SARANA | 4.3.2016

Aktiivisesti läpinäkyvä – säätiöviestinnän uusi musta

SARANA | 4.3.2016

Liisa Suvikumpu

”Sisällöt edellä” on viestintäopin ydin, joka pätee kaikenlaisiin ja -tasoisiin säätiöviestijöihin. Säätiöt voisivat kertoa arvoistaan paljon nykyistä reippaammin myös verkossa.

Säätiöissä tiedetään, mitä ja miten paljon hyvää niissä tehdään. Vaikeudet alkavat siitä, että suuren yleisön huomion saaminen tälle hyväntekemiselle ei ole helppoa tai tapahdu itsestään. Nykyisessä järisyttävässä tietotulvassa ei riitä, että kotisivuille päivitetään apurahansaajat, tietoja säätiön toiminnasta ja historiaa perustajista. Surffaajatkaan eivät enää eksy kotisivuille sattumalta (ovatko lie milloinkaan?), vaan niille päätyvät jo muutenkin asioista jyvällä olevat. Uudet yleisöt kiinnostuvat mielenkiintoisista sisällöistä, merkityksellisistä uutisista ja laajasta vaikuttavuudesta.

Miksi säätiöiden sitten täytyisi tavoittaa uutta tai suurta yleisöä? Jos säätiötä moititaan läpinäkymättömyydestä ja väärinkäytöksistä, paras strategia on olla ”aktiivisesti läpinäkyvä”. Vaikka kielteiset uutiset eivät ole määrällisesti huomattavia, ne muistetaan pitkään. Bensowin säätiö ja puoluerahoitusväärinkäytökset yhtäällä, Guggenheimin ja Lastensairaalan rahoitukseen liittyvät monimutkaiset kysymykset toisaalla – epämääräinen tunne säilyy kansan mielissä kauan. Kielteiset säätiömielikuvat eivät edesauta laatuhakemusten saamista, varainkeruuta tai yleishyödyllisen aseman vakautta.

Mädän omenan koko koria pilaava vaikutus voidaan välttää. Jos säätiöt viestivät jatkuvasti hyvistä teoistaan, se muodostaa iskuja pehmentävän vastavoiman paljon paremmin kuin mitkään jälkikäteiset selitysyritykset mediassa. Kun säätiön toimintaperiaatteet ja arvot ovat tulleet hyvin viestityiksi jo aiemmin, mahdolliset negatiiviset uutiset vaimentuvat. Säätiöillä on upeita omia sisältöjä ja toimintaa, jotka päihittävät mennen tullen kielteissävyisen uutisoinnin.

Viestintä kirkastaa ymmärrystä

Viestintä on yhteisöjen ydintoimintaa, joka vaikuttaa siihen, mitä, miten ja miksi tehdään. Näiden kysymysten pohtiminen ja niihin vastaaminen muodossa, joka avautuu myös ulkopuolisille, kirkastaa yhteisön omaakin ymmärrystä toimintansa tavoitteista ja merkityksestä.

Auttaakseen jäsenkuntaansa näissä kunniakkaissa ponnisteluissa Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta järjesti kaksiosaisen viestintäkoulutuspäivän. Toisessa osiossa säätiöiden edustajat miettivät oman viestinsä tehostamista, ja toisessa osiossa säätiöiden tukemat apurahansaajat saivat oppia omien hankkeidensa esittelystä (vastaavasta apurahansaajan viestintäkoulutuksesta kirjoitettiin Saranassa vuosi sitten).

Säätiöt ovat heterogeenistä joukkoa tarkoituksiltaan, toimintatavoiltaan ja viestinnältään. Siinä missä monella säätiöllä ei ole vielä(kään) viestintästrategiaa, toiset harjoittavat monikanavaista sometusta ja näkyvät siellä missä haluavat. ”Sisällöt edellä” on kuitenkin viestintäopin ydin, joka pätee kaikenlaisiin ja -tasoisiin säätiöviestijöihin.

Säätiöiden mahdollistamat uudet havainnot, laajoja ihmisjoukkoja koskevat ilmiöt ja yhteiskunnallisesti merkittävät tutkimustulokset ovat viestinnällistä kultaa. ”Asiantuntijoilla on velvollisuus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Säätiöt voivat tehdä sen mahdolliseksi”, kannustaa säätiöitä kouluttanut toimittaja, senior advisor Suna Vuori viestintätoimisto Drama Queen Communicationsilta.

Toimittajan mielestä säätiöiden vaikuttavuuden tavoittelu ei vielä näy maallikon silmään. Yksi keino olisi viestiä paremmin säätiöiden arvoista. Harvalla säätiöllä arvot näkyvät verkkosivuilla, vaikka niistä kertomalla olisi helppoa opettaa apurahansaajia ja muuta yleisöä tuntemaan säätiö syvällisemmin.

”Jotta yleisö uskoisi, että säätiöissäkin on töissä ihmisiä, heidän pitää näkyä yksilöinä.”

Ansaittu viestintä on sitä, mitä kaikki tavoittelevat: että muut kirjoittaisivat ja levittäisivät tietoa juuri meidän hankkeestamme. Julkisuuden hallinta etupainotteisesti kannattaa. Mitä enemmän on omaa viestintää ja sen sisältöjä, sitä helpompaa on säädellä julkisuuteen välittyvää kuvaa. Ajattelutapa muuttuu. Sosiaalisen median joukkoäly ja itseäänkorjaavuus ovat voimavara, jota kannattaa hyödyntää säätiöissäkin.

Sosiaaliseen mediaan pitäisi perehtyä jokaisen, joka on työelämässä. Sosiaalinen media on väline paitsi tiedottamiseen myös tiedonhakuun ja verkostoitumiseen, kysymysten esittämiseen rajatuille kohderyhmille ja vastausten löytämiseen tarvittaessa hyvinkin nopeasti.

Miksi säätiöissä kannattaa ottaa sosiaalinen media käyttöön? ”Säätiöille sosiaalinen media voi olla erinomainen omien arvojen julkaisualusta”, arvioi somen ja digitaalisen viestinnän asiantuntija Miikka Virtanen Drama Queen Communicationsilta. Sosiaalisessa mediassa on helposti tavoitettavaa yleisöä, jota voi kuunnella ja osallistaa. Vaikka usein ajatellaan toisin, myös sosiaalisessa mediassa laatu on tärkeämpää kuin määrä. Sisällöt tekevät somen: tarvetta asiantuntevalle keskustelulle ajankohtaisista asioista on aina.

Jaetuista sisällöistä syntyy vähitellen kasvusto, joka ilmentää säätiön arvoja ja muokkaa kuvaa, joka säätiöstä ja sen toimintatavoista halutaan välittää. Jotta ihmiset uskoisivat, että säätiöissäkin on töissä ihmisiä, heidän pitää näkyä yksilöinä. Tämä onnistuu helposti sosiaalisessa mediassa, vaikkapa lisäämällä säätiön ”virallisiin” twiitteihin lopuksi kommentoijan oma etunimi.

Sosiaalisessa mediassa kannattaa ottaa kontaktia ja käynnistää keskusteluita, mutta myös jakaa artikkeleita, uutisia ja haastatteluja, jotka liittyvät säätiön toimintaan. Jos haluaa tavoittaa ihmisiä ja saada vaikuttavuutta, täytyy olla myös itse valmis keskustelemaan niistä asioista ja ilmiöistä, joita haluaa nostaa esille, ei voi vain ”tiedottaa”.

SARANA

Miksi säätiöiden pitäisi miettiä digi- ja verkkorooliaan?

Monet vielä viime viikolla villeiltä tuntuneet digisaarnaajien tulevaisuudenvisiot ovat tänään jo vakiintunutta arkea. Miksi säätiöissä pitäisi olla kiinnostuneita omasta digitaalisuuden asteesta ja verkkoroolista?

Lue koko artikkeli >

SARANA

10 vinkkiä verkkosivujesi parantamiseksi

Jos teet säätiössäsi yhden viestintäteon tänä vuonna, olkoon se verkkoroolisi parantaminen. Aloita helposti: vieraile omilla nettisivuillasi leikkien ulkopuolista. Vaikutuitko? Mitä voisi parantaa?

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tieteen rahavirrat kohtaavat

Tutkimusrahoituksen kehittäminen kiinnostaa nyt monia tahoja – tutkijoiden, tieteen ja yhteiskunnan onneksi. Rakentava keskustelu, uutta synnyttävä yhteistyö ja lupaavat kokeilut kannustavat niin rahoittajia kuin rahoituksen kohteita.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Uusi kansallisaarre?! Lupauksia herättävä tutkimustietovaranto

OKM:n ja sidosryhmien yhteistyönä suunnitellaan kansallisen tutkimustietovarannon julkaisemista. Hankkeen tavoite on kerätä tieto tutkijoiden tuloksista yhteen niin, että tiedot olisivat saatavilla yhdestä paikasta eri tarkoituksiin helposti ja avoimesti. Tuloksena syntyy kattava kokonaiskuva siitä, mitä ja miten Suomessa tutkitaan – ja millä rahalla.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Vuosisadan rakentajat matkalla maineeseen - Kesäranta odottaa!

Säätiöiden haastekilpailu on jo nyt menestys. Presidentti ja pääministeri innostuivat, mediat hehkuttavat, ja ennen muuta finaaliratkaisujaan kehittävät tiimit vakuuttavat: Suomen nuorten parempi tulevaisuus on askeleen lähempänä ”Vuosisadan rakentajien” myötä.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Ollako arvonlisävelvollinen vai ei?

Hakeutuminen arvonlisä- eli alv-velvolliseksi on monelle yleishyödylliselle yhteisölle, siis myös säätiölle, taloudellisesti järkevää.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tohtorit ja työ, mitämitämitä?!

Tutkijankoulutettujen tehtävät työelämässä muuttuvat. Aiempaa useammin tohtorit sijoittuvat muihin kuin tutkimustehtäviin. Tutkijanuran poluilla samoilevat nykyisin opettajat, mentorit, asiantuntijat ja johtajat, eivät yksiselitteisesti vain ”tutkijat”. Entistä useampi tutkimustehtävissä työskentelevä toimii työuransa aikana eri sektoreilla, eri maissa tai eri aloilla.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöiden pääomasijoittamisen helpottamisella lisää rahaa Suomelle

Yksinkertaisella ja kaikkia hyödyttävällä veromuutoksella kannustettaisiin säätiöitä lisäämään pääomasijoittamista.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiösomen lyhyt oppimäärä

Vuorovaikutteinen sosiaalinen media kannattaa ottaa säätiöissä käyttöön viimeistään nyt. Kuuntele ja seuraa on viisas oppi livenä ja virtuaalisesti.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Aktiivisesti läpinäkyvä – säätiöviestinnän uusi musta

”Sisällöt edellä” on viestintäopin ydin, joka pätee kaikenlaisiin ja -tasoisiin säätiöviestijöihin. Säätiöt voisivat kertoa arvoistaan paljon nykyistä reippaammin myös verkossa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Avoimuus, vilppi ja tiedettä rahoittavat säätiöt

Apurahasäätiöiden avoimuus ja vastuunkanto ovat tutkimusrahoituskokonaisuuden selvä mutta epäselvästi määrittyvä osa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tehdään säätiövalvoja tarpeettomaksi!

PRH:n tuore valvonta- ja lakipäällikkö Terhi Maijala lämpenee puhuessaan kolmesta asiasta: vastuusta, vakuutuksista ja veneilystä. ”Säätiön hallituksen rooli on huikea”, Maijala toteaa. Sillä hän tarkoittaa niin luottamusasemasta seuraavaa suurta vastuuta kuin sen vastapainona olevia mahdollisuuksia parantaa yhteiskuntaa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kertomus toiminnasta – kauhutarina vai onnellinen loppu?

Tervetuloa Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan ensimmäiseen ”Säätiöille lain lukua” -blogikirjoitukseen.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöt ovat sivistyneitä mutta hitaita sijoittajia

Lue koko artikkeli >

SARANA

Ei kovaa lakia, vaan kovaa teetä – kieltolaista säätiölakiuudistukseen

Säätiölakikupletti kiteyttää 1.12.2015 voimaan astuneen uuden lainsäädännön ytimen.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Lopputoiminta ratkaisee

Voimakasta säätiömyönteisyyttä ilmassa: KHO:n tuore ratkaisu korostaa tukisäätiöiden yleishyödyllisyyttä. Säätiötä pidetään tuloverotuksessa yleishyödyllisenä yhteisönä, vaikka säätiö jakaisi kaikki apurahoihin varatut varat yhdelle järjestölle.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Förnyad stiftelselagstiftning stärker medborgarsamhället

Lue koko artikkeli >

SARANA

EFC:n säätiöbuffetista jää nälkä

Lue koko artikkeli >

SARANA

Jotta karjalaisuus säilyisi

Vuonna 1950 perustettu Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö juhlii kansaneläkeikäänsä ketteränä ja vireänä.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Intoa, tahtoa ja rohkeutta tiedeviestintään

Säätiöt haluavat tukea apurahansaajia viestimään hankkeistaan myös yleistajuisesti, vaikka se ei kartuta tieteellisiä julkaisupisteitä.

Lue koko artikkeli >

SARANA

6.12. säätiöläisten suojeluspyhimyksen päivä?

Lue koko artikkeli >

SARANA

Vireä kahdeksankymppinen

Waldemar von Frenckells stiftelse on Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan jäsenenä nuorin, mutta iältään se lähestyy pian jo kunnioitettavaa 80 vuoden ikää.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Miten tulla paremmaksi?

Säätiöissä on syytä arvioida säännöllisesti, saavutetaanko asetetut tavoitteet, missä ajassa ja minkälaisin kustannuksin. Vaikuttavuusarviointi voi parhaimmillaan inspiroida ajattelua ja säätiöiden hallitukset voivat käyttää vaikuttavuuden arviointia keinona oman osaamisensa kehittämiseen.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Pärlor – Helmiä: Villa Gyllenberg 5.3.–1.6.2014

Efter 60 år öppnas utställningen Pärlor – Samling Wulff på Villa Gyllenberg i Helsingfors. 60 vuoden tauon jälkeen näyttely Helmiä – Kokoelma Wulff nähtävillä Villa Gyllenbergissä, Helsingissä.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Yhteiskunnan toinen mielipide

Säätiölakiuudistus on tärkeä mahdollisuus parantaa säätiöiden toimintaedellytyksiä ja siten hyödyttää koko kansaa. Säätiöiden kautta jokainen meistä voi päättää, mitä asiaa tai aatetta haluaa tukea.

Lue koko artikkeli >