Rapporter

Säätiöiden vaikutus Suomen tieteen ja korkeimman opetuksen kehitykseen 1917-1959

Dosentti Allan Tiitan tutkimus osoittaa, että suomalaisen tieteen ja korkeimman opetuksen kehittymisessä kotimaiset säätiöt olivat ratkaisevassa asemassa 1960-luvulle asti. Säätiöt rahoittivat tieteitä monipuolisesti ja laaja-alaisesti. Monen tieteenalan kehitys vauhdittui ratkaisevasti apurahojen turvin. Suhteellisesti merkittävimmin säätiöt vaikuttivat kauppakorkeakoulujen syntyyn ja kehittämiseen. Säätiöiden tuki oli ratkaisevaa tieteellisen tutkimuksen lisäksi myös korkeakouluopetuksen kehitykselle. Säätiöt toimivat läheisessä yhteistyössä valtion tiedehallinnon kanssa pyrkien nostamaan Suomen tiedejärjestelmän nopean kansainvälisen kehityksen mukaiselle tasolle. Allan Tiitta myös jatkaa kotimaisen tutkimusrahoituksen kokonaisvolyymin selvittämistä koko itsenäisyyden ajalta. Jatkotutkimus valmistuu vuoden 2017 lopulla.


Yleishyödylliset yhteisöt Suomessa. Verot, lahjoitukset ja avustukset tutkimuksen kohteena.

Säätiöt herättävät sekä ihastusta että vihastusta. Niihin liitetään uskomuksia ja hokemia, mutta todellista asiatietoa on vain harvalla. Svenska handelshögskolanin tutkimushankkeen tuloksena 2014 julkaistu ytimekäs teos on kansantaloustieteen professori Matti Virenin tutkimus säätiöiden ja yhdistysten asemasta yhteiskunnassamme. Aihetta, ja säätiöitä ylipäätään, on tutkittu Suomessa hämmästyttävän vähän. Tämä kansainvälisestikin merkittävä tieteellinen tutkimus pohtii mm. säätiöiden ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen verotusta sekä ottaa kantaa valtion ja kolmannen sektorin välisten tulonsiirtojen järjestelyihin. Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset ovat suorapuheisia ja yllättäviä.


Säätiögallupit 2014

Säätiöbarometri 2014 ja Vaikuttajien arviot ja näkemykset apurahoja jakavista säätiöistä 2014 ovat TNS-gallupin kesällä 2014 Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan pyynnöstä tekemät tutkimukset. Tuloksena on, että kansalaisten näkemykset säätiöistä ovat parantuneet edellisen säätiöbarometrin jälkeen vuodesta 2012, ja kielteisiä arvioita oli hyvin vähän. Vaikuttajatutkimuksessa kävi ilmi, että tieteen, kulttuurin, politiikan ja media-alan vaikuttajat arvostavat säätiöitä erityisesti niiden asiantuntemuksen, luotettavuuden, osaamisen ja aktiivisuuden vuoksi. Sen sijaan parannettavaa olisi avoimuudessa, läpinäkyvyydessä, vuorovaikutteisuudessa ja innovatiivisuudessa.