. Koko säätiökentän toimivuuden ja vaikuttavuuden arviointia ei myöskään sovi unohtaa. Tätä varten säätiöyhdistyksille ja muille säätiöiden tukijärjestöille on kehitetty kansainvälinen neljän C:n eli suomalaisittain neljän K:n arviointikehikko.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Pääministerin tervehdys säätiöille ja vuosisadan rakentajille

Vuosisadan rakentajat -haastekilpailun finalistit esittäytyivät syyskuussa 2017 viimeistä kertaa ennen kilpailun ratkaisemista. Yleisön joukossa Tavastia-klubilla oli myös pääministeri Juha Sipilä. Vaikka kilpailun palkintoapurahat on jo jaettu, säätiöiden ja ennakkoluulottoman kokeilemisen merkitystä korostava pääministerin puhe säilyy ajankohtaisena pitkän aikaa eteenpäin. Alle on koottu tärkeimmät katkelmat pääministerin terveisistä.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Pohjoismaat yhteisessä säätiörintamassa

Kotimaisen yhteistyön lisäksi kansainvälinen kanssakäyminen ja yhteishankkeet ovat tärkeitä säätiöille. Maan rajojen ulkopuolelle katsominen avaa uusia näkökulmia ja edistää hyvien suomalaisten käytäntöjen levittämistä muualle. Pohjoismaiset säätiöt ovat ryhtyneet järjestämään vuosittaisia verkostoitumistapaamisia, ja lokakuun lopussa Kööpenhaminaan kokoontui yli 150 säätiöiden edustajaa Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Tanskasta.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Avoin tiede – uhka vai mahdollisuus?

Suomi halutaan nostaa maailman johtavien maiden joukkoon tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa. Ensi vaiheessa opetus- ja kulttuuriministeriö on lähtenyt toteuttamaan tavoitetta julkisen sektorin organisaatioiden kanssa, mutta avoimuuden haaste koskee yhtä lailla säätiöitä sekä muita yksityisiä rahoittajia ja tutkimuslaitoksia.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Koko maailma tieteen, kulttuurin ja ilmaisunvapauden asialla

Suomi on valittu Unescon hallintoneuvostoon kaudelle 2017-2021. Unesco eli Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö työskentelee sitkeästi paremman ja tasa-arvoisemman tulevaisuuden rakentamiseksi.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kulttuurirahoituksen miinakentillä

Taiteen rahoittajat aiheuttavat itselleen ongelmia tekemällä työnsä hyvin. Miten tämän kierteen voisi rahoittaa kestävällä tavalla? Keskitä tekemisiäsi ja kerro, mitä ja miksi teet.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kulttuuriperintöä jaossa

Kulttuuriperinnön suojeleminen tänään on huomisen rauhan rakentamista. Monien suomalaisten apurahasäätiöiden perustajat ja lahjoittajat ovatkin halunneet lahjoittaa omaisuuttaan nimenomaan kulttuuriperinnön vaalimiseen.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Vastuu tiedeviestinnästä kuuluu kaikille

Tiedeviestinnästä on tullut itsestään selvä osa tutkijoiden työtä. Välillä tuntuu, että siitä kohistaan nykyään niin paljon ja niin vahvoin sanakääntein, että kyseessä olisi tuoreempikin, vielä juurruttamistaan kaipaava keksintö.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Ihanat, kamalat apurahat ja niiden ihana, kamala myöntäminen

Vaikka säätiöt jakavat Suomessa apurahoja tieteelle, taiteelle ja muihin yleishyödyllisiin tarkoituksiin satoja miljoonia euroja vuodessa, kaikki eivät siitä ilostu.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Miksi säätiöiden pitäisi miettiä digi- ja verkkorooliaan?

Monet vielä viime viikolla villeiltä tuntuneet digisaarnaajien tulevaisuudenvisiot ovat tänään jo vakiintunutta arkea. Miksi säätiöissä pitäisi olla kiinnostuneita omasta digitaalisuuden asteesta ja verkkoroolista?

Lue koko artikkeli >

SARANA

10 vinkkiä verkkosivujesi parantamiseksi

Jos teet säätiössäsi yhden viestintäteon tänä vuonna, olkoon se verkkoroolisi parantaminen. Aloita helposti: vieraile omilla nettisivuillasi leikkien ulkopuolista. Vaikutuitko? Mitä voisi parantaa?

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tieteen rahavirrat kohtaavat

Tutkimusrahoituksen kehittäminen kiinnostaa nyt monia tahoja – tutkijoiden, tieteen ja yhteiskunnan onneksi. Rakentava keskustelu, uutta synnyttävä yhteistyö ja lupaavat kokeilut kannustavat niin rahoittajia kuin rahoituksen kohteita.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Uusi kansallisaarre?! Lupauksia herättävä tutkimustietovaranto

OKM:n ja sidosryhmien yhteistyönä suunnitellaan kansallisen tutkimustietovarannon julkaisemista. Hankkeen tavoite on kerätä tieto tutkijoiden tuloksista yhteen niin, että tiedot olisivat saatavilla yhdestä paikasta eri tarkoituksiin helposti ja avoimesti. Tuloksena syntyy kattava kokonaiskuva siitä, mitä ja miten Suomessa tutkitaan – ja millä rahalla.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tutkimusrahoituksen sampoa takomassa

Säätiöiden tutkimusrahoitusseminaari synnytti rutkasti uusia ajatuksia tieteen tulevaisuudelle. Aivomyrsky kokosi konkreettisia toimenpide-ehdotuksia niin valtiolle, yliopistoille kuin säätiöille.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tätä et olisi arvannut: kansa arvostaa säätiöitä isosti

Enemmän kuin kaksi kolmesta antaa apurahasäätiöille hyvän tai erittäin hyvän arvosanan. Uusin säätiöbarometri osoittaa kansan luottavan säätiöiden toimintaan.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Miltä siellä säätiörekisterissä ja -valvonnassa nyt oikeasti tuntuu?

Vuosi sitten säätiölakiuudistuksen käytännön vaikutuksia odotettiin säätiöissä ja viranomaistenkin piirissä pelonsekaisin tuntein. Vaan oliko pelkoon aihetta? Miten on pärjätty, PRH?

Lue koko artikkeli >

SARANA

Uuden säätiölain vaikutukset säätiön tilintarkastukseen

Säätiöiden hallitukset ovat vastuussa uuden säätiölain mukaisista toimintakertomustiedoista. Olkaapa tarkkoina siellä säätiöissä nyt ryhtyessänne laatimaan vuoden 2016 tilinpäätöksiä!

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöt, sijoitetaan vastuullisemmin!

Nesslingin Säätiö on sitoutunut sijoittamaan vastuullisemmin ja kestävämmin. Nyt se haastaa muut säätiöt mukaan näyttämään esimerkkiä.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Miten tieteellistä säätiötutkimuksen pitäisi olla?

Säätiöitä tutkivia yksiköitä on Euroopassa useita, mutta silti säätiöistä kaivataan jatkuvasti lisää tietoa. Moniulotteinen säätiötutkimus olisi todella hyödyllistä säätiöiden oman työn kehittämiseksi.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöiden tiederahoitus Euroopassa mittavaa mutta lisätietoja kaivataan

Kansainvälinen EUFORI-tutkimus kartoitti eurooppalaissäätiöiden tutkimusrahoitusta 2012 lukujen pohjalta: säätiöiltä yli 5 mrd euroa tieteelle vuosittain.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Satavuotinen säätiötuki tieteelle selviää pala palalta

Yksityiset yleishyödylliset säätiöt ovat 1900-luvun alusta alkaen rahoittaneet eri tieteenaloja merkittävällä tavalla. Säätiöiden kokonaisrahoituksesta ja sen vaikutuksesta tieteen ja tiedepolitiikan kehittymiseen ei kuitenkaan ole ollut tutkittua tietoa. Dosentti Allan Tiitan johtama tutkimushanke ratkaisee monimutkaista palapeliä, jonka muodostama kokonaiskuva satavuotisesta säätiörahoituksesta ja sen suhteesta julkiseen tutkimustukeen paljastuu alkuvuodesta 2018.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Aurora-apurahatietokannan päivittäminen päättymässä

Nykyisen tietokannan tiedot ovat nähtävissä verkkosivuilla elokuun loppuun asti.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kokeiluilla vauhtia – vauhtia kokeiluihin?

Valtioneuvoston suunnitelma kokeiluja tukevasta joukkorahoitusalustasta on säätiöillekin kiinnostava.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tilintarkastaja säätiössä

Asiantuntijakatsauksemme kertoo uudistuneesta tilintarkastuksesta kaiken, mitä säätiön ja yhdistyksen johdossa olevien tulisi tietää.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tohtorit ja työ, mitämitämitä?!

Tutkijankoulutettujen tehtävät työelämässä muuttuvat. Aiempaa useammin tohtorit sijoittuvat muihin kuin tutkimustehtäviin. Tutkijanuran poluilla samoilevat nykyisin opettajat, mentorit, asiantuntijat ja johtajat, eivät yksiselitteisesti vain ”tutkijat”. Entistä useampi tutkimustehtävissä työskentelevä toimii työuransa aikana eri sektoreilla, eri maissa tai eri aloilla.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Avoimuus, vilppi ja tiedettä rahoittavat säätiöt

Apurahasäätiöiden avoimuus ja vastuunkanto ovat tutkimusrahoituskokonaisuuden selvä mutta epäselvästi määrittyvä osa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

”Säätiöiden lahjoittajista kunniakansalaisia”, vaatii Arto Hiltunen

Hyvää lukemista joulupukin konttiin: Hiltusen uusi johtajuuskirja pureutuu säätiöihinkin.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Historien om SLS som förvaltare av allmännyttigt kapital

Från ett hundratal miljoner euro i donationer till 1,6 miljarder i fonderat kapital med en årlig allmännyttig penninganvändning som överstiger 40 miljoner euro!

Lue koko artikkeli >

SARANA

Lähipiiri pieni pyörii?

Sisällysluettelo säätiön lähipiiriohjeen laatimiseksi tarjoillaan ruokahalun herättäjänä 1.12.2015 odotellessa, s'il vous plaît!

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiö siellä missä ihmisetkin

”Miksi mikään ei uudistu?” -kysymys johdatti Kansan Sivistysrahaston keksimään ainutlaatuisen kilpailun ja vastaamaan itse haasteeseen 60-vuotispäivänsä kunniaksi.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Souvenirer från den intellektuella godisbutiken

Tuliaisia älyllisestä karkkikaupasta

Lue koko artikkeli >

SARANA

Sipilän hallitusohjelmassa säätiöitä kiinnostavia ulostuloja verotuksessa

Keskiviikkona 27.5. julkistetussa hallitusohjelmassa liitteineen on mainittu säätiöitä kiinnostavia verotuskysymyksiä. Ohjelmassa ehdotetaan yksityishenkilöiden korkeakouluille tekemille lahjoituksille verovähennysoikeutta. Säätiöiden ja yhdistysten verokohtelu listataan tarkastelukohteeksi.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Uusi tutkimus muuttaa käsitystä Suomen tieteen historiasta

Säätiöiden myöntämän tutkimusrahoituksen merkitys on ollut huomattavasti suurempi kuin aiemmin on ymmärretty. 1960-luvun vaihteessa säätiöt tukivat maamme tiede-elämää vuosittain rahasummalla, joka oli suurempi kuin Suomen korkeakoulujen kaikkien professorien yhteenlaskettu palkkasumma. Muutama tieteenala sai jopa alkunsa säätiöiden rahoituspäätöksistä

Lue koko artikkeli >

SARANA

Verosoppaan lisämaustetta lahjoituskohtelusta

Kummasta tulee parempi mieli, lahjan antamisesta vai saamisesta? Suomalaiset ovat hyviä lahjoittamaan yhteiseksi hyväksi, mutta siihen pitää kannustaa. Ei kepillä vaan porkkanalla.

Lue koko artikkeli >

SARANA

6 kohtaa, jotka ainakin kannattaa tarkistaa säätiölain uudistuessa

Lue koko artikkeli >

SARANA

3 ajatusta paremmaksi (säätiö)maailmaksi

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöt, verotus ja klapikone yhden miehen intohimoina

”Kun alkaa perehtyä säätiökenttään, pinnan alta paljastuu aivan muuta kuin olettaisi.” Kansantaloustieteen professori Matti Virén on tehnyt syväsukelluksen säätiöiden ytimiin viimeisimmässä tutkimushankkeessaan. Hän on parin vuoden aikana kartoittanut yleishyödyllisten yhteisöjen, siis säätiöiden ja yhdistysten, toimintaa ja asemaa Suomessa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Miten säätiölakiuudistus minuun vaikuttaa?!?

Moni säätiöläinen pohtii, miten tuleva lakiuudistus vaikuttaa käytännön työhön säätiössä. Pitäisikö olla huolissaan, pitäisikö saada koulutusta, pitäisikö olla yhteydessä lakimieheen vai uskaltaisiko olla ihan niin kuin ennenkin?

Lue koko artikkeli >

SARANA

Rahan antamisen vaikeudesta – apuraha-asiantuntija avautuu

Useammankin rikkaan mesenaatin suuhun on sijoitettu sanonta siitä, miten omaisuuden kartuttaminen on helppoa verrattuna siihen, miten vaikeata on valita, kenelle omaisuuttaan lahjoittaa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Bättre ansökningar med tydligare instruktioner?

En ny rapport om riktlinjer och processer för stiftelsernas stipendiesökningar har avslutats. "Gemensamma metoder kan i hög grad underlätta sökningsprocesser både för stiftelser och för de sökande", säger docent Christer Kuvaja, som skrivit rapporten.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kulturvänner för livet

Kulturvän är en av de nya verksamheter som Folkhälsan startat med hjälp av medel från luciainsamlingen. Luciainsamlingarna, som ordnas i samband med valet av Finlands Lucia, har under åren 2011–2013 samlat in medel för att på olika sätt stöda och hjälpa äldre som är ofrivilligt ensamma. År 2013 inbringade insamlingen nästan 114 000 euro.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kaikkeen sitä on rahaa annettu – Suomen Kulttuurirahasto 75 vuotta

Suomen – ja maailman – suurimpiin säätiöihin kuuluva Suomen Kulttuurirahasto viettää 75-vuotisjuhlavuottaan.

Lue koko artikkeli >