SARANA | 17.12.2014

3 ajatusta paremmaksi (säätiö)maailmaksi

SARANA | 17.12.2014

Liisa Suvikumpu

Tiede, taide ja kulttuuri tarvitsevat lisää rahaa julkisen tuen yhä supistuessa. Valtion varojen ei ennusteta kasvavan tulevaisuudessa vaan päinvastoin. Kun verosta ei voida kiristää loputtomiin, yleishyödyllisen toiminnan ja palveluiden rahoitukselle on löydettävä vaihtoehtoja. Yhä vaurastuvilla suomalaisilla olisi varaa ja mahdollisuuksia lahjoittaa, sillä ihmiset haluavat rakentaa tulevaisuutta myös henkilökohtaisin valinnoin. Lahjoittamiseen pitää kuitenkin kannustaa.

Monissa maissa on onnistuttu kasvattamaan yritysten ja yksityishenkilöiden lahjoituksia yleishyödyllisille yhteisöille verohelpotuksin sekä keventämällä lahjoittamiseen liittyvää hallintobyrokratiaa. Tutkimusten mukaan lahjoitukset kasvavat verovähennyksen ansiota jopa 40 %. Perustelut eivät ole olleet pelkästään tai edes pääasiassa fiskaalisia. Kansalaisten omaehtoinen toiminta yhteisen hyvän edistämiseksi on arvo sinänsä.

Edellisten vaalien kynnyksellä kuultiin populistinen ajatus säätiöiden sijoitustuottojen verottamisesta. Tällä ratkaisulla Suomi olisi ainoa maa, joka verottaisi voittoa tavoittelematonta yleishyödyllistä toimintaa. Samalla pitäisi sitten valita, mistä saadaan säätiöiden vähentyneen tuen tilalle korvaavat rahat tieteen ohella myös taiteelle ja kulttuurille. Kärjistetyimmillään kyse on siitä, mikä sairaus jätetään tutkimatta ja mikä museo laittaa lapun luukulle.

Kolmella käytännön toimenpiteellä voidaan ilman julkisen talouden kustannusvaikutuksia tehostaa säätiöiden toimintaa ja siten parantaa säätiöiden tuesta hyötyvää yhteiskuntaa:

Kannustetaan kansalaisia lahjoittamaan yhteiseksi hyväksi

  • Yksityishenkilöiden tekemät lahjoitukset tieteen, taiteen ja suomalaisen kulttuurin hyväksi yleishyödyllisille yhteisöille muutetaan verovähennyskelpoisiksi.
  • Kaikkialla muualla maailmassa tämä on käytäntö. Suomessakin verohelpotus oli tilapäisesti voimassa yliopistojen rahankeräyksen aikana 2010–2011. Valtiovarainministeriön mukaan yksityishenkilöt lahjoittivat tuolloin yli seitsemän miljoonaa euroa vuodessa yliopistoille. 
  • Samojen sääntöjen tulisikin koskea kaikkia: yritykset saavat vähentää vastaavat lahjoituksensa, joten saman tulisi koskea myös yksityishenkilöitä.

Säätiöiden yleishyödylliselle työlle sen ansaitsemaa vakautta

  • Yleishyödyllisten yhteisöjen verotuksen pääperiaatteisiin ei tehdä muutoksia.
  • Kolmannen sektorin verotusta kehitetään professori Matti Virénin tutkimuksen (Virén 2014) ja VM:n muistion 31/2009 toimenpide-ehdotusten mukaan.

Tieteen- ja taiteentekijöille parempi elämä

  • Taiteilijat ja tieteilijät luovat parempaa yhteiskuntaa, mutta heidänkin pitää elää. Valtion taiteilija-apuraha on jäänyt jälkeen suhteessa elinkustannusten nousuun.
  • Valtion vuotuisen verovapaan taiteilija-apurahan määrä nostetaan 25 000 euroksi (nykyisin noin 20 000 euroa) kannustamaan tutkijanuralle, luoville aloille ja ideoimaan uutta.
  • Samalla verovapaan apurahan yhteys valtion taiteilija-apurahaan puretaan, jotta säätiöillä olisi halutessaan mahdollisuus myöntää suurempia apurahoja ilman että valtion tarvitsisi lisätä omia kustannuksiaan.

UUTINEN | 4.10.2019

Fotosynteesi voi olla avain ihmiskunnan kiperimpään kysymykseen

Miltä näyttää tulevaisuus ilman öljyä, kivihiiltä ja maakaasua? Vastaus voi löytyä pari miljardia vuotta vanhasta luonnonilmiöstä, jota molekyylibiologi, akateemikko Eva-Mari Aro tutkii. Suomalainen Tiedeakatemia palkitsi Aron viime vuonna tämän elämäntyöstä.

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 4.10.2019

Ei mikään makea juttu

Yli puoli miljoonaa suomalaista sairastaa diabetesta. Parannuskeinoa tautiin ei ole, ja juuri siksi tutkimus on elintärkeää. Sen avulla tyypin 1 diabeteskin voi olla voitettavissa, Diabetestutkimussäätiössä uskotaan.

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 4.10.2019

Jakautuuko Suomi?

Koneen Säätiön Jakautuuko Suomi? -rahoitusohjelma (2014–2015) on yksi suurimmista koskaan toteutetuista yrityksistä tarkastella suomalaisen yhteiskunnan eriarvoistumista. Ohjelmassa rahoitettiin yhteensä 3,8 miljoonalla eurolla noin 30 projektia, joissa oli mukana yli sata ihmistieteilijää, toimittajaa ja taiteilijaa.

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 4.10.2019

Kurjistettuja kutsumassa

Kuinka ihmisiä pyritään saamaan erilaisten vastamedioiden kuluttajiksi ja sisällöntuottajiksi? Kertomalla heille tarinoita siitä, kuinka liberaali media ja poliittinen eliitti kurjistaa ”tavallista kansaa”, vastaa Helsingin Sanomain Säätiön rahoittama tutkimus.

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 19.6.2019

Tutkimusrahoitus toimivaksi – eikö se sittenkin onnistuisi?

Apurahasäätiöt tukevat tiedettä sadoilla miljoonilla euroilla vuosittain. Säätiöt haluavat myös käydä avointa keskustelua tiederahoituksesta parhaiden ratkaisujen löytämiseksi.

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 19.6.2019

Vastuullinen sijoittaminen trendaa säätiöissä

Vastuullisesta sijoittamisesta on tullut uusi normaali: noin puolet maailman varallisuudenhoitajien salkuista on vastuullisen sijoittamisen periaatteiden piirissä. Muutos on tapahtunut nopeasti. Vielä muutama vuosi sitten vastuullisuutta omiin salkkuihinsa penänneet yleishyödylliset säätiöt saivat kotimaisilta varainhoitajilta vain vältteleviä vastauksia.

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 19.6.2019

Lääketieteellinen tutkimus yhä enemmän säätiörahoituksen varassa

Lääketieteelliseen tutkimukseen myönnetyn valtion tutkimusrahoituksen ja kotimaisten yritysten rahoituksen laskua on viime vuosina onnistuttu kompensoimaan säätiörahoituksella. Ratkaisu ei kuitenkaan ole kestävä. Eniten tilanteesta kärsii kliininen tutkimus, kertoo lääketiedettä tukevien säätiöiden tuore selvitys.

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 19.6.2019

Riittääkö karvalakki vai saisiko olla fiinimpi hattu?

Tarvitsevatko säätiöt ylirajaista etujen ajamista? Tai: kuvittele säätiö, jonka varat maasi viranomainen voi takavarikoida koska tahansa. Kansalliset rajat ylittävä edunvalvonta alkaa kuulostaa tarpeelliselta.

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 14.3.2019

Osinkojen lähdevero ei sovi yleishyödyllisille yhteisöille

Säätiö on väline yhteisen hyvän tekemiseksi. Yleishyödyllisille yhteisöille on myönnetty tiettyjä verohelpotuksia niiden merkittävän yhteiskunnallisen työn vuoksi. On täysin poliittinen päätös, millaisia sijoittajia osinkojen lähdeverolla alettaisiin verottaa, eli otetaanko yleishyödylliset yhteisöt veron piiriin.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 4.3.2016

Avoimuus, vilppi ja tiedettä rahoittavat säätiöt

Apurahasäätiöiden avoimuus ja vastuunkanto ovat tutkimusrahoituskokonaisuuden selvä mutta epäselvästi määrittyvä osa.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 2.12.2015

Historien om SLS som förvaltare av allmännyttigt kapital

Från ett hundratal miljoner euro i donationer till 1,6 miljarder i fonderat kapital med en årlig allmännyttig penninganvändning som överstiger 40 miljoner euro!

Lue koko artikkeli >

SARANA | 15.9.2015

Säätiö siellä missä ihmisetkin

”Miksi mikään ei uudistu?” -kysymys johdatti Kansan Sivistysrahaston keksimään ainutlaatuisen kilpailun ja vastaamaan itse haasteeseen 60-vuotispäivänsä kunniaksi.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 3.6.2015

Souvenirer från den intellektuella godisbutiken

Tuliaisia älyllisestä karkkikaupasta

Lue koko artikkeli >

SARANA | 27.5.2015

Sipilän hallitusohjelmassa säätiöitä kiinnostavia ulostuloja verotuksessa

Keskiviikkona 27.5. julkistetussa hallitusohjelmassa liitteineen on mainittu säätiöitä kiinnostavia verotuskysymyksiä. Ohjelmassa ehdotetaan yksityishenkilöiden korkeakouluille tekemille lahjoituksille verovähennysoikeutta. Säätiöiden ja yhdistysten verokohtelu listataan tarkastelukohteeksi.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 16.3.2015

Uusi tutkimus muuttaa käsitystä Suomen tieteen historiasta

Säätiöiden myöntämän tutkimusrahoituksen merkitys on ollut huomattavasti suurempi kuin aiemmin on ymmärretty. 1960-luvun vaihteessa säätiöt tukivat maamme tiede-elämää vuosittain rahasummalla, joka oli suurempi kuin Suomen korkeakoulujen kaikkien professorien yhteenlaskettu palkkasumma. Muutama tieteenala sai jopa alkunsa säätiöiden rahoituspäätöksistä

Lue koko artikkeli >

SARANA | 17.12.2014

3 ajatusta paremmaksi (säätiö)maailmaksi

Lue koko artikkeli >

SARANA | 3.11.2014

Miten säätiölakiuudistus minuun vaikuttaa?!?

Moni säätiöläinen pohtii, miten tuleva lakiuudistus vaikuttaa käytännön työhön säätiössä. Pitäisikö olla huolissaan, pitäisikö saada koulutusta, pitäisikö olla yhteydessä lakimieheen vai uskaltaisiko olla ihan niin kuin ennenkin?

Lue koko artikkeli >

SARANA | 20.5.2014

Bättre ansökningar med tydligare instruktioner?

En ny rapport om riktlinjer och processer för stiftelsernas stipendiesökningar har avslutats. "Gemensamma metoder kan i hög grad underlätta sökningsprocesser både för stiftelser och för de sökande", säger docent Christer Kuvaja, som skrivit rapporten.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 6.3.2014

Kaikkeen sitä on rahaa annettu – Suomen Kulttuurirahasto 75 vuotta

Suomen – ja maailman – suurimpiin säätiöihin kuuluva Suomen Kulttuurirahasto viettää 75-vuotisjuhlavuottaan.

Lue koko artikkeli >