SARANA | 4.3.2016

Tehdään säätiövalvoja tarpeettomaksi!

SARANA | 4.3.2016

Liisa Suvikumpu

PRH:n tuore valvonta- ja lakipäällikkö Terhi Maijala lämpenee puhuessaan kolmesta asiasta: vastuusta, vakuutuksista ja veneilystä. ”Säätiön hallituksen rooli on huikea”, Maijala toteaa. Sillä hän tarkoittaa niin luottamusasemasta seuraavaa suurta vastuuta kuin sen vastapainona olevia mahdollisuuksia parantaa yhteiskuntaa.

Terhi Maijala vastaa paljosta. Ei siis ihme, että myös hänen titulatuuransa on monipolvinen: hän on Patentti- ja rekisterihallituksen yritys- ja yhteisölinjan valvonta- ja lakipäällikkö, joka vastaa säätiövalvonnan sekä laki- ja laatutiimin sisältävästä valvonta- ja lakiyksiköstä. Tämä monimutkaiselta kuulostava ketjutus tarkoittaa yksinkertaistetusti sitä, että Maijala on suomalaisten säätiöiden valvoja.

Se tuntuu sopivan Maijalalle, joka on selvästi vakaata vastuunkantaja-ainesta. Helsingin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta valmistunut Terhi Maijala kirjoitti gradunsa prosessioikeudesta, työskenteli asianajajana ja vastuuvakuutusalalla ja tekee nyt työn ohessa jatkotutkintoa – yllätys, yllätys – vastuu- ja riskinhallinnasta. Aihe on tarkentunut nykyiseen toimenkuvaan osuvaksi. Kenties jo loppuvuodesta saadaan tutkittua lisätietoa säätiön johdon huolellisuusvelvoitteesta ja vahingonkorvausvastuusta.

Säätiön hallituspaikka on vaativa ja vastuullinen, ja siihen tulee suhtautua vakavuudella

”Vastuukysymykset ovat kiinnostavia” Terhi Maijala toteaa. ”Täältä kun katsoo, niin paikka säätiön hallituksessa ja johdossa on erittäin vastuullinen. Kun tehtävän säätiössä ottaa vastaan, pitää ymmärtää, mikä määrä työtä sen myötä syntyy. Ei sitä tarvitse pelätä, mutta se on vastuullista kuten muukin työ. Siinä täytyy perehtyä, ottaa selvää ja käyttää asiantuntijoita tarpeen mukaan.”

Oletuksia ei voi tehdä: ”Me uskottiin” tai ”me luotettiin” eivät riitä paikkaukseksi, jos säätiön omaisuus vaarantuu. Säätiöläisen hälytyskellojen pitää soida herkästi. Maijala antaa esimerkin: jos säätiössä on meneillään vaikkapa rakennusprojekti, säätiön hallituksen jäsen vastaa sen läpimenemisestä riippumatta siitä, onko hänellä rakentamisen asiantuntemusta. Silloin kannattaa ja täytyy käyttää asiantuntija-apua. Säätiöissä ei pitäisikään pelätä hallintokustannusten maltillista kasvua, jos se merkitsee toiminnan laadun parantumista.

Säätiötoiminta näyttäytyy Terhi Maijalalle todella vaativana: ”On melkein pelottavaa, miten helppoa on olla ”huolimaton”. Vakuutuskonkarina Maijalalla on selvä suositus säätiöiden hallituksille: myös säätiöissä kannattaa olla tarkkana vastuuvakuutuksista ja niiden ehdoista. Eli tarkkana siellä säätiöiden luottamustehtävissä: tarkistakaapa niitä vakuutussummianne!

Lisää juridiikka elämään

Miten ihminen, joka omien sanojensa mukaan inhoaa kaikkea byrokratiaa ja lomakkeita, päätyy virkamieheksi valtion virastoon? Terhi Maijalaa kiinnosti asiantuntijaorganisaation esimiehen tehtävä. Työssä oli paljon tuttua, koska organisaatiomaailma oli tuttu. Vierautta edusti aluksi uusi säätiölaki, jonka opettelu oli Maijalasta kuitenkin hauskaa, hän kun aidosti pitää juridiikasta. ”Halusin oppia uutta ja tehdä uutta. Olen ollut hyvin iloinen siitä, että vaikka päällimmäisenä tehtävänäni on yksikön johtaminen, tässä pääsee mukaan sisältökysymyksiinkin, lainsäädännön vaikuttamistyöhön ja säätiövalvontaan.”

PRH:ssa aloitti vuoden alussa myös tilintarkastusvalvonta, joka on oma tulosyksikkönsä. Terhi Maijala pitää tilintarkastajan roolia merkittävänä säätiöiden valvonnassa. Hän odottaa tulevaa yhteistyötä tilintarkastusvalvonnan kanssa, jotta eri näkökulmista katsovat valvojat voivat löytää uusia, yhteisiä keinoja säätiövalvontaan.

Lempisäätiötä Terhi Maijalalle ei ainakaan vielä ole päässyt syntymään. Työssä joutuu ottamaan voimakkaasti kantaa säätiötoiminnan kielteisiin kysymyksiin. Maijalan mielestä PRH:n toimintavelvollisuus on varsin ankara. Työ ja toiminta-alue ovat mielenkiintoisia, mutta tehtävää on paljon eikä valvontatehtävän täyttäminen ole yksinkertaista.

”Aina on joku, joka ei ehdi, halua tai osaa”

PRH:n Innotalon viidennestä kerroksesta on pitkä matka nähdä, mitä yksittäisen säätiön hallinnossa tapahtuu. Sinnikkyys kuitenkin palkitsee: ”Onnistunut valvonta on hyvin asioitaan hoitavien säätiöiden etu, jotteivät huonosti käyttäytyvät pääse pilaamaan kentän mainetta. Ainahan on joku, joka ei ehdi, halua tai osaa. Yhteiset pelisäännöt löytyisivät kuitenkin helposti säätiölaista ja Säätiön hyvästä hallinnosta.”

Yritys- ja yhteisölinjan kuluvan vuoden tavoitteena on säätiövalvonnan aktivointi. Sen osalta meneillään on monenlaista. Säätiöläiset ovat myös soittaneet uudelle valvojalleen innokkaasti – ihminen virkamiehen takana halutaan oppia tuntemaan. Nyt ajankohtaisena ovat säätiöiden vuosi-ilmoitukset: parhaillaan PRH odottelee säätiöiden lähettämiä lomakkeita, joita on toistaiseksi tullut vasta parikymmentä lähes kolmesta tuhannesta.

Vuosiselvityslomakkeet tuntuvat monessa säätiössä turhalta lisärasitukselta. Tammikuussa PRH:n lähettämät vuosiselvityskirjeet Maijala näkee hyvänä herättelyn välineenä. ”Jospa vuosiselvityskirjeemme viimeistään aikaansaisi säätiöissä herätyksen, että nyt on tarttuva toimeen ja perehdyttävä uuteen säätiölakiin!” Säätiövalvoja lupaa myös vastinetta: kun uuden lain aikaiset vuosiselvityskokemukset on ensin kerätty, niiden perusteella PRH pääsee katsomaan, miten säätiöitä voisi parhaiten tukea, informoida ja kouluttaa. Ja pääsisikö koko vuosiselvityslomakkeesta hiljalleen eroon…

Hyvä johtaja miettii aina, miten tästä päästään eteen päin

Uudessa työssään Terhi Maijala yllättyi iloisesti yhteistyömahdollisuuksista Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan kanssa. ”Tuntuu mukavalta, että säätiöiden hyvien hallintokäytäntöjen kehittäminen on sydämen asia muillekin kuin vain viran puolesta säätiövalvojalle”, hän toteaa.

Pohdiskelut yhteistyön mahdollisuuksista, kentän haasteista ja niiden ratkaisuista ovat alkaneet hyvässä hengessä. Maijala pitää Neuvottelukuntaa säätiökentän keskeisenä sisältöosaajana. On tärkeätä, että viranomaisellakin on keskustelukumppani, joka voi antaa toisenlaista näkemystä ja auttaa ymmärtämään säätiöitä.

Ylipäätään ymmärryksen kasvattaminen tuntuu olevan PRH:n valvonta- ja lakipäällikkö Terhi Maijalalle ominaista. Hän kuvailee itseään voimakkaan tavoitteelliseksi ihmiseksi, jolle johtamisen suola on nähdä, että muutos tapahtuu. Asioiden kehittyminen motivoi. Maijalan fokuksessa on aina kysymys, miten päästään eteenpäin. Aika usein hänen vastauksensa tuntuu olevan yhteistyö – ja vastuun kantaminen. Kenties näillä yksinkertaisilla mutta tehokkailla keinoilla päästään myös Terhi Maijalan nykyiseen tavoitteeseen eli kehittämään säätiöiden sisäinen valvonta niin hyväksi, ettei säätiövalvojaa enää tarvita.

Niin, se veneily. Kesällä säätiötkin voivat hieman huokaista. Silloin nimittäin säätiövalvoja porhaltaa kimmeltävillä aalloilla klassikko-moottoriveneellä ja kantaa vastuuta ennen muuta omasta ja perheensä hyvinvoinnista. Kesää odotellessa.

SARANA

Someturvaa rakennetaan kohti yhteiskunnallista vaikuttavuutta

Vuosisadan rakentajat -haastekilpailussa toiseksi tullut Someturva-tiimi tavoittelee isoja yhteiskunnallisia muutoksia. Asiantuntijat arvioivat, että Suomessa on noin puoli miljoonaa nuorta, jotka ovat tulleet loukatuiksi sosiaalisessa mediassa. Somessa haukkuminen, kiristetyksi tuleminen tai nolaamisen kohteeksi joutuminen koskee nuorten lisäksi myös aikuisia. Someturva-palvelun on tarkoitus tuoda konkreettinen työkalu someloukkausten käsittelyyn.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöiden ja rahastojen yhteinen lahja satavuotiaalle Suomelle alkaa kääriytyä esiin paketistaan

Yleishyödylliset säätiöt ja rahastot ovat antaneet 100-vuotiaalle isänmaalleen arvokkaan ja tulevaisuuteen suuntautuvan lahjan. Ne järjestivät Vuosisadan rakentajat –haastekilpailun ja palkitsivat voittajatiimit muhkealla, yhteensä 2,45 miljoonan euron suuruisella apurahasummalla. Kilpailussa kehitettiin ratkaisuja nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden parantamiseksi ja sitä kautta koko Suomen menestyksekkään tulevaisuuden rakentamiseksi. Vuosisadan rakentajien voittopotti oli kirkkaasti suurin Suomen satavuotisjuhlavuonna järjestettyjen haastekilpailujen joukossa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Uusi, uljaampi vuosisata rakentuu kokeilu kerrallaan säätiöiden haastekilpailussa

Säätiöt ja rahastot halusivat antaa 100-vuotiaan Suomen seuraavan vuosisadan nuorille paremman tulevaisuuden perustamalla haastekilpailun Vuosisadan rakentajat. Haastekilpailun tarkoitus on löytää nuorten elämästä sellaisia ongelmia ja niihin sellaisia ratkaisuja, jotka tekisivät uudella, vaikuttavalla, monistettavalla, yhteistyötä edellyttävällä ja mahdollisimman toteuttamiskelpoisella tavalla Suomea paremmaksi – ja ehkä pala palalta muutakin maailmaa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Miksi säätiöiden pitäisi miettiä digi- ja verkkorooliaan?

Monet vielä viime viikolla villeiltä tuntuneet digisaarnaajien tulevaisuudenvisiot ovat tänään jo vakiintunutta arkea. Miksi säätiöissä pitäisi olla kiinnostuneita omasta digitaalisuuden asteesta ja verkkoroolista?

Lue koko artikkeli >

SARANA

10 vinkkiä verkkosivujesi parantamiseksi

Jos teet säätiössäsi yhden viestintäteon tänä vuonna, olkoon se verkkoroolisi parantaminen. Aloita helposti: vieraile omilla nettisivuillasi leikkien ulkopuolista. Vaikutuitko? Mitä voisi parantaa?

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tieteen rahavirrat kohtaavat

Tutkimusrahoituksen kehittäminen kiinnostaa nyt monia tahoja – tutkijoiden, tieteen ja yhteiskunnan onneksi. Rakentava keskustelu, uutta synnyttävä yhteistyö ja lupaavat kokeilut kannustavat niin rahoittajia kuin rahoituksen kohteita.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Uusi kansallisaarre?! Lupauksia herättävä tutkimustietovaranto

OKM:n ja sidosryhmien yhteistyönä suunnitellaan kansallisen tutkimustietovarannon julkaisemista. Hankkeen tavoite on kerätä tieto tutkijoiden tuloksista yhteen niin, että tiedot olisivat saatavilla yhdestä paikasta eri tarkoituksiin helposti ja avoimesti. Tuloksena syntyy kattava kokonaiskuva siitä, mitä ja miten Suomessa tutkitaan – ja millä rahalla.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Vuosisadan rakentajat matkalla maineeseen - Kesäranta odottaa!

Säätiöiden haastekilpailu on jo nyt menestys. Presidentti ja pääministeri innostuivat, mediat hehkuttavat, ja ennen muuta finaaliratkaisujaan kehittävät tiimit vakuuttavat: Suomen nuorten parempi tulevaisuus on askeleen lähempänä ”Vuosisadan rakentajien” myötä.

Lue koko artikkeli >

SARANA

15 nuorten hyvinvointia parantavaa ideaa pääsi jatkoon säätiöiden Vuosisadan rakentajat -kilpailussa

Suomalaiset säätiöt ovat löytäneet joukon rohkeita ja suuria ideoita Suomen nuorten hyväksi: Vuosisadan rakentajat -haastekilpailun finalistit on nyt valittu. Jatkoon pääsi 15 ideaa, jotka vahvistavat 10–26-vuotiaiden nuorten hyvinvointia ja osallisuutta yhteiskunnassa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöpäivä

Kansainvälistä Säätiöpäivää vietetään eri puolella Eurooppaa. Katso videotervehdys!

Lue koko artikkeli >

SARANA

Ollako arvonlisävelvollinen vai ei?

Hakeutuminen arvonlisä- eli alv-velvolliseksi on monelle yleishyödylliselle yhteisölle, siis myös säätiölle, taloudellisesti järkevää.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tohtorit ja työ, mitämitämitä?!

Tutkijankoulutettujen tehtävät työelämässä muuttuvat. Aiempaa useammin tohtorit sijoittuvat muihin kuin tutkimustehtäviin. Tutkijanuran poluilla samoilevat nykyisin opettajat, mentorit, asiantuntijat ja johtajat, eivät yksiselitteisesti vain ”tutkijat”. Entistä useampi tutkimustehtävissä työskentelevä toimii työuransa aikana eri sektoreilla, eri maissa tai eri aloilla.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöiden pääomasijoittamisen helpottamisella lisää rahaa Suomelle

Yksinkertaisella ja kaikkia hyödyttävällä veromuutoksella kannustettaisiin säätiöitä lisäämään pääomasijoittamista.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiösomen lyhyt oppimäärä

Vuorovaikutteinen sosiaalinen media kannattaa ottaa säätiöissä käyttöön viimeistään nyt. Kuuntele ja seuraa on viisas oppi livenä ja virtuaalisesti.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Aktiivisesti läpinäkyvä – säätiöviestinnän uusi musta

”Sisällöt edellä” on viestintäopin ydin, joka pätee kaikenlaisiin ja -tasoisiin säätiöviestijöihin. Säätiöt voisivat kertoa arvoistaan paljon nykyistä reippaammin myös verkossa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Avoimuus, vilppi ja tiedettä rahoittavat säätiöt

Apurahasäätiöiden avoimuus ja vastuunkanto ovat tutkimusrahoituskokonaisuuden selvä mutta epäselvästi määrittyvä osa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tehdään säätiövalvoja tarpeettomaksi!

PRH:n tuore valvonta- ja lakipäällikkö Terhi Maijala lämpenee puhuessaan kolmesta asiasta: vastuusta, vakuutuksista ja veneilystä. ”Säätiön hallituksen rooli on huikea”, Maijala toteaa. Sillä hän tarkoittaa niin luottamusasemasta seuraavaa suurta vastuuta kuin sen vastapainona olevia mahdollisuuksia parantaa yhteiskuntaa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kertomus toiminnasta – kauhutarina vai onnellinen loppu?

Tervetuloa Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan ensimmäiseen ”Säätiöille lain lukua” -blogikirjoitukseen.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Älä vatuloi, vaan lue Säätiön hyvä hallinto

Jos omat tiedot tai ymmärrys säätiön hoitamisesta eivät riitä, kannattaa ottaa apuun uunituore Säätiön hyvä hallinto -opas. Se on Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan laatima suositus siitä, miten hyvin hoidettu säätiö toimii. Säätiökentän itsesääntelyohjeeksi kirjoitettu opas on juuri päivitetty vastaamaan uutta säätiölakia.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Toimitusjohtaja säätiössä

Moni säätiö miettii parhaillaan, ottaako käyttöön uuden säätiölain mukainen ”toimitusjohtaja” vai jatkaako ”asiamiehellä”. Neuvottelukunta pyysi riippumatonta säätiöasiantuntija OTL Juha Viertolaa selvittämään, mitä toimitusjohtaja säätiölle oikeastaan merkitsee. Viertola suosittelee selvityksessään varsinkin varakkaampia apurahasäätiöitä ja suuria toiminnallisia säätiöitä valitsemaan toimitusjohtaja-toimielimen työsuhteisen ”asiamiehen” sijaan.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Sipilän hallitusohjelmassa säätiöitä kiinnostavia ulostuloja verotuksessa

Keskiviikkona 27.5. julkistetussa hallitusohjelmassa liitteineen on mainittu säätiöitä kiinnostavia verotuskysymyksiä. Ohjelmassa ehdotetaan yksityishenkilöiden korkeakouluille tekemille lahjoituksille verovähennysoikeutta. Säätiöiden ja yhdistysten verokohtelu listataan tarkastelukohteeksi.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Verosoppaan lisämaustetta lahjoituskohtelusta

Kummasta tulee parempi mieli, lahjan antamisesta vai saamisesta? Suomalaiset ovat hyviä lahjoittamaan yhteiseksi hyväksi, mutta siihen pitää kannustaa. Ei kepillä vaan porkkanalla.

Lue koko artikkeli >

SARANA

150 miljoonaa euroa vastinrahaa yliopistojen varainkeruulle

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiölakiuudistus kohti loppuhuipennusta

Säätiölakiesitys on edennyt valiokuntakäsittelyyn. Vaikka lopulliseen lakitekstiin voi siis vielä tulla muutoksia, esityksestä voi nostaa tärkeimpiä näkökohtia esiin jo nyt. Säätiöiden näkökulmasta lakiuudistuksessakin yksi asia nousee ylitse muiden: Yhteiskunta hyötyy nyt ja tulevaisuudessa säätiöistä sekä niiden tehokkaasta ja joustavasta toiminnasta yhteiseksi hyväksi. Säätiölain uudistaminen on hyvä asia, jotta osin vanhentunut laki päivitetään ja säätiöille luodaan paremmat edellytykset tukea omalta osaltaan talousvaikeuksissa kamppailevaa Suomea ja suomalaisia.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kaikki Suomen säätiöt viettävät maan ensimmäistä säätiöpäivää 1.10.2014

1.10.2014 vietetään koko Suomessa maan ensimmäistä Säätiöpäivää. Reipas ja iloinen tapahtumapäivä saa Suomen kaikki säätiöt liekkeihin. Sanomatalon Mediatorilla Helsingissä järjestetään päivän päätapahtuma klo 16–18. Säätiöpäivän tunnuksena on ”Perintöä jaossa”. Sanaleikki viittaa sekä säätiöiden tehtävään kulttuuriperinnön vaalijoina että säätiöiden kunniatehtävään toteuttaa lahjoittajiensa henkistä perintöä. Säätiöpäivän kartta paljastaa tieteen, taiteen ja kulttuurin tekijät ja tekopaikat. Tule ihmettelemään ja ihailemaan säätiöiden tekoja yhteiseksi hyväksi!

Lue koko artikkeli >

SARANA

Vahvojen naisten valtakunta

Monelle suomalaiselle ”Kone” ei enää tuo ensimmäisenä mieleen hissejä. ”Koneesta”, siis Koneen Säätiöstä, on tullut synonyymi laadukkaalle tieteelle ja taiteelle, ennakkoluulottomille yhteiskunnallisille puheenvuoroille ja rajoja rikkoville kulttuuritapahtumille. Ensimmäisenä naispuolisena Koneen Säätiön hallituksen puheenjohtajana Hanna Nurminen arvioi, että säätiön menestyksen takana on hallituksen ja henkilökunnan dynaamisuus ja ennakkoluulottomuus. Koneen säätiö on pystynyt muuttumaan ajan mukana.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Apurahansaajan arkea ja juhlaa

Kirjailija-toimittaja Karo Hämäläisen kalenterissa apuraha vapauttaa tilaa taiteelliselle työlle. Karo Hämäläisellä on villi ja vapaa tunne: kaksi kuukautta sitten hän jätti leipätyönsä Arvopaperissa ja heittäytyi freelancetoimittajaksi ja kirjailijaksi. Tässä kirjailijan päiväunessa omaa rooliaan näyttelevät apurahasäätiöt, joiden tuen turvin Hämäläisellä on taloudellinen mahdollisuus kirjoittaa uutta teostaan ainakin jonkin aikaa muista töistä vapaana.

Lue koko artikkeli >