SARANA | 16.3.2018

Vahvistetaan yhteistä tietämystä tohtorien koulutuksesta ja työelämästä

SARANA | 16.3.2018

Kalle Korhonen, Eric Carver ja Maija Urponen

Tohtoreiden koulutus ja työllistyminen herättävät säännöllisesti keskustelua. Tämä johtuu muun muassa koulutuksen ja tutkimuksen mittavista säästöistä sekä tohtoreiden työttömyyden kasvusta 2010-luvulla – mutta myös väittelyn jälkeisen työelämän monimuotoistumisesta.

Säätiöille tutkijakoulutuksen tukeminen on tärkeää, koska säätiöt katsovat, että se edistää tiedettä ja yhteiskuntaa. Säätiöt pyrkivät aktiivisesti myös edistämään tohtorien työllistymistä esimerkiksi PoDoCo-ohjelmalla (Post Docs in Companies). Tohtorikoulutus ja sen rahoitus kuitenkin elävät ympäristön muuttuessa. Jotta voisimme pohtia, millaista tohtorikoulutusta tarvitsemme 2020- ja 30-luvulla, nyt olisi hyvä selvittää yhdessä, mitä kaikkea tiedämme tohtorien asettumisesta työelämään.

Yliopistot ovat keränneet systemaattisesti tietoa tohtoreiden työllistymisestä ja urakehityksestä vuodesta 2007 lähtien uraseurantakyselyillä. Kyselyjen toteutuksesta vastaa yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden Aarresaari-verkoston uraseurantaryhmä. Kyselyn sisältöjen edelleen kehittämisestä on käyty keskusteluja viime syksystä asti. Mukana on ollut yliopistojen lisäksi muun muassa säätiöitä, työmarkkinajärjestöjä sekä opetus- ja kulttuuriministeriö.

Keskustelun aikana olemme huomanneet kolme asiaa:

  • Tohtoroituminen ja tohtorien työllistyminen kiinnostavat laajasti, ja aiheeseen liittyviä tutkimus- ja selvityshankkeita on useita.
  • Uraseurantatietoa pidetään tärkeänä tietolähteenä, ja kansalliselle kyselytoiminnalle on selvä tilaus myös tulevaisuudessa. Kyselytutkimusten haasteena on kuitenkin nykyisin se, että niihin on yhä haastavampaa saada vastauksia.
  • Yhteistä tietopohjaa tohtorikoulutuksesta ja tohtorien työllistymisestä pitäisi vahvistaa. Eri tietolähteiden, rekisteriaineistojen ja kyselyaineistojen systemaattista analyysiä ja tiedon käyttöä tulisi lisätä yhteistyössä eri toimijoiden kesken.

Korkeakoulujen uraseurantafoorumissa joulukuussa 2017 keskustelut tohtorien uraseurannoista kiteytyivät paljolti siihen, että meillä voisi olla tarkempi ja jaettu käsitys siitä, mitä kaikkia tohtoreiden työllistymiseen ja urakehitykseen liittyviä tietolähteitä on olemassa. Kyselyillä ei kannata kerätä tietoa, joka voidaan saada rekistereistä ja muista tilastoista. Uraseurantakyselyt ovat siis vain yksi, vaikkakin tärkeä, osa laajempaa tietopohjaa.

Ehdotammekin, että yliopistot, säätiöt ja muut tohtorikoulutuksesta kiinnostuneet sidosryhmät ja tahot lähtevät yhteistyössä vahvistamaan tietämystämme tohtorikoulutuksen vaikuttavuudesta. Tämä vaatii jo käytettävissä olevan tiedon nykyistä systemaattisempaa kokoamista sekä yhteistyössä tehtävää tilastointia ja raportointia tohtorikoulutuksen ja tohtoreiden työelämään asettumisen avainluvuista ja teemoista. Tiedon keruuta ja rekisteritietojen sisältöä on syytä pohtia yhdessä (esim. yliopistojen opintorekisterit, säätiöiden rekisterit ja tilastot).

Esitämme tässä neljä avausta, joiden uskomme lisäävän ymmärrystä tohtorikoulutuksesta ja tohtoreiden asettumisesta työelämään.

1. Jatketaan tiedon keräämistä säätiöiden rahoituksesta väitöskirjantekijöille.
Säätiöt ovat merkittäviä tohtorikoulutuksen rahoittajia, mutta tietomme tohtorikoulutuksen säätiörahoituksen sisällöstä ja volyymistä ovat puutteelliset. Säätiöiden rooli täytyisi tehdä näkyväksi! Dosentti Allan Tiitan ryhmän pian valmistuva tutkimus säätiöiden tiederahoituksesta vuosina 1917–2017 tuo lisätietoa menneisyyden osalta, mutta ei kerro tästä vuodesta eikä tulevaisuudesta. Säätiöiden kannattaisi nyt yhteistyössä määritellä, miten tohtorikoulutuksen ja muunkin tieteen säätiörahoitusta voidaan seurata ja tilastoida vuosittain. Kun monet säätiöt pystyivät luovuttamaan tietoja Tiitan projektille, niin miksi tapaa ei voisi jatkaa? Luokitteluja olisi hyvä miettiä yliopistojen ja Tilastokeskuksen kanssa, jotta päästäisiin lähemmäs yhteismitallisuutta.

2. Kehitetään yhteistyössä Suomen yliopistojen rekisteri- ja palautetietojen kuvausta ja standardisointia tohtorikoulutukseen liittyen.
Yliopistojen opintorekistereissä on paljon arvokasta tietoa tohtorikoulutuksesta, ja yliopistoilla on myös tietoa niistä, jotka tekevät väitöskirjaa työsuhteessa. Yliopistojen yhteisen tietolähteen eli uraseurantakyselyjen lisäksi yliopistoilla on omia tohtorikoulutuksen palautekyselyjä. Yliopistot voisivat tehdä yhteistyössä tohtorikoulutukseen liittyvien rekisteritietojen ja kyselyjen kuvauksen. Kuvauksessa pitäisi ottaa huomioon, mitä tietoa rekisterit ja palautteet tuottavat. Toisessa vaiheessa kannattaisi tarkastella yliopistojen rekisteritietojen ja palautekyselyiden soveltuvuutta kansalliseen tiedontuotantoon ja raportointiin tohtorikoulutuksesta. Onko tietoaukkoja? Pitäisikö tiedon keruuta muuttaa tai kehittää kansallisesti? Onko tiedon luokittelu valtakunnalliseen raportointiin sopiva? Saadaanko olemassa oleva tieto riittävällä tavalla analysoitua ja käytettyä?

3. Tarkastellaan kokonaisvaltaisesti Tilastokeskuksen tilastoja.
Tilastokeskuksen tietoja yliopistoista valmistuneiden tohtoreiden työllistymisestä julkaistaan mm. opetushallinnon tilastopalvelu Vipusessa. Ne ovat tärkeä osa tohtoreiden työllistymisen seurantaa. Tilastokeskuksen tilastojen täyttä potentiaalia ei kuitenkaan tällä hetkellä hyödynnetä tohtorikoulutuksen ja tohtoreiden työllistymisen ja urakehityksen analyysissä. Toivommekin, että Tilastokeskus lähtee kumppaniksi valtakunnallisen tietopohjan vahvistamiseen – ja tiedon käytön lisäämiseen.

4. Selvitetään yhdessä tohtorikoulutettujen tilannetta 10 vuotta rahoituksen tai valmistumisen jälkeen.
Yliopistojen tohtoriuraseurantakysely on kohdistettu henkilöihin, joilla väittelystä on kulunut 2-3 vuotta. Jotkut ovat toivoneet, että mittauspistettä siirrettäisiin viiden vuoden päähän, kuten maistereiden kohdalla tehdään. Mittauspisteen muuttaminen voi olla perusteltua, mutta sitä ei kannata tehdä ennen kuin tietolähteitä on kartoitettu kunnolla. Myös selvästi pidemmälle tohtorien uraseurannalle on tarve. Joissakin säätiöissä ja yliopistoissa on kaavailtu tai ollaan jo toteuttamassa selvitystä tohtoreiden tilanteesta 10 vuotta valmistumisen jälkeen. Vastaava selvitys voitaisiin tehdä myös yliopistojen ja useamman säätiön yhteistyönä sen jälkeen, kun olemme merkittävästi vahvistaneet valtakunnallista tietopohjaa.

Aiomme esitellä näitä ehdotuksia tämän kevään aikana ja hakea niihin palautetta tohtorikoulutuksen kannalta keskeisistä organisaatioista ja sidosryhmiltä. Mikäli haluat tulla tähän työhön mukaan tai antaa palautetta tai kehittämisideoita tässä tekstissä esitettyihin ideoihin, ole meihin yhteydessä.

Kirjoittajat
Kalle Korhonen on SRNK:n hallituksen jäsen ja Koneen Säätiön tiedejohtaja
Eric Carver on uraohjauksen asiantuntija Helsingin yliopiston urapalveluissa ja toimii puheenjohtajana Yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden Aarresaari-verkoston uraseurantaryhmässä
Maija Urponen työskentelee palvelupäällikkönä Helsingin yliopiston Tutkimuspalveluissa

Kuva: Anne Kaikkonen, Timangi

SARANA

Tulossa kovaa tietoa säätiöiden merkityksestä suomalaiselle tieteelle

Säätiöiden tuki tieteelle on yli 2500-kertaistunut sadassa vuodessa, ja tutkimusta on tuettu yli 4,2 miljardilla eurolla. Säätiöt ovat tutkimuksen turva yhteiskunnallisissa taitekohdissa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöpäivä Kotkaniemessä

Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson säätiöt ovat jo useita kertoja järjestäneet yhteistä tekemistä vuosittain 1.10. vietettävänä säätiöpäivänä.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Vuosisadan rakentajat -kilpailu ratkesi vuosi sitten – mitä tiimeille kuuluu nyt?

Säätiöt antoivat rahoitusta viidelle tiimille vuosi sitten huipentuneessa Vuosisadan rakentajat -haastekilpailuissa. Säätiöiden tuki on auttanut tiimejä viemään toimintansa uudelle tasolle.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Työharjoittelussa Neuvottelukunnassa

Yhdeksäsluokkalainen helsinkiläinen Jami Lahti oli viikon verran Neuvottelukunnan toimistolla TET-harjoittelussa eli työelämään tutustumassa. Harjoittelun tavoitteena on parantaa nuorten käsitystä työelämästä ja erilaisista toimi- ja koulutusaloista.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tillämpningen av dataskydds- förordningen har inletts

Tillämpningen av den länge anteciperade EU:s allmänna dataskyddsförordning inleddes den 25.5.2018. Det märktes dock långt tidigare, att den nya förordningen skulle innebära vissa specifika utmaningar för stipendieutdelande stiftelser och föreningar.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Mitä säätiöiden pitää tietää tutkimusetiikasta?

”Tieteellinen tutkimus voi olla eettisesti hyväksyttävää ja luotettavaa ja sen tulokset uskottavia vain, jos tutkimus on suoritettu hyvän tieteellisen käytännön edellyttämällä tavalla.”

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tutkijoiden muuttoliikkeistä

Tutkijoiden muuttovirrat vievät voimistuvassa määrin Suomesta ulkomaille, erityisesti Yhdysvaltoihin, Ruotsiin, Iso-Britanniaan ja Saksaan. Havainnon esittelivät professori Kai Lindström ja Suomen Akatemian erikoistutkija Timo Kolu artikkelissaan ”Kansainvälistymistä vai aivovientiä?” (Acatiimi 4/2018).

Lue koko artikkeli >

SARANA

Yleishyödyllisyyden yhteismarkkinat

Vaikka tuotteet ja palvelut liikkuvat vapaasti ympäri Eurooppaa, säätiöiden ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen on edelleen vaikea tehdä tehokasta rajat ylittävää yhteistyötä. Eurooppaan on aika rakentaa yleishyödyllisyyden yhteismarkkinat.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kevätaskareita tietosuojan parissa

Takana ovat säätiöiden lokoisat ajat, jos niitä koskaan olikaan. Siitä pitää huolen kovin dynaamisesti kehittyvä regulaatioympäristö: lähipiirisäännökset, MAR-asetus, LEI-tunnus ja tietosuoja-asetus (General Data Protection Regulation, GDPR). Viimeisintä eli EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (EU 2016/679) sovelletaan 25.5.2018 alkaen kaikissa EU:n jäsenmaissa, ja se koskee myös säätiöitä. Tässä kirjoituksessa kahden säätiön asiamies kertoo omakohtaisesti kokemuksistaan tietosuojan koukeroisessa viidakossa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Onko pakko brändätä? Tieto vähentää asiantuntijan viestintäahdistusta

Jos et ole sosiaalisessa mediassa, et ole olemassa. Bloggaa kerran viikossa ja twiittaa kolmesti päivässä. Keskustele ja vuorovaikuta. Asiantuntija, sinä olet oman brändisi seppä!

Lue koko artikkeli >

SARANA

Vahvistetaan yhteistä tietämystä tohtorien koulutuksesta ja työelämästä

Tohtoreiden koulutus ja työllistyminen herättävät säännöllisesti keskustelua. Tämä johtuu muun muassa koulutuksen ja tutkimuksen mittavista säästöistä sekä tohtoreiden työttömyyden kasvusta 2010-luvulla – mutta myös väittelyn jälkeisen työelämän monimuotoistumisesta.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Vaikuttavuuden arvioinnin neljä kovaa K:ta

Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta on kannustanut säätiöitä arvioimaan toimintansa vaikuttavuutta. Useat säätiöt ovatkin tarttuneet toimeen, asettaneet vaikuttavuutensa puntariin ja ottaneet tulokset huomioon toimintansa kehittämisessä. Koko säätiökentän toimivuuden ja vaikuttavuuden arviointia ei myöskään sovi unohtaa. Tätä varten säätiöyhdistyksille ja muille säätiöiden tukijärjestöille on kehitetty kansainvälinen neljän C:n eli suomalaisittain neljän K:n arviointikehikko.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Pääministerin tervehdys säätiöille ja vuosisadan rakentajille

Vuosisadan rakentajat -haastekilpailun finalistit esittäytyivät syyskuussa 2017 viimeistä kertaa ennen kilpailun ratkaisemista. Yleisön joukossa Tavastia-klubilla oli myös pääministeri Juha Sipilä. Vaikka kilpailun palkintoapurahat on jo jaettu, säätiöiden ja ennakkoluulottoman kokeilemisen merkitystä korostava pääministerin puhe säilyy ajankohtaisena pitkän aikaa eteenpäin. Alle on koottu tärkeimmät katkelmat pääministerin terveisistä.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Pohjoismaat yhteisessä säätiörintamassa

Kotimaisen yhteistyön lisäksi kansainvälinen kanssakäyminen ja yhteishankkeet ovat tärkeitä säätiöille. Maan rajojen ulkopuolelle katsominen avaa uusia näkökulmia ja edistää hyvien suomalaisten käytäntöjen levittämistä muualle. Pohjoismaiset säätiöt ovat ryhtyneet järjestämään vuosittaisia verkostoitumistapaamisia, ja lokakuun lopussa Kööpenhaminaan kokoontui yli 150 säätiöiden edustajaa Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Tanskasta.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Avoin tiede – uhka vai mahdollisuus?

Suomi halutaan nostaa maailman johtavien maiden joukkoon tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa. Ensi vaiheessa opetus- ja kulttuuriministeriö on lähtenyt toteuttamaan tavoitetta julkisen sektorin organisaatioiden kanssa, mutta avoimuuden haaste koskee yhtä lailla säätiöitä sekä muita yksityisiä rahoittajia ja tutkimuslaitoksia.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Koko maailma tieteen, kulttuurin ja ilmaisunvapauden asialla

Suomi on valittu Unescon hallintoneuvostoon kaudelle 2017-2021. Unesco eli Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö työskentelee sitkeästi paremman ja tasa-arvoisemman tulevaisuuden rakentamiseksi.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kulttuurirahoituksen miinakentillä

Taiteen rahoittajat aiheuttavat itselleen ongelmia tekemällä työnsä hyvin. Miten tämän kierteen voisi rahoittaa kestävällä tavalla? Keskitä tekemisiäsi ja kerro, mitä ja miksi teet.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kulttuuriperintöä jaossa

Kulttuuriperinnön suojeleminen tänään on huomisen rauhan rakentamista. Monien suomalaisten apurahasäätiöiden perustajat ja lahjoittajat ovatkin halunneet lahjoittaa omaisuuttaan nimenomaan kulttuuriperinnön vaalimiseen.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Vastuu tiedeviestinnästä kuuluu kaikille

Tiedeviestinnästä on tullut itsestään selvä osa tutkijoiden työtä. Välillä tuntuu, että siitä kohistaan nykyään niin paljon ja niin vahvoin sanakääntein, että kyseessä olisi tuoreempikin, vielä juurruttamistaan kaipaava keksintö.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Ihanat, kamalat apurahat ja niiden ihana, kamala myöntäminen

Vaikka säätiöt jakavat Suomessa apurahoja tieteelle, taiteelle ja muihin yleishyödyllisiin tarkoituksiin satoja miljoonia euroja vuodessa, kaikki eivät siitä ilostu.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Miksi säätiöiden pitäisi miettiä digi- ja verkkorooliaan?

Monet vielä viime viikolla villeiltä tuntuneet digisaarnaajien tulevaisuudenvisiot ovat tänään jo vakiintunutta arkea. Miksi säätiöissä pitäisi olla kiinnostuneita omasta digitaalisuuden asteesta ja verkkoroolista?

Lue koko artikkeli >

SARANA

10 vinkkiä verkkosivujesi parantamiseksi

Jos teet säätiössäsi yhden viestintäteon tänä vuonna, olkoon se verkkoroolisi parantaminen. Aloita helposti: vieraile omilla nettisivuillasi leikkien ulkopuolista. Vaikutuitko? Mitä voisi parantaa?

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tieteen rahavirrat kohtaavat

Tutkimusrahoituksen kehittäminen kiinnostaa nyt monia tahoja – tutkijoiden, tieteen ja yhteiskunnan onneksi. Rakentava keskustelu, uutta synnyttävä yhteistyö ja lupaavat kokeilut kannustavat niin rahoittajia kuin rahoituksen kohteita.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Uusi kansallisaarre?! Lupauksia herättävä tutkimustietovaranto

OKM:n ja sidosryhmien yhteistyönä suunnitellaan kansallisen tutkimustietovarannon julkaisemista. Hankkeen tavoite on kerätä tieto tutkijoiden tuloksista yhteen niin, että tiedot olisivat saatavilla yhdestä paikasta eri tarkoituksiin helposti ja avoimesti. Tuloksena syntyy kattava kokonaiskuva siitä, mitä ja miten Suomessa tutkitaan – ja millä rahalla.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tutkimusrahoituksen sampoa takomassa

Säätiöiden tutkimusrahoitusseminaari synnytti rutkasti uusia ajatuksia tieteen tulevaisuudelle. Aivomyrsky kokosi konkreettisia toimenpide-ehdotuksia niin valtiolle, yliopistoille kuin säätiöille.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tätä et olisi arvannut: kansa arvostaa säätiöitä isosti

Enemmän kuin kaksi kolmesta antaa apurahasäätiöille hyvän tai erittäin hyvän arvosanan. Uusin säätiöbarometri osoittaa kansan luottavan säätiöiden toimintaan.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Miltä siellä säätiörekisterissä ja -valvonnassa nyt oikeasti tuntuu?

Vuosi sitten säätiölakiuudistuksen käytännön vaikutuksia odotettiin säätiöissä ja viranomaistenkin piirissä pelonsekaisin tuntein. Vaan oliko pelkoon aihetta? Miten on pärjätty, PRH?

Lue koko artikkeli >

SARANA

Uuden säätiölain vaikutukset säätiön tilintarkastukseen

Säätiöiden hallitukset ovat vastuussa uuden säätiölain mukaisista toimintakertomustiedoista. Olkaapa tarkkoina siellä säätiöissä nyt ryhtyessänne laatimaan vuoden 2016 tilinpäätöksiä!

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöt, sijoitetaan vastuullisemmin!

Nesslingin Säätiö on sitoutunut sijoittamaan vastuullisemmin ja kestävämmin. Nyt se haastaa muut säätiöt mukaan näyttämään esimerkkiä.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Miten tieteellistä säätiötutkimuksen pitäisi olla?

Säätiöitä tutkivia yksiköitä on Euroopassa useita, mutta silti säätiöistä kaivataan jatkuvasti lisää tietoa. Moniulotteinen säätiötutkimus olisi todella hyödyllistä säätiöiden oman työn kehittämiseksi.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöiden tiederahoitus Euroopassa mittavaa mutta lisätietoja kaivataan

Kansainvälinen EUFORI-tutkimus kartoitti eurooppalaissäätiöiden tutkimusrahoitusta 2012 lukujen pohjalta: säätiöiltä yli 5 mrd euroa tieteelle vuosittain.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Satavuotinen säätiötuki tieteelle selviää pala palalta

Yksityiset yleishyödylliset säätiöt ovat 1900-luvun alusta alkaen rahoittaneet eri tieteenaloja merkittävällä tavalla. Säätiöiden kokonaisrahoituksesta ja sen vaikutuksesta tieteen ja tiedepolitiikan kehittymiseen ei kuitenkaan ole ollut tutkittua tietoa. Dosentti Allan Tiitan johtama tutkimushanke ratkaisee monimutkaista palapeliä, jonka muodostama kokonaiskuva satavuotisesta säätiörahoituksesta ja sen suhteesta julkiseen tutkimustukeen paljastuu alkuvuodesta 2018.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Aurora-apurahatietokannan päivittäminen päättymässä

Nykyisen tietokannan tiedot ovat nähtävissä verkkosivuilla elokuun loppuun asti.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kokeiluilla vauhtia – vauhtia kokeiluihin?

Valtioneuvoston suunnitelma kokeiluja tukevasta joukkorahoitusalustasta on säätiöillekin kiinnostava.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tilintarkastaja säätiössä

Asiantuntijakatsauksemme kertoo uudistuneesta tilintarkastuksesta kaiken, mitä säätiön ja yhdistyksen johdossa olevien tulisi tietää.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tohtorit ja työ, mitämitämitä?!

Tutkijankoulutettujen tehtävät työelämässä muuttuvat. Aiempaa useammin tohtorit sijoittuvat muihin kuin tutkimustehtäviin. Tutkijanuran poluilla samoilevat nykyisin opettajat, mentorit, asiantuntijat ja johtajat, eivät yksiselitteisesti vain ”tutkijat”. Entistä useampi tutkimustehtävissä työskentelevä toimii työuransa aikana eri sektoreilla, eri maissa tai eri aloilla.

Lue koko artikkeli >

SARANA

”Säätiöiden lahjoittajista kunniakansalaisia”, vaatii Arto Hiltunen

Hyvää lukemista joulupukin konttiin: Hiltusen uusi johtajuuskirja pureutuu säätiöihinkin.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Lähipiiri pieni pyörii?

Sisällysluettelo säätiön lähipiiriohjeen laatimiseksi tarjoillaan ruokahalun herättäjänä 1.12.2015 odotellessa, s'il vous plaît!

Lue koko artikkeli >

SARANA

Souvenirer från den intellektuella godisbutiken

Tuliaisia älyllisestä karkkikaupasta

Lue koko artikkeli >

SARANA

Verosoppaan lisämaustetta lahjoituskohtelusta

Kummasta tulee parempi mieli, lahjan antamisesta vai saamisesta? Suomalaiset ovat hyviä lahjoittamaan yhteiseksi hyväksi, mutta siihen pitää kannustaa. Ei kepillä vaan porkkanalla.

Lue koko artikkeli >

SARANA

6 kohtaa, jotka ainakin kannattaa tarkistaa säätiölain uudistuessa

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöt, verotus ja klapikone yhden miehen intohimoina

”Kun alkaa perehtyä säätiökenttään, pinnan alta paljastuu aivan muuta kuin olettaisi.” Kansantaloustieteen professori Matti Virén on tehnyt syväsukelluksen säätiöiden ytimiin viimeisimmässä tutkimushankkeessaan. Hän on parin vuoden aikana kartoittanut yleishyödyllisten yhteisöjen, siis säätiöiden ja yhdistysten, toimintaa ja asemaa Suomessa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Rahan antamisen vaikeudesta – apuraha-asiantuntija avautuu

Useammankin rikkaan mesenaatin suuhun on sijoitettu sanonta siitä, miten omaisuuden kartuttaminen on helppoa verrattuna siihen, miten vaikeata on valita, kenelle omaisuuttaan lahjoittaa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kulturvänner för livet

Kulturvän är en av de nya verksamheter som Folkhälsan startat med hjälp av medel från luciainsamlingen. Luciainsamlingarna, som ordnas i samband med valet av Finlands Lucia, har under åren 2011–2013 samlat in medel för att på olika sätt stöda och hjälpa äldre som är ofrivilligt ensamma. År 2013 inbringade insamlingen nästan 114 000 euro.

Lue koko artikkeli >