Verotusko muuttumassa oikeudenmukaiseksi?

Verokeskustelu on viime aikoina jatkunut kiivaana, kun useat eri tahot ovat esittäneet muutosehdotuksia verotukseen. Suomessa on totuttu siihen, että veroehdotukset tehdään kilpailukyvyn sekä valtiontulojen lisäämiseksi, mutta nyt ollaan liikkeellä jopa oikeudenmukaisuuden nimessä.

Kauppalehden uutisen (22.5.2017) mukaan valtiovarainministeriö kokoaa työryhmää, joka ryhtyy miettimään nykyistä oikeudenmukaisempaa verotusta. Siihen liittyen artikkelissa mainitaan myös Aalto-yliopiston apulaisprofessori Tomi Viitalan esittämä viiden prosentin lähdevero vakuutusyhtiöiden, sijoitusrahastojen, säätiöiden ja ay-liikkeen pörssiosingoille. Ehdotus on hämmentävä. Ei vähiten siksi, että kyseiset tahot on asetettu institutionaalisina sijoittajina samalle viivalle – niiden täysin erilaisista tarkoituksista huolimatta. Samassa hengenvedossa puhutaan lisäksi niin vakuutuskuorista ja kapitalisaatiosopimuksista kuin säätiöiden verotuksesta. Menee puurot ja vellit sekaisin.

Vakuutusyhtiöt ja sijoitusrahastot toimivat maksimoidakseen omistajiensa voittoja. Sen sijaan säätiöillä on ensinnäkin lain mukaan oltava yhteiskunnalle hyödyllinen tarkoitus ja toisekseen – saadakseen yleishyödyllisyysstatuksen – niiden on vielä täytettävä tuloverolaissa asetetut tiukat kriteerit. Missään länsimaassa on ennenkuulumatonta, että yleishyödyllinen yhteisö maksaisi ns. henkilökohtaisista tuloistaan veroa. Jo nyt yleishyödylliset yhteisöt maksavat Suomessa itse asiassa monia veroja: esimerkiksi tuloveroa elinkeinotoiminnastaan, kiinteistöveroa, varainsiirtoveroa ja erityisesti arvonlisäveroa. Tämä asettaa säätiöt usein kuluttajan asemaan, eli vero jää heille lopulliseksi kustannukseksi.

Jos nämä ehdotukset ovat lähtökohtana verotuksen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi, on käsitys oikeudenmukaisuudesta kyllä vääristynyt.

Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta on jo pitkään ajanut verotukseen lakimuutosta yhdessä Suomen pääomasijoitusyhdistyksen kanssa. Ehdotus vapauttaisi säätiöiden huomattavia pääomia kotimaisen yritysten ja omistajuuden vahvistamiseksi. Ja mikä parasta, lakimuutos ei olisi keneltäkään pois. Se vain vahvistaisi jo voimassa olevaa oikeuskäytäntöä ja vähentäisi näin säätiöiden ja viranomaisten kalliita veroselvittelyitä kuitenkaan vähentämättä verotuloja. (Lue tarkemmin esittämästämme lakimuutoksesta.)

Ehdotus liittyy vallitsevaan epäjohdonmukaisuuteen: yleishyödyllisten yhteisöjen tulot suorista osake- ja korkosijoituksista ovat Suomessa yleisen länsimaisen käytännön mukaan verovapaata tuloa, mutta suoraan kommandiittiyhtiön muotoon perustetusta sijoitusrahastosta saatuna näin ei ole. Juuri pääomasijoitukset, ns. Venture Capital -sijoitukset tehdään usein ky-muotoisten rahastojen kautta. Oikeuskäytännössä on kuitenkin useasti katsottu, että ky-muotoisesta rahastosta (monimutkaisen voitonjakolainan kautta saatuna) tulo on verovapaa. Ehdotettu lakimuutos mahdollistaisi tulon verovapauden suoraan ky-rahastosta, ilman voitonjakolainan kalliita suunnittelukustannuksia ja myös ilman kalliita veroriitoja.

Nykyisen hallituksen tavoitteena on yritysten rahoituksen, oman pääoman ja riskinottokyvyn vahvistaminen toimilla, jotka vaikuttavat aloittavien yritysten, ns. nopean kasvun yritysten ja sukupolvenvaihdosta tekevien yritysten tarpeisiin. Kotimaisilla säätiöillä on 20 miljardia euroa pääomaa, jota voitaisiin muutoksella kohdentaa entistä tehokkaammin Suomen talouden hyödyksi.

Asian tärkeyttä korostaa, että julkisista hyvinvointipalveluista ja yliopistoilta on jo rajusti leikattu samalla kun myös kulttuurin tuet ovat pienentyneet. Säätiöiden ydintoiminta, tieteen, taiteen, kulttuurin ja sosiaalisten hankkeiden rahoittaminen tarvitsee siis verotuksen kiristämisen sijaan lisää tukea. Julkisen kassan huvetessa Suomessakin on kannustettava ihmisiä lahjoittamaan varojaan vapaaehtoisesti yhteiseksi hyväksi. Kansa ei ole innostunut antamaan jo raskaasti tuloverotettuja rahojaan julkisen talouden pohjattomaan kitaan, vaan tulevaisuutta pitää voida rakentaa myös henkilökohtaisin valinnoin. Verotuksesta voisi löytyä ratkaisu tähänkin, mutta ei kepillä vaan porkkanalla. Myönteisen kannan tästä on esittänyt esimerkiksi ajatuspaja Liberan toiminnanjohtaja Heikki Pursiainen, joka totesi, että yksityistä varainkeruuta pitää edistää ja lahjoitusten verovähennyskelpoisuuden laajentamista pitäisi harkita (HS 21.5.2017).

Olemme muistuttaneet säätiöverotuksen pitkäjänteisestä kehittämisestä siten, että säätiöiden yleishyödyllinen työ saisi ansaitsemaansa vakautta. Säätiöiden veroaseman kiristäminen pahentaisi tiede-, taide-, kulttuuri- ja sosiaalialalla toimivien tilannetta entisestään – säätiöthän eivät itse kärsisi, vaan niiden tuhannet ja taas tuhannet tuen saajat. Niinpä yhteiskuntaa ja kansalaistoimintaa rahoittavien pääomasäätiöiden verotusasemaa pitäisi oikeudenmukaisuuden nimessä helpottaa laajentamalla lahjoitusten verovähennysoikeutta sekä toteuttamalla – vihdoin – edellä mainittu lakimuutos.