SARANA | 3.11.2014

Säätiöt, verotus ja klapikone yhden miehen intohimoina

SARANA | 3.11.2014

Liisa Suvikumpu

”Kun alkaa perehtyä säätiökenttään, pinnan alta paljastuu aivan muuta kuin olettaisi.” Kansantaloustieteen professori Matti Virén on tehnyt syväsukelluksen säätiöiden ytimiin viimeisimmässä tutkimushankkeessaan. Hän on parin vuoden aikana kartoittanut yleishyödyllisten yhteisöjen, siis säätiöiden ja yhdistysten, toimintaa ja asemaa Suomessa.

”Kun alkaa perehtyä säätiökenttään, pinnan alta paljastuu aivan muuta kuin olettaisi.” Kansantaloustieteen professori Matti Virén on tehnyt syväsukelluksen säätiöiden ytimiin viimeisimmässä tutkimushankkeessaan. Hän on parin vuoden aikana kartoittanut yleishyödyllisten yhteisöjen, siis säätiöiden ja yhdistysten, toimintaa ja asemaa Suomessa.

Verotukseen ja säästämiseen erikoistuneen Matti Virénin mielestä kolmas sektori muodostaa omituisen kuvion nimenomaan verotuksen näkökulmasta. Tutkijalle – ja verottajalle – säätiöt yksinään eivät ole kiinnostavia, vaan kolmas sektori kokonaisuutena, eli kaikki mikä jää julkisen ja yksityisen väliin.

”Lukumääräisestihän säätiöitä ei ole paljon. Yhdistyspuoli on säätiökenttää huikeasti suurempi. Silti säätiöistä kirjoitetaan ja kohutaan hirveästi enemmän suhteessa yhdistyksiin ja niiden talouteen. Tämä herätti mielessäni kysymyksen, miten hyvä käsitys ja tiedot meillä oikeastaan on koko kolmannesta sektorista. Ja hups, kävi ilmi, että kokonaiskuvamme tästä yleishyödyllisestä toimialasta on aivan muotopuoli.”

Eniten kansantaloustieteen professoria tutkimuksessaan yllätti, että kolmas sektori toimintaympäristöineen on niin heterogeeninen ja sirpaleinen. Yhdistysten taloudenpitoa ei tunne kukaan, vielä vähemmän ammattiliittojen sielunelämää. Hyvin harvalla tuntuu olevan alasta tarkkaa käsitystä tai tutkittuihin tosiseikkoihin perustuvia tietoja – mielipiteitä sitäkin enemmän.

”Monilla itseään asiantuntijoinakin pitävillä on väärä käsitys esimerkiksi siitä, että meillä olisi verolaissa erilliset säädökset säätiöistä. Se ei pidä paikkaansa. Tästä seuraa muun muassa se, että jos verokohtelua säätiöitä kohtaan muutetaan, saman pitää tulla voimaan myös yhdistyksissä.” Epäjohdonmukainen ja epätasa-arvoinen verokohtelu kummeksuttaa tutkijaa.

Suomalaisessa verokohtelussa hämmästyttää, että yritykset saavat lahjoituksistaan verohelpotuksen, mutta yksityishenkilöt eivät. ”Pitääkö kansalaisten siis perustaa jokin yhteisö voidakseen lahjoittaa mahdollisimman ”hyödyllisesti”?!” Virén kysyy. ”Samanlainen verokohtelu kaikille”, kuuluu professori Virénin maksiimi.

Säätiötutkimuksen kuluessa myös kansainvälisten vertailujen tulokset tulivat jonkinlaisena yllätyksenä. Se, että säätiöt ovat kaikkialla verovapaita, oli toki tiedossa. Sen sijaan lahjoittamiseen kannustetaan muissa maissa huikeasti Suomea paremmin. ”Suomi on aika erikoinen tapaus tässä suhteessa. Jos meillä on euroalueella yhteiset pelisäännöt kaikessa muussakin, niin miten ei tässä?”

Kansainvälisen kanssakäymisen kannalta ei ole eduksi, että Suomi poikkeaa muiden maiden lahjoittamiskäytännöistä. ”Verokertymällehän tämän muuttaminen ei olisi ongelma: valtio ei menettäisi käytännössä mitään. Päinvastoin saatavaan hyötyyn verrattuna, kun ihmiset motivoituisivat lahjoittamaan lisää.”

Miksi veroasiantuntijana tunnetuksi tullut professori ylipäätään ryhtyi tutkimaan säätiöitä? ”Olen ollut koko tutkijanurani kiinnostunut säästämiskäyttäytymisestä, siis miksi ihmiset säästävät ja mitä kansantaloudellisia vaikutuksia yksityishenkilöiden säästämisellä on. Säätiöiden tutkiminen oli kiinnostavaa, koska säätiöt ovat potentiaalisesti erittäin tärkeitä säästämiskäyttäytymisen laajempien ilmiöiden ymmärtämisessä. Säätiölle lahjoittaessaan yksityishenkilö antaa säästämisensä tulokset yhteiskunnan hyödyksi.”

Nuorena tutkijana Virén sai itsekin apurahoja tutkimuksilleen, tyypillisesti taloustiedettä tukevilta säätiöiltä. Säätiöiden tärkeänä arvona Virén pitää niiden tuomaa moniäänisyyttä. Kun tutkimusta rahoittavia säätiöitä on niin monia, voidaan olla varmoja, että hyvät hankkeet saavat rahoituksensa vaikeinakin aikoina.

Tiederahoittamisen monopolisoiminen olisi Matti Virénistä järjetön idea, ja jo Suomen Akatemian yhden luukun mallissa on hänestä heikkoutensa. ”Väärin asetetut painopisteet, tieteenalojen epäterve kilpailu, tiedepolitiikan lehmänkaupat ja jääviysongelmat ovat tiederahoituksen suurimmat peikot. Niitä torjutaan parhaiten sillä, että arvioitsijoita ja päätöksentekijöitä on useita. Silloin yhden hämärähommat eivät kaada satojen muiden hyvää työtä. Ja tämä koskee tietysti muutakin kuin vain tiederahoitusta.”

Professorin lähitulevaisuuden tutkimussuunnitelmissa säätiöt eivät korostu, koska työlistalla odottavat luvatut artikkelit pankkien stressitesteistä. Maailmantalouden, Suomen ja kolmannen sektorin kysymysten kasautuessa harteille Matti Virén rentoutuu ikiaikaisella suomalaismiesten konstilla. ”Olen erittäin hyvä pilkekoneen käyttäjä”, Virén kehaisee. ”Viikonlopun aikana syntyy parhaimmillaan 20 mottia klapeja. Noh, valtava vuori joka tapauksessa.” Klapivuoren kasvaessa tutkimusongelmat pienenevät – siinäpä kansantaloudellinen laskukaava.

SARANA | 16.3.2018

Kevätaskareita tietosuojan parissa

Takana ovat säätiöiden lokoisat ajat, jos niitä koskaan olikaan. Siitä pitää huolen kovin dynaamisesti kehittyvä regulaatioympäristö: lähipiirisäännökset, MAR-asetus, LEI-tunnus ja tietosuoja-asetus (General Data Protection Regulation, GDPR). Viimeisintä eli EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (EU 2016/679) sovelletaan 25.5.2018 alkaen kaikissa EU:n jäsenmaissa, ja se koskee myös säätiöitä. Tässä kirjoituksessa kahden säätiön asiamies kertoo omakohtaisesti kokemuksistaan tietosuojan koukeroisessa viidakossa.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 16.3.2018

Onko pakko brändätä? Tieto vähentää asiantuntijan viestintäahdistusta

Jos et ole sosiaalisessa mediassa, et ole olemassa. Bloggaa kerran viikossa ja twiittaa kolmesti päivässä. Keskustele ja vuorovaikuta. Asiantuntija, sinä olet oman brändisi seppä!

Lue koko artikkeli >

SARANA | 16.3.2018

Vahvistetaan yhteistä tietämystä tohtorien koulutuksesta ja työelämästä

Tohtoreiden koulutus ja työllistyminen herättävät säännöllisesti keskustelua. Tämä johtuu muun muassa koulutuksen ja tutkimuksen mittavista säästöistä sekä tohtoreiden työttömyyden kasvusta 2010-luvulla – mutta myös väittelyn jälkeisen työelämän monimuotoistumisesta.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 16.3.2018

Vaikuttavuuden arvioinnin neljä kovaa K:ta

Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta on kannustanut säätiöitä arvioimaan toimintansa vaikuttavuutta. Useat säätiöt ovatkin tarttuneet toimeen, asettaneet vaikuttavuutensa puntariin ja ottaneet tulokset huomioon toimintansa kehittämisessä. Koko säätiökentän toimivuuden ja vaikuttavuuden arviointia ei myöskään sovi unohtaa. Tätä varten säätiöyhdistyksille ja muille säätiöiden tukijärjestöille on kehitetty kansainvälinen neljän C:n eli suomalaisittain neljän K:n arviointikehikko.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 12.12.2017

Pääministerin tervehdys säätiöille ja vuosisadan rakentajille

Vuosisadan rakentajat -haastekilpailun finalistit esittäytyivät syyskuussa 2017 viimeistä kertaa ennen kilpailun ratkaisemista. Yleisön joukossa Tavastia-klubilla oli myös pääministeri Juha Sipilä. Vaikka kilpailun palkintoapurahat on jo jaettu, säätiöiden ja ennakkoluulottoman kokeilemisen merkitystä korostava pääministerin puhe säilyy ajankohtaisena pitkän aikaa eteenpäin. Alle on koottu tärkeimmät katkelmat pääministerin terveisistä.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 12.12.2017

Pohjoismaat yhteisessä säätiörintamassa

Kotimaisen yhteistyön lisäksi kansainvälinen kanssakäyminen ja yhteishankkeet ovat tärkeitä säätiöille. Maan rajojen ulkopuolelle katsominen avaa uusia näkökulmia ja edistää hyvien suomalaisten käytäntöjen levittämistä muualle. Pohjoismaiset säätiöt ovat ryhtyneet järjestämään vuosittaisia verkostoitumistapaamisia, ja lokakuun lopussa Kööpenhaminaan kokoontui yli 150 säätiöiden edustajaa Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Tanskasta.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 12.12.2017

Avoin tiede – uhka vai mahdollisuus?

Suomi halutaan nostaa maailman johtavien maiden joukkoon tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa. Ensi vaiheessa opetus- ja kulttuuriministeriö on lähtenyt toteuttamaan tavoitetta julkisen sektorin organisaatioiden kanssa, mutta avoimuuden haaste koskee yhtä lailla säätiöitä sekä muita yksityisiä rahoittajia ja tutkimuslaitoksia.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 12.12.2017

Koko maailma tieteen, kulttuurin ja ilmaisunvapauden asialla

Suomi on valittu Unescon hallintoneuvostoon kaudelle 2017-2021. Unesco eli Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö työskentelee sitkeästi paremman ja tasa-arvoisemman tulevaisuuden rakentamiseksi.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 12.6.2017

Kulttuurirahoituksen miinakentillä

Taiteen rahoittajat aiheuttavat itselleen ongelmia tekemällä työnsä hyvin. Miten tämän kierteen voisi rahoittaa kestävällä tavalla? Keskitä tekemisiäsi ja kerro, mitä ja miksi teet.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 12.6.2017

Kulttuuriperintöä jaossa

Kulttuuriperinnön suojeleminen tänään on huomisen rauhan rakentamista. Monien suomalaisten apurahasäätiöiden perustajat ja lahjoittajat ovatkin halunneet lahjoittaa omaisuuttaan nimenomaan kulttuuriperinnön vaalimiseen.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 12.6.2017

Vastuu tiedeviestinnästä kuuluu kaikille

Tiedeviestinnästä on tullut itsestään selvä osa tutkijoiden työtä. Välillä tuntuu, että siitä kohistaan nykyään niin paljon ja niin vahvoin sanakääntein, että kyseessä olisi tuoreempikin, vielä juurruttamistaan kaipaava keksintö.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 12.6.2017

Ihanat, kamalat apurahat ja niiden ihana, kamala myöntäminen

Vaikka säätiöt jakavat Suomessa apurahoja tieteelle, taiteelle ja muihin yleishyödyllisiin tarkoituksiin satoja miljoonia euroja vuodessa, kaikki eivät siitä ilostu.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 21.3.2017

Miksi säätiöiden pitäisi miettiä digi- ja verkkorooliaan?

Monet vielä viime viikolla villeiltä tuntuneet digisaarnaajien tulevaisuudenvisiot ovat tänään jo vakiintunutta arkea. Miksi säätiöissä pitäisi olla kiinnostuneita omasta digitaalisuuden asteesta ja verkkoroolista?

Lue koko artikkeli >

SARANA | 21.3.2017

10 vinkkiä verkkosivujesi parantamiseksi

Jos teet säätiössäsi yhden viestintäteon tänä vuonna, olkoon se verkkoroolisi parantaminen. Aloita helposti: vieraile omilla nettisivuillasi leikkien ulkopuolista. Vaikutuitko? Mitä voisi parantaa?

Lue koko artikkeli >

SARANA | 21.3.2017

Tieteen rahavirrat kohtaavat

Tutkimusrahoituksen kehittäminen kiinnostaa nyt monia tahoja – tutkijoiden, tieteen ja yhteiskunnan onneksi. Rakentava keskustelu, uutta synnyttävä yhteistyö ja lupaavat kokeilut kannustavat niin rahoittajia kuin rahoituksen kohteita.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 21.3.2017

Uusi kansallisaarre?! Lupauksia herättävä tutkimustietovaranto

OKM:n ja sidosryhmien yhteistyönä suunnitellaan kansallisen tutkimustietovarannon julkaisemista. Hankkeen tavoite on kerätä tieto tutkijoiden tuloksista yhteen niin, että tiedot olisivat saatavilla yhdestä paikasta eri tarkoituksiin helposti ja avoimesti. Tuloksena syntyy kattava kokonaiskuva siitä, mitä ja miten Suomessa tutkitaan – ja millä rahalla.

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 19.12.2016

Tutkimusrahoituksen sampoa takomassa

Säätiöiden tutkimusrahoitusseminaari synnytti rutkasti uusia ajatuksia tieteen tulevaisuudelle. Aivomyrsky kokosi konkreettisia toimenpide-ehdotuksia niin valtiolle, yliopistoille kuin säätiöille.

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 19.12.2016

Tätä et olisi arvannut: kansa arvostaa säätiöitä isosti

Enemmän kuin kaksi kolmesta antaa apurahasäätiöille hyvän tai erittäin hyvän arvosanan. Uusin säätiöbarometri osoittaa kansan luottavan säätiöiden toimintaan.

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 19.12.2016

Miltä siellä säätiörekisterissä ja -valvonnassa nyt oikeasti tuntuu?

Vuosi sitten säätiölakiuudistuksen käytännön vaikutuksia odotettiin säätiöissä ja viranomaistenkin piirissä pelonsekaisin tuntein. Vaan oliko pelkoon aihetta? Miten on pärjätty, PRH?

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 19.12.2016

Uuden säätiölain vaikutukset säätiön tilintarkastukseen

Säätiöiden hallitukset ovat vastuussa uuden säätiölain mukaisista toimintakertomustiedoista. Olkaapa tarkkoina siellä säätiöissä nyt ryhtyessänne laatimaan vuoden 2016 tilinpäätöksiä!

Lue koko artikkeli >

SARANA | 29.8.2016

Säätiöt, sijoitetaan vastuullisemmin!

Nesslingin Säätiö on sitoutunut sijoittamaan vastuullisemmin ja kestävämmin. Nyt se haastaa muut säätiöt mukaan näyttämään esimerkkiä.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 29.8.2016

Miten tieteellistä säätiötutkimuksen pitäisi olla?

Säätiöitä tutkivia yksiköitä on Euroopassa useita, mutta silti säätiöistä kaivataan jatkuvasti lisää tietoa. Moniulotteinen säätiötutkimus olisi todella hyödyllistä säätiöiden oman työn kehittämiseksi.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 29.8.2016

Säätiöiden tiederahoitus Euroopassa mittavaa mutta lisätietoja kaivataan

Kansainvälinen EUFORI-tutkimus kartoitti eurooppalaissäätiöiden tutkimusrahoitusta 2012 lukujen pohjalta: säätiöiltä yli 5 mrd euroa tieteelle vuosittain.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 29.8.2016

Satavuotinen säätiötuki tieteelle selviää pala palalta

Yksityiset yleishyödylliset säätiöt ovat 1900-luvun alusta alkaen rahoittaneet eri tieteenaloja merkittävällä tavalla. Säätiöiden kokonaisrahoituksesta ja sen vaikutuksesta tieteen ja tiedepolitiikan kehittymiseen ei kuitenkaan ole ollut tutkittua tietoa. Dosentti Allan Tiitan johtama tutkimushanke ratkaisee monimutkaista palapeliä, jonka muodostama kokonaiskuva satavuotisesta säätiörahoituksesta ja sen suhteesta julkiseen tutkimustukeen paljastuu alkuvuodesta 2018.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 26.8.2016

Aurora-apurahatietokannan päivittäminen päättymässä

Nykyisen tietokannan tiedot ovat nähtävissä verkkosivuilla elokuun loppuun asti.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 26.8.2016

Kokeiluilla vauhtia – vauhtia kokeiluihin?

Valtioneuvoston suunnitelma kokeiluja tukevasta joukkorahoitusalustasta on säätiöillekin kiinnostava.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 26.8.2016

Tilintarkastaja säätiössä

Asiantuntijakatsauksemme kertoo uudistuneesta tilintarkastuksesta kaiken, mitä säätiön ja yhdistyksen johdossa olevien tulisi tietää.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 4.3.2016

Tohtorit ja työ, mitämitämitä?!

Tutkijankoulutettujen tehtävät työelämässä muuttuvat. Aiempaa useammin tohtorit sijoittuvat muihin kuin tutkimustehtäviin. Tutkijanuran poluilla samoilevat nykyisin opettajat, mentorit, asiantuntijat ja johtajat, eivät yksiselitteisesti vain ”tutkijat”. Entistä useampi tutkimustehtävissä työskentelevä toimii työuransa aikana eri sektoreilla, eri maissa tai eri aloilla.

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 2.12.2015

”Säätiöiden lahjoittajista kunniakansalaisia”, vaatii Arto Hiltunen

Hyvää lukemista joulupukin konttiin: Hiltusen uusi johtajuuskirja pureutuu säätiöihinkin.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 15.9.2015

Lähipiiri pieni pyörii?

Sisällysluettelo säätiön lähipiiriohjeen laatimiseksi tarjoillaan ruokahalun herättäjänä 1.12.2015 odotellessa, s'il vous plaît!

Lue koko artikkeli >

SARANA | 3.6.2015

Souvenirer från den intellektuella godisbutiken

Tuliaisia älyllisestä karkkikaupasta

Lue koko artikkeli >

SARANA | 16.3.2015

Verosoppaan lisämaustetta lahjoituskohtelusta

Kummasta tulee parempi mieli, lahjan antamisesta vai saamisesta? Suomalaiset ovat hyviä lahjoittamaan yhteiseksi hyväksi, mutta siihen pitää kannustaa. Ei kepillä vaan porkkanalla.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 17.12.2014

6 kohtaa, jotka ainakin kannattaa tarkistaa säätiölain uudistuessa

Lue koko artikkeli >

SARANA | 3.11.2014

Säätiöt, verotus ja klapikone yhden miehen intohimoina

”Kun alkaa perehtyä säätiökenttään, pinnan alta paljastuu aivan muuta kuin olettaisi.” Kansantaloustieteen professori Matti Virén on tehnyt syväsukelluksen säätiöiden ytimiin viimeisimmässä tutkimushankkeessaan. Hän on parin vuoden aikana kartoittanut yleishyödyllisten yhteisöjen, siis säätiöiden ja yhdistysten, toimintaa ja asemaa Suomessa.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 20.5.2014

Rahan antamisen vaikeudesta – apuraha-asiantuntija avautuu

Useammankin rikkaan mesenaatin suuhun on sijoitettu sanonta siitä, miten omaisuuden kartuttaminen on helppoa verrattuna siihen, miten vaikeata on valita, kenelle omaisuuttaan lahjoittaa.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 6.3.2014

Kulturvänner för livet

Kulturvän är en av de nya verksamheter som Folkhälsan startat med hjälp av medel från luciainsamlingen. Luciainsamlingarna, som ordnas i samband med valet av Finlands Lucia, har under åren 2011–2013 samlat in medel för att på olika sätt stöda och hjälpa äldre som är ofrivilligt ensamma. År 2013 inbringade insamlingen nästan 114 000 euro.

Lue koko artikkeli >