SARANA | 17.12.2018

Säätiöiden tuki tieteelle ja taiteelle hyödyttää kaikkia: kolme yleishyödyllistä tavoitetta hallitusohjelmaan

SARANA | 17.12.2018

Liisa Suvikumpu, toimitusjohtaja SRNK

Tiede ja taide tarvitsevat vakautta – niissä ei tunneta pikavoittoja. Tiede ja taide tarvitsevat lisää myös yksityistä rahaa, kun valtiontalous ennusteiden mukaan supistuu tulevaisuudessa. Ja Suomi tarvitsee hallituksen, joka puolustaa sivistystä niin hyvinä kuin huonoina aikoina.

Suomalaiset säätiöt rakentavat hyvinvointia. Yksityiset apurahasäätiöt tukevat vuodessa yli puolella miljardilla eurolla tiedettä, taidetta ja sosiaalisia tarkoituksia. Esimerkiksi Koneen Säätiö tukee tieteen ja taiteen rohkeita avauksia ja Me-säätiö purkaa yhteiskunnan eriarvoisuutta. Säätiömuotoisina toimivat Aalto-yliopisto ja Uusi lastensairaala ovat maailman edistyksellisimpiä omilla saroillaan.

Suomi, Hollanti ja Sveitsi ovat yleishyödyllisten säätiöiden toiminnalle parhaita maita Euroopassa tuoreen tutkimuksen mukaan. Hyvä sijoitus on osoitus siitä, että Suomessa on onnistuttu pitkäjänteisessä työssä kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi. Kansalaiset myös luottavat apurahasäätiöihin.

Säätiötuesta kaikki irti!

(1) Yhä vaurastuvilla suomalaisilla olisi varaa lahjoittaa yhteiseen hyvään, mutta lahjoittamiseen pitää motivoida. Suomi on yksi maailman harvoista maista, joissa yksityishenkilöt eivät voi vähentää verotuksessaan tekemiään lahjoituksia tieteen, taiteen tai kulttuuriperinnön hyväksi. Yritykset kyllä saavat verovähennyksen yleishyödyllisiin tarkoituksiin antamistaan lahjoituksista. Tutkimukset osoittavat, että yksityishenkilöiden verovähennysoikeus lisää lahjoituksia jopa 40 %. Yliopistojen onnistuneet pääomakeräykset ovat tästä eläviä esimerkkejä. Miksi veronmaksaja voi hyödyntää vähennystä kotitaloustyössä, muttei lahjoittaessaan tieteelle tai taiteelle? Sivistys ansaitsee oman verovähennyksensä.

(2) Taiteilijat ja tieteilijät luovat parempaa yhteiskuntaa, mutta heidänkin pitää elää. Verovapaan apurahan vuosiraja on nyt 20 000 euroa vuodessa, mikä on jäänyt jälkeen elinkustannuksista. Niukka toimeentulo ja epävarma asema eivät innosta nuoria lahjakkuuksia tutkijan uralle ja luoville aloille kehittämään uutta koko Suomen hyväksi. Jos verovapaan apurahan määrä olisi 30 000 euroa, tutkijoiden ja taiteilijoiden asema paranisi merkittävästi, kun säätiöt motivoituisivat korottamaan apurahojaan. Nostolla ei olisi fiskaalisia vaikutuksia julkiseen talouteen.

(3) Populistit ovat aika ajoin esittäneet yleishyödyllisten yhteisöjen verotuksen laajentamista. Kukaan ei vain ole laskenut sen todellisia vaikutuksia. Jos apurahasäätiöille asetetaan lisää veroja, ne kohdistuvat suoraan apurahatutkijoille ja -taiteilijoille, joille jaettava rahamäärä vähenisi kymmeniä miljoonia. Konkreettisimmillaan kyse on siitä, mikä syöpä jätetään tutkimatta ja mikä museo suljetaan. Jos yleishyödyllisten yhteisöjen tuotot verotuksen myötä laskevat, säätiöt muuttavat salkkujensa rakennetta verotehokkaammiksi. Se vähentäisi säätiöiden suoraa sijoittamista kotimaisiin pörssiyhtiöihin, sinivalkoinen pääoma kansainvälistyisi ja vakaat ankkurisijoittajat vähenisivät.

Apurahasäätiöiden lahjoittajina on yksityisiä ihmisiä, jotka uskovat tieteen, taiteen ja sosiaalisen toiminnan parantavan maailmaa. He ovat halunneet antaa rahaansa ja aikaansa tukeakseen tieteen ja taiteen tekijöitä sekä yhteiskunnan kehittämistä. Apurahasäätiöissä työskentelevät asiantuntijat haluavat löytää parhaat, tärkeimmät, ajankohtaisimmat aiheet ja taitavimmat kyvyt, joiden suunnitelmat toteutuessaan ratkaisevat aikamme kiperiä ongelmia ja luovat uutta hyvää.

Tarvitsemme Suomeen hallituksen, jolla on viisautta nähdä kauas ja valita aina sivistys. Siksi vuoden 2019 eduskuntavaalit ovat #sivistysvaalit ja #tiedevaalit. #siksitiede.

Näin se tehdään

(1) Sivistysvähennyksellä lisää lahjoituksia tieteelle ja taiteelle

Jos yksityishenkilöiden lahjoitukset yleishyödyllisille yhteisöille tieteen ja taiteen hyväksi olisivat verovähennyskelpoisia, sivistys voittaisi. Yliopistojen verovähennyksiin oikeuttamat pääomakeräykset toivat valtiovarainministeriön mukaan yksityishenkilöiden lahjoituksia jopa miljoonilla euroilla vuodessa.

(2) Verovapaan apurahan nosto 30 000 euroon parantaisi tutkijan ja taiteilijan asemaa ilman fiskaalisia vaikutuksia

Nykyistä apuraharajaa määrittävä 20  000 euron suuruinen valtion taiteilija-apuraha on jäänyt jälkeen elinkustannuksista. Korkeampi raja kannustaisi säätiöitä myöntämään suurempia apurahoja, mikä parantaisi apurahalla työskentelevien asemaa ja toimeentuloa. Nostolla ei olisi fiskaalisia vaikutuksia julkiseen talouteen. Valtio voisi myös purkaa omien apurahojensa yhteyden verovapaan apurahan määrään.

(3) Säätiöiden osinkoverovapauden turvaaminen varmistaa kymmeniä miljoonia tieteelle ja taiteelle

Yleishyödyllisten yhteisöjen verotuksen pääperiaatteet ovat nykyisellään hyvät eikä niissä tarvita lisäsääntelyä. Kolmannen sektorin verotuksen kehittämisessä professori Matti Virénin tutkimus (2014) ja Valtiovarainministeriön muistion 31/2009 toimenpide-ehdotukset ovat hyvät lähtökohdat yleishyödyllisten yhteisöiden aseman kehittämiselle.

Lue lisää

SRNK:n hallitusohjelmatavoitteet 2019

Lataa tiivis esitys säätiöiden merkityksestä ja veroasemasta

Lataa esite ”Puolella miljardilla tulevaisuutta" säätiöiden merkityksestä

SARANA

Suomalaiset taidesäätiöt avaavat kokoelmiaan suurelle yleisölle

Taidesäätiöiden yhteistyö mahdollistaa kultakauden aarteiden näkymisen konttoreiden ulkopuolella. Maakuntien taidemuseot pääsevät puolestaan kuratoimaan taidehistorian merkkiteoksista näyttelyitä, jotka tuovat uutta museoiden yleisöillekin.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöiden verotusta pitää kehittää Suomen parhaaksi

Yksityiset apurahasäätiöt tukivat Suomessa vuonna 2017 yli puolella miljardilla eurolla tiedettä, taidetta, kulttuuria ja lukemattomia muita yhteiskunnallisia kohteita. Niiden rahoituksella tehdään kotiseututyötä, puhdistetaan Itämerta, tuetaan vähävaraisten lasten harrastamista, opetetaan koodaamista ja parannetaan syöpiä.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöiden tuki tieteelle ja taiteelle hyödyttää kaikkia: kolme yleishyödyllistä tavoitetta hallitusohjelmaan

Tiede ja taide tarvitsevat vakautta – niissä ei tunneta pikavoittoja. Tiede ja taide tarvitsevat lisää myös yksityistä rahaa, kun valtiontalous ennusteiden mukaan supistuu tulevaisuudessa. Ja Suomi tarvitsee hallituksen, joka puolustaa sivistystä niin hyvinä kuin huonoina aikoina.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Apurahatutkijat ja taiteilijat uhattuina! Veroesitys vähentämässä tieteen ja taiteen suoraa tukea 40–75 miljoonaa € vuodessa

Hallituksen ja eduskunnan pöydälle on tulossa viikolla 42 veroesitys tulolähdejaon poistosta. Esityksen mukaan yleishyödyllisten yhteisöjen – kuten apurahasäätiöiden ja yliopistojen – kiinteistöistä saatuja vuokratuloja ryhdyttäisiin verottamaan nykyistä huomattavasti korkeammalla veroprosentilla.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Integrify kouluttaa maahanmuuttajista koodareita ennätysajassa ja vastaa huutavaan koodaripulaan

Säätiöiden Vuosisadan rakentajat -haastekilpailusta ja Sitran Ratkaisu 100 -kilpailuista ponnistanut Integrify vastaa kahteen suureen yhteiskunnalliseen haasteeseen omalla poikkeuksellisella ratkaisullaan. Integrify on jo pitkällä tavoitteessaan kouluttaa maahanmuuttajien joukosta sata uutta koodaria vuoden 2018 aikana.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Someturvaa rakennetaan kohti yhteiskunnallista vaikuttavuutta

Vuosisadan rakentajat -haastekilpailussa toiseksi tullut Someturva-tiimi tavoittelee isoja yhteiskunnallisia muutoksia. Asiantuntijat arvioivat, että Suomessa on noin puoli miljoonaa nuorta, jotka ovat tulleet loukatuiksi sosiaalisessa mediassa. Somessa haukkuminen, kiristetyksi tuleminen tai nolaamisen kohteeksi joutuminen koskee nuorten lisäksi myös aikuisia. Someturva-palvelun on tarkoitus tuoda konkreettinen työkalu someloukkausten käsittelyyn.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöiden ja rahastojen yhteinen lahja satavuotiaalle Suomelle alkaa kääriytyä esiin paketistaan

Yleishyödylliset säätiöt ja rahastot ovat antaneet 100-vuotiaalle isänmaalleen arvokkaan ja tulevaisuuteen suuntautuvan lahjan. Ne järjestivät Vuosisadan rakentajat –haastekilpailun ja palkitsivat voittajatiimit muhkealla, yhteensä 2,45 miljoonan euron suuruisella apurahasummalla. Kilpailussa kehitettiin ratkaisuja nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden parantamiseksi ja sitä kautta koko Suomen menestyksekkään tulevaisuuden rakentamiseksi. Vuosisadan rakentajien voittopotti oli kirkkaasti suurin Suomen satavuotisjuhlavuonna järjestettyjen haastekilpailujen joukossa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Uusi, uljaampi vuosisata rakentuu kokeilu kerrallaan säätiöiden haastekilpailussa

Säätiöt ja rahastot halusivat antaa 100-vuotiaan Suomen seuraavan vuosisadan nuorille paremman tulevaisuuden perustamalla haastekilpailun Vuosisadan rakentajat. Haastekilpailun tarkoitus on löytää nuorten elämästä sellaisia ongelmia ja niihin sellaisia ratkaisuja, jotka tekisivät uudella, vaikuttavalla, monistettavalla, yhteistyötä edellyttävällä ja mahdollisimman toteuttamiskelpoisella tavalla Suomea paremmaksi – ja ehkä pala palalta muutakin maailmaa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Vuosisadan rakentajat matkalla maineeseen - Kesäranta odottaa!

Säätiöiden haastekilpailu on jo nyt menestys. Presidentti ja pääministeri innostuivat, mediat hehkuttavat, ja ennen muuta finaaliratkaisujaan kehittävät tiimit vakuuttavat: Suomen nuorten parempi tulevaisuus on askeleen lähempänä ”Vuosisadan rakentajien” myötä.

Lue koko artikkeli >

SARANA

15 nuorten hyvinvointia parantavaa ideaa pääsi jatkoon säätiöiden Vuosisadan rakentajat -kilpailussa

Suomalaiset säätiöt ovat löytäneet joukon rohkeita ja suuria ideoita Suomen nuorten hyväksi: Vuosisadan rakentajat -haastekilpailun finalistit on nyt valittu. Jatkoon pääsi 15 ideaa, jotka vahvistavat 10–26-vuotiaiden nuorten hyvinvointia ja osallisuutta yhteiskunnassa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöpäivä

Kansainvälistä Säätiöpäivää vietetään eri puolella Eurooppaa. Katso videotervehdys!

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tehdään säätiövalvoja tarpeettomaksi!

PRH:n tuore valvonta- ja lakipäällikkö Terhi Maijala lämpenee puhuessaan kolmesta asiasta: vastuusta, vakuutuksista ja veneilystä. ”Säätiön hallituksen rooli on huikea”, Maijala toteaa. Sillä hän tarkoittaa niin luottamusasemasta seuraavaa suurta vastuuta kuin sen vastapainona olevia mahdollisuuksia parantaa yhteiskuntaa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Älä vatuloi, vaan lue Säätiön hyvä hallinto

Jos omat tiedot tai ymmärrys säätiön hoitamisesta eivät riitä, kannattaa ottaa apuun uunituore Säätiön hyvä hallinto -opas. Se on Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan laatima suositus siitä, miten hyvin hoidettu säätiö toimii. Säätiökentän itsesääntelyohjeeksi kirjoitettu opas on juuri päivitetty vastaamaan uutta säätiölakia.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Toimitusjohtaja säätiössä

Moni säätiö miettii parhaillaan, ottaako käyttöön uuden säätiölain mukainen ”toimitusjohtaja” vai jatkaako ”asiamiehellä”. Neuvottelukunta pyysi riippumatonta säätiöasiantuntija OTL Juha Viertolaa selvittämään, mitä toimitusjohtaja säätiölle oikeastaan merkitsee. Viertola suosittelee selvityksessään varsinkin varakkaampia apurahasäätiöitä ja suuria toiminnallisia säätiöitä valitsemaan toimitusjohtaja-toimielimen työsuhteisen ”asiamiehen” sijaan.

Lue koko artikkeli >

SARANA

150 miljoonaa euroa vastinrahaa yliopistojen varainkeruulle

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiölakiuudistus kohti loppuhuipennusta

Säätiölakiesitys on edennyt valiokuntakäsittelyyn. Vaikka lopulliseen lakitekstiin voi siis vielä tulla muutoksia, esityksestä voi nostaa tärkeimpiä näkökohtia esiin jo nyt. Säätiöiden näkökulmasta lakiuudistuksessakin yksi asia nousee ylitse muiden: Yhteiskunta hyötyy nyt ja tulevaisuudessa säätiöistä sekä niiden tehokkaasta ja joustavasta toiminnasta yhteiseksi hyväksi. Säätiölain uudistaminen on hyvä asia, jotta osin vanhentunut laki päivitetään ja säätiöille luodaan paremmat edellytykset tukea omalta osaltaan talousvaikeuksissa kamppailevaa Suomea ja suomalaisia.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kaikki Suomen säätiöt viettävät maan ensimmäistä säätiöpäivää 1.10.2014

1.10.2014 vietetään koko Suomessa maan ensimmäistä Säätiöpäivää. Reipas ja iloinen tapahtumapäivä saa Suomen kaikki säätiöt liekkeihin. Sanomatalon Mediatorilla Helsingissä järjestetään päivän päätapahtuma klo 16–18. Säätiöpäivän tunnuksena on ”Perintöä jaossa”. Sanaleikki viittaa sekä säätiöiden tehtävään kulttuuriperinnön vaalijoina että säätiöiden kunniatehtävään toteuttaa lahjoittajiensa henkistä perintöä. Säätiöpäivän kartta paljastaa tieteen, taiteen ja kulttuurin tekijät ja tekopaikat. Tule ihmettelemään ja ihailemaan säätiöiden tekoja yhteiseksi hyväksi!

Lue koko artikkeli >

SARANA

Vahvojen naisten valtakunta

Monelle suomalaiselle ”Kone” ei enää tuo ensimmäisenä mieleen hissejä. ”Koneesta”, siis Koneen Säätiöstä, on tullut synonyymi laadukkaalle tieteelle ja taiteelle, ennakkoluulottomille yhteiskunnallisille puheenvuoroille ja rajoja rikkoville kulttuuritapahtumille. Ensimmäisenä naispuolisena Koneen Säätiön hallituksen puheenjohtajana Hanna Nurminen arvioi, että säätiön menestyksen takana on hallituksen ja henkilökunnan dynaamisuus ja ennakkoluulottomuus. Koneen säätiö on pystynyt muuttumaan ajan mukana.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Apurahansaajan arkea ja juhlaa

Kirjailija-toimittaja Karo Hämäläisen kalenterissa apuraha vapauttaa tilaa taiteelliselle työlle. Karo Hämäläisellä on villi ja vapaa tunne: kaksi kuukautta sitten hän jätti leipätyönsä Arvopaperissa ja heittäytyi freelancetoimittajaksi ja kirjailijaksi. Tässä kirjailijan päiväunessa omaa rooliaan näyttelevät apurahasäätiöt, joiden tuen turvin Hämäläisellä on taloudellinen mahdollisuus kirjoittaa uutta teostaan ainakin jonkin aikaa muista töistä vapaana.

Lue koko artikkeli >