SARANAJUTTU | 12.6.2017

Kulttuuriperintöä jaossa

SARANAJUTTU | 12.6.2017

Liisa Suvikumpu. Jutun kuva Linda Saukko-Rauta, Redanredan.fi

Kulttuuriperinnön suojeleminen tänään on huomisen rauhan rakentamista. Monien suomalaisten apurahasäätiöiden perustajat ja lahjoittajat ovatkin halunneet lahjoittaa omaisuuttaan nimenomaan kulttuuriperinnön vaalimiseen.

Suomalaiset apurahasäätiöt ovat puolestaan juhlineet 1.10. kansainvälistä Säätiöpäivää jo monena vuonna tunnuksella ”perintöä jaossa”. Sanaleikki viittaa sekä säätiöiden tehtävään kulttuuriperinnön vaalijoina että säätiöiden kunniatehtävään toteuttaa lahjoittajiensa henkistä perintöä.

Kulttuuriperinnön vaalimiseen eivät kuitenkaan minkään yksityisen tahon resurssit riittäisi, joten julkinen valta on kaikissa sivistysmaissa ottanut harteilleen kansallisen kulttuuriperinnön vaalimisen ja siihen liittyvät hallinnolliset tehtävät. Osoituksena eurooppalaisittain hämmästyttävästä yhteisymmärryksestä, Euroopan Neuvoston ja Euroopan parlamentin edustajat tekivät 9. helmikuuta 2017 alustavan päätöksen kulttuuriperinnön eurooppalaisesta teemavuodesta 2018

Aloitteen tarkoituksena on lisätä tietoisuutta Euroopan historiasta ja arvoista sekä vahvistaa tunnetta eurooppalaisesta identiteetistä. Teemavuonna koko Euroopassa arvioidaan myös kulttuuriperinnön mahdollisuuksia ja haasteita, kuten digitalisoitumisen vaikutuksia, perintökohteiden ympäristö- ja fyysisiä paineita sekä kulttuuriesineiden laitonta kauppaa. Päätavoitteena on edistää kulttuurin monimuotoisuutta, kulttuurienvälistä vuoropuhelua ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

Teemavuoden alla on hyvä hahmottaa taustalla oleva pitkäjänteinen kulttuuriperintötyö ja siihen liittyvät Suomeakin sitovat tärkeimmät sopimukset, maailmanperintösopimus ja sopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta. Sopimukset eroavat toisistaan ja toisaalta myös liittyvät yhteen. Sopimusten vastuutahona meillä on Museovirasto, mutta niin julkinen kuin kolmas sektori osallistuvat monin tavoin sopimuksiin liittyvään kulttuuriperintötyöhön. Koska kulttuuriperinnön tukeminen on yhteinen asia, jota säätiöt rahoittavat laajasti ja monipuolisesti, säätiörahoituksesta päättävillä tahoilla on hyvä olla viimeisimmät tiedot näiden kansainvälisten sopimusten kokonaisuudesta.

Maailmanperintösopimus eli Unescon yleissopimus maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemisesta (1972) lienee tunnetuin näistä kansainvälisistä sopimuksista. Suomi on ollut sopimuksen jäsenmaa vuodesta 1987, ja meillä on seitsemän maailmanperintökohdetta (ks. tarkemmin alla).

Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta on puolestaan tuoreempi tapaus: Suomi ratifioi sen vasta vuonna 2013. Sen toimeenpano etenee näkyvästi kansallisella tasolla, mutta kansainvälisiä kohteita ei vielä ole. Keväällä 2017 avautui ensi kertaa mahdollisuus tehdä ehdotuksia Elävän perinnön kansalliseen luetteloon ja hakemuksia saatiin lähes sata kappaletta. Päätökset kansalliseen luetteloon otettavista kohteista sekä Unescon luetteloihin tehtävistä ehdotuksista tekee opetus- ja kulttuuriministeriö Museoviraston ja aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmän esityksestä syksyn 2017 aikana. Seuraavan kerran kansalliseen luetteloon voi hakea aikaisintaan vuonna 2019 (ks. yleissopimuksesta tarkemmin alla). 

Molempien sopimusten parissa toimii laaja joukko erilaisia yhteisöjä ja kolmannen sektorin toimijoita, jotka edistävät eri tavoin kohteidensa suojelua ja tunnetuksi tekemistä. Moni näistä yhteisöistä on tuttuja apurahasäätiöissä jo entuudestaan, mutta entistä aktiivisempana virinnyt kulttuuriperintötyö lisää varmasti lähivuosina rahoitus- ja yhteistyöhakemuksia myös Neuvottelukunnan jäsenkunnan piirissä. Museovirasto on myös rahoittajien tukena erilaisissa asiantuntijakysymyksissä, jotka liittyvät molempiin Unescon sopimuksiin. 

Maailmanperintösopimus maailmalla ja Suomessa

Sopimuksen lähtökohtana on huoli maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön säilymisestä tuleville sukupolville. Maailmanperintösopimuksen tavoitteena on kansojen välisen yhteistyön avulla tunnistaa, vaalia, säilyttää ja esitellä maailman keskeistä kulttuuri- ja luonnonperintöä. Maailmanperintö on koko ihmiskunnan yhteistä pääomaa, ja siten sen suojelu on kaikkien valtioiden asia. Alkuvuonna 2017 sopimuksen on ratifioinut jo 193 valtiota.

Maailmanperintö on aina aineellista ja kulttuurikohteiden osalta se tarkoittaa sopimustekstin mukaisesti rakennusmuistomerkkejä, rakennusryhmiä tai paikkoja. Maailmanperintöluetteloon pääseminen edellyttää kulttuuriperintökohteelta, että se on inhimillisen luovuuden mestariteos tai poikkeuksellisen merkittävä todiste olemassa olevasta tai jo hävinneestä kulttuurista. Kohde voi olla merkittävää historiallista aikakautta edustava rakennustyyppi tai kuvastaa tietyn kulttuurin perinteistä asutusta. Se voi myös liittyä tapahtumiin, eläviin perinteisiin, aatteisiin, uskontoihin ja uskomuksiin tai taiteellisiin ja kirjallisiin teoksiin. Maailmanperintöluettelon 1000 kohteen raja meni rikki vuonna 2014. Tämänhetkisen kohdemäärän voi tarkistaa maailmanperintökeskuksen verkkosivuilta.

Päävastuu maailmanperintösopimuksen toimeenpanosta on kulttuurikohteiden osalta opetus- ja kulttuuriministeriöllä ja Museovirastolla sekä luontokohteiden osalta ympäristöministeriöllä ja Metsähallituksen luontopalveluilla.

Suomessa maailmanperintökohteita on tällä hetkellä seitsemän. Suomenlinna (nimetty 1991) on ainutlaatuinen esimerkki 1600 - 1700-lukujen sotilasarkkitehtuurista. Petäjäveden vanha kirkko (nimetty 1994) on ainutlaatuinen esimerkki pohjoisen Euroopan perinteisestä puukirkkoarkkitehtuurista. Vanha Rauma (nimetty 1991) on yksi parhaiten säilyneistä ja laajimmista pohjoismaisista puukaupungista, joka kertoo perinteisen asutuksen historiasta. Verlan puuhiomo ja pahvitehdas (nimetty 1996) sekä tehdasalueeseen liittyvä asutus on huomattavan hyvin säilynyt esimerkki 1800-luvun lopun pienimuotoisesta, maaseudulle syntyneestä paperimassa- ja pahviteollisuudesta. Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue (nimetty 1999) kertoo poikkeuksellisella tavalla skandinaavisella pronssikaudella ja varhaisella rautakaudella eläneestä yhteisöstä, sen uskonnosta ja hautaustavoista Länsi-Suomessa. Struven ketju (nimetty 2005) edustaa maailmanperintöluettelossa tieteen ja tekniikan historiaa. Ketju koostuu kymmenen valtion alueella sijaitsevista 34 astemittauspisteestä, joista kuusi sijaitsee Suomessa. Suomen ainoa luonnonperintökohde on Merenkurkun saaristo (nimetty 2006).

Kohteiden esittäminen maailmanperintöluetteloon

Sopimuksen ratifioineet valtiot voivat ehdottaa kohteita maailmanperintöluetteloon. Ehdotettavan kohteen tulee ensin sisältyä kansalliseen aieluetteloon, johon listataan lähitulevaisuudessa maailmanperintöluetteloon esitettävät potentiaaliset kulttuuri- ja luonnonperintökohteet. Museovirasto koordinoi Suomen aieluettelon päivittämisen kulttuurikohteiden osalta. Kansallinen aieluettelo päivitetään seuraavan kerran vuoden 2018 aikana. Kansallisen maailmanperintöstrategian mukaisesti päivitettävä aieluettelo tulee olemaan suppea (2-4 kohdetta) ja kohteiden valinnassa kiinnitetään huomiota muun muassa aliedustettuihin temaattisiin ryhmiin (kulttuurimaisemat, moderni arkkitehtuuri, laajat maisemakokonaisuudet). Suomen tämänhetkiset aiekohteet on lueteltu maailmanperintökeskuksen verkkosivuilla.

Kun kohdetta esitetään nimettäväksi maailmanperintöluetteloon, valtio-osapuoli valmistelee nimeämiskansion maailmanperintökeskukselle, joka välittää valmiit esitykset niitä arvioiville asiantuntijajärjestöille (ICOMOS kulttuurikohteille ja IUCN luontokohteille). Asiantuntijajärjestöt antavat suosituksensa kerran vuodessa järjestettävään maailmanperintökomiteaistuntoon. Lopullisen päätöksen nimettävistä maailmanperintökohteista tekee maailmanperintökomitea, joka koostuu sopimuksen 21 jäsenmaasta. Suomi on ollut Unescon maailmanperintökomitean jäsen vuosina 1999–2004 ja 2014–2017.

Lisätietoja: Unesco ja erikoisasiantuntija Stefan Wessman, Museovirasto.

Aineettoman kulttuuriperinnön suojelemista koskeva yleissopimus

Elävä aineeton kulttuuriperintö on esimerkiksi suullista perinnettä, esittävää taidetta, käsityötaitoja, sosiaalisen elämän käytäntöjä ja juhlamenoja. Se voi myös olla ruokaperinnettä, leikkejä tai luontoon liittyvää tietotaitoa. Aineeton kulttuuriperintö säilyy elävänä ja muuntuvana sukupolvilta toiselle.

Sopimuksen tavoitteena on edistää aineettoman kulttuuriperinnön suojelua, taata eri yhteisöjen, ryhmien ja yksilöiden aineettoman kulttuuriperinnön kunnioittaminen, lisätä tietoisuutta aineettoman kulttuuriperinnön merkityksestä paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla ja vahvistaa siten myös keskinäistä yhteisymmärrystä sekä tarjota kansainvälistä yhteistyötä ja apua. Sopimuksen henki edellyttää, että perinnettä harjoittavilla yhteisöillä on keskeinen rooli aineetonta kulttuuriperintöä tunnistettaessa ja määriteltäessä.

Sopimuksen toimeenpano Suomessa

Sopimuksen toimeenpanosta vastaa Museovirasto opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa. Kansallinen toimeenpanosuunnitelma (2015) linjaa sopimuksen toteuttamista ja Aineettoman kulttuuriperinnön toimenpideohjelma 2016-2018 tarkentaa sitä.

Sopimuksen toimeenpano Suomessa tulee nähdä laajasti toimina, jotka edistävät ja turvaavat aineettoman kulttuuriperinnön suojelua yleensä, ja jotka tukevat yhteisöjen edellytyksiä harjoittaa ja siirtää elävää aineetonta kulttuuriperintöään sukupolvelta toiselle. Suojelun ja vaalimisen keinoja ovat esimerkiksi kasvatus ja koulutus, tutkimus sekä tallentaminen ja dokumentointi.

Aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisen ja ylläpitämisen ytimessä ovat perinteen harjoittajat. Yhteiskunta tukee yhteisöjä, yhdistyksiä ja perinteen taitajia eri keinoin. Suomessa on laaja ja vakiintunut infrastruktuuri esimerkiksi koulutuksen, tutkimuksen, muistiorganisaatioiden ja kulttuuri-instituutioiden osalta. Tuhannet kulttuuri- ja harrastusyhdistykset ovat tärkeitä toimijoita elävän kulttuuriperinnön siirtämisessä. Järjestäytyneen toiminnan ohella kulttuuriperintö elää kaikkialla, esimerkiksi harrastajaryhmissä tai verkkoyhteisöissä.

Toimeenpanon keskeinen työkalu ovat sopimuksen myötä perustetut elävän perinnön ringit, joiden on tarkoitus toimia elävän perinnön eri alojen solmukohtina ja koordinoivina eliminä. Näitä monialaisia toimijaverkostoja on tähän mennessä perustettu käsitöihin, luontoon sekä kansantanssiin ja kansanmusiikkiin liittyen.

Aineettoman kulttuuriperinnön luettelointi Suomessa

Yleissopimus edellyttää jäsenmailta kansallisen aineettoman kulttuuriperinnön luettelon laatimista, ja Suomessa tätä luettelointia toteutetaan kahdessa vaiheessa. Helmikuussa 2016 avattu avoin Elävän perinnön wikiluettelo tarjoaa yhteisöille ja ryhmille mahdollisuuden esitellä omaa aineetonta kulttuuriperintöään ja hyviä elävän perinnön vaalimiskäytäntöjä. Ensimmäisen vuoden aikana luettelo keräsi 80 ilmoitusta yli sadalta eri yhteisöltä.

Keväällä 2017 on wikiluettelosta mahdollista tehdä ehdotuksia Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Päätökset kansalliseen luetteloon otettavista kohteista sekä Unescon luetteloihin tehtävistä ehdotuksista tekee opetus- ja kulttuuriministeriö Museoviraston ja aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmän esityksestä. Seuraavan kerran kansalliseen luetteloon voi hakea aikaisintaan vuonna 2019.

Unescon kansainväliset aineettoman kulttuuriperinnön luettelot

Elävän perinnön kansallisesta luettelosta on mahdollista tehdä ehdotuksia Unescon kansainvälisiin aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin (The Representative List of the Intangible Cultural Heritage of Humanity sekä The List of Intangible Cultural Heritage in Need of Urgent Safeguarding). Yhteensä näissä luetteloissa on lähes neljäsataa kohdetta.

Jäsenmaiden on mahdollista tehdä korkeintaan yksi esitys vuodessa. Lisäksi on mahdollista tehdä monikansallisia esityksiä. Unescon Aineettoman kulttuuriperinnön hyvien suojelukäytäntöjen rekisteriin (Register of good safeguarding practises) voidaan ehdottaa myös sellaisia käytäntöjä, jotka eivät ole kansallisessa luettelossa. Päätöksen Unescoon lähetettävistä ehdotuksista tekee opetus- ja kulttuuriministeriö Museoviraston ja aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmän esityksestä. Toistaiseksi Suomella ei vielä ole kohteita näissä luetteloissa, mutta lähivuosina esityksiä on todennäköisesti tulossa.

Lisätietoja: aineetonkulttuuriperinto.fi, https://www.facebook.com/elavaperinto/ ja aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori Leena Marsio, Museovirasto.

Saranajuttu

Pääministerin tervehdys säätiöille ja vuosisadan rakentajille

Vuosisadan rakentajat -haastekilpailun finalistit esittäytyivät syyskuussa 2017 viimeistä kertaa ennen kilpailun ratkaisemista. Yleisön joukossa Tavastia-klubilla oli myös pääministeri Juha Sipilä. Vaikka kilpailun palkintoapurahat on jo jaettu, säätiöiden ja ennakkoluulottoman kokeilemisen merkitystä korostava pääministerin puhe säilyy ajankohtaisena pitkän aikaa eteenpäin. Alle on koottu tärkeimmät katkelmat pääministerin terveisistä.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Pohjoismaat yhteisessä säätiörintamassa

Kotimaisen yhteistyön lisäksi kansainvälinen kanssakäyminen ja yhteishankkeet ovat tärkeitä säätiöille. Maan rajojen ulkopuolelle katsominen avaa uusia näkökulmia ja edistää hyvien suomalaisten käytäntöjen levittämistä muualle. Pohjoismaiset säätiöt ovat ryhtyneet järjestämään vuosittaisia verkostoitumistapaamisia, ja lokakuun lopussa Kööpenhaminaan kokoontui yli 150 säätiöiden edustajaa Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Tanskasta.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Avoin tiede – uhka vai mahdollisuus?

Suomi halutaan nostaa maailman johtavien maiden joukkoon tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa. Ensi vaiheessa opetus- ja kulttuuriministeriö on lähtenyt toteuttamaan tavoitetta julkisen sektorin organisaatioiden kanssa, mutta avoimuuden haaste koskee yhtä lailla säätiöitä sekä muita yksityisiä rahoittajia ja tutkimuslaitoksia.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Koko maailma tieteen, kulttuurin ja ilmaisunvapauden asialla

Suomi on valittu Unescon hallintoneuvostoon kaudelle 2017-2021. Unesco eli Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö työskentelee sitkeästi paremman ja tasa-arvoisemman tulevaisuuden rakentamiseksi.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöiden ja rahastojen yhteinen lahja satavuotiaalle Suomelle alkaa kääriytyä esiin paketistaan

Yleishyödylliset säätiöt ja rahastot ovat antaneet 100-vuotiaalle isänmaalleen arvokkaan ja tulevaisuuteen suuntautuvan lahjan. Ne järjestivät Vuosisadan rakentajat –haastekilpailun ja palkitsivat voittajatiimit muhkealla, yhteensä 2,45 miljoonan euron suuruisella apurahasummalla. Kilpailussa kehitettiin ratkaisuja nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden parantamiseksi ja sitä kautta koko Suomen menestyksekkään tulevaisuuden rakentamiseksi. Vuosisadan rakentajien voittopotti oli kirkkaasti suurin Suomen satavuotisjuhlavuonna järjestettyjen haastekilpailujen joukossa.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Kulttuurirahoituksen miinakentillä

Taiteen rahoittajat aiheuttavat itselleen ongelmia tekemällä työnsä hyvin. Miten tämän kierteen voisi rahoittaa kestävällä tavalla? Keskitä tekemisiäsi ja kerro, mitä ja miksi teet.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Kulttuuriperintöä jaossa

Kulttuuriperinnön suojeleminen tänään on huomisen rauhan rakentamista. Monien suomalaisten apurahasäätiöiden perustajat ja lahjoittajat ovatkin halunneet lahjoittaa omaisuuttaan nimenomaan kulttuuriperinnön vaalimiseen.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Vastuu tiedeviestinnästä kuuluu kaikille

Tiedeviestinnästä on tullut itsestään selvä osa tutkijoiden työtä. Välillä tuntuu, että siitä kohistaan nykyään niin paljon ja niin vahvoin sanakääntein, että kyseessä olisi tuoreempikin, vielä juurruttamistaan kaipaava keksintö.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Ihanat, kamalat apurahat ja niiden ihana, kamala myöntäminen

Vaikka säätiöt jakavat Suomessa apurahoja tieteelle, taiteelle ja muihin yleishyödyllisiin tarkoituksiin satoja miljoonia euroja vuodessa, kaikki eivät siitä ilostu.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Uusi, uljaampi vuosisata rakentuu kokeilu kerrallaan säätiöiden haastekilpailussa

Säätiöt ja rahastot halusivat antaa 100-vuotiaan Suomen seuraavan vuosisadan nuorille paremman tulevaisuuden perustamalla haastekilpailun Vuosisadan rakentajat. Haastekilpailun tarkoitus on löytää nuorten elämästä sellaisia ongelmia ja niihin sellaisia ratkaisuja, jotka tekisivät uudella, vaikuttavalla, monistettavalla, yhteistyötä edellyttävällä ja mahdollisimman toteuttamiskelpoisella tavalla Suomea paremmaksi – ja ehkä pala palalta muutakin maailmaa.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Miksi säätiöiden pitäisi miettiä digi- ja verkkorooliaan?

Monet vielä viime viikolla villeiltä tuntuneet digisaarnaajien tulevaisuudenvisiot ovat tänään jo vakiintunutta arkea. Miksi säätiöissä pitäisi olla kiinnostuneita omasta digitaalisuuden asteesta ja verkkoroolista?

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

10 vinkkiä verkkosivujesi parantamiseksi

Jos teet säätiössäsi yhden viestintäteon tänä vuonna, olkoon se verkkoroolisi parantaminen. Aloita helposti: vieraile omilla nettisivuillasi leikkien ulkopuolista. Vaikutuitko? Mitä voisi parantaa?

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Tieteen rahavirrat kohtaavat

Tutkimusrahoituksen kehittäminen kiinnostaa nyt monia tahoja – tutkijoiden, tieteen ja yhteiskunnan onneksi. Rakentava keskustelu, uutta synnyttävä yhteistyö ja lupaavat kokeilut kannustavat niin rahoittajia kuin rahoituksen kohteita.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Uusi kansallisaarre?! Lupauksia herättävä tutkimustietovaranto

OKM:n ja sidosryhmien yhteistyönä suunnitellaan kansallisen tutkimustietovarannon julkaisemista. Hankkeen tavoite on kerätä tieto tutkijoiden tuloksista yhteen niin, että tiedot olisivat saatavilla yhdestä paikasta eri tarkoituksiin helposti ja avoimesti. Tuloksena syntyy kattava kokonaiskuva siitä, mitä ja miten Suomessa tutkitaan – ja millä rahalla.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Vuosisadan rakentajat matkalla maineeseen - Kesäranta odottaa!

Säätiöiden haastekilpailu on jo nyt menestys. Presidentti ja pääministeri innostuivat, mediat hehkuttavat, ja ennen muuta finaaliratkaisujaan kehittävät tiimit vakuuttavat: Suomen nuorten parempi tulevaisuus on askeleen lähempänä ”Vuosisadan rakentajien” myötä.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Tutkimusrahoituksen sampoa takomassa

Säätiöiden tutkimusrahoitusseminaari synnytti rutkasti uusia ajatuksia tieteen tulevaisuudelle. Aivomyrsky kokosi konkreettisia toimenpide-ehdotuksia niin valtiolle, yliopistoille kuin säätiöille.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Tätä et olisi arvannut: kansa arvostaa säätiöitä isosti

Enemmän kuin kaksi kolmesta antaa apurahasäätiöille hyvän tai erittäin hyvän arvosanan. Uusin säätiöbarometri osoittaa kansan luottavan säätiöiden toimintaan.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Miltä siellä säätiörekisterissä ja -valvonnassa nyt oikeasti tuntuu?

Vuosi sitten säätiölakiuudistuksen käytännön vaikutuksia odotettiin säätiöissä ja viranomaistenkin piirissä pelonsekaisin tuntein. Vaan oliko pelkoon aihetta? Miten on pärjätty, PRH?

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Uuden säätiölain vaikutukset säätiön tilintarkastukseen

Säätiöiden hallitukset ovat vastuussa uuden säätiölain mukaisista toimintakertomustiedoista. Olkaapa tarkkoina siellä säätiöissä nyt ryhtyessänne laatimaan vuoden 2016 tilinpäätöksiä!

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

15 idéer för ungas ökade välbefinnande tog sig vidare i stiftelsernas Sekelskaparna-tävling

De finländska stiftelserna har hittat ett antal stora och modiga idéer för finländska ungdomars framtid: finalisterna i innovationstävlingen Sekelskaparna är nu utsedda. Sammanlagt 15 idéer som ökar välbefinnande och delaktigheten i samhället hos ungdomar i åldern 10–26 tog sig vidare i tävlingen.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Aurora-apurahatietokannan päivittäminen päättymässä

Nykyisen tietokannan tiedot ovat nähtävissä verkkosivuilla elokuun loppuun asti.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöt, sijoitetaan vastuullisemmin!

Nesslingin Säätiö on sitoutunut sijoittamaan vastuullisemmin ja kestävämmin. Nyt se haastaa muut säätiöt mukaan näyttämään esimerkkiä.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Miten tieteellistä säätiötutkimuksen pitäisi olla?

Säätiöitä tutkivia yksiköitä on Euroopassa useita, mutta silti säätiöistä kaivataan jatkuvasti lisää tietoa. Moniulotteinen säätiötutkimus olisi todella hyödyllistä säätiöiden oman työn kehittämiseksi.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöiden tiederahoitus Euroopassa mittavaa mutta lisätietoja kaivataan

Kansainvälinen EUFORI-tutkimus kartoitti eurooppalaissäätiöiden tutkimusrahoitusta 2012 lukujen pohjalta: säätiöiltä yli 5 mrd euroa tieteelle vuosittain.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Kokeiluilla vauhtia – vauhtia kokeiluihin?

Valtioneuvoston suunnitelma kokeiluja tukevasta joukkorahoitusalustasta on säätiöillekin kiinnostava.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Tilintarkastaja säätiössä

Asiantuntijakatsauksemme kertoo uudistuneesta tilintarkastuksesta kaiken, mitä säätiön ja yhdistyksen johdossa olevien tulisi tietää.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Satavuotinen säätiötuki tieteelle selviää pala palalta

Yksityiset yleishyödylliset säätiöt ovat 1900-luvun alusta alkaen rahoittaneet eri tieteenaloja merkittävällä tavalla. Säätiöiden kokonaisrahoituksesta ja sen vaikutuksesta tieteen ja tiedepolitiikan kehittymiseen ei kuitenkaan ole ollut tutkittua tietoa. Dosentti Allan Tiitan johtama tutkimushanke ratkaisee monimutkaista palapeliä, jonka muodostama kokonaiskuva satavuotisesta säätiörahoituksesta ja sen suhteesta julkiseen tutkimustukeen paljastuu alkuvuodesta 2018.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Tohtorit ja työ, mitämitämitä?!

Tuoreissa selvityksissä tarkastellaan tohtorien työllistymistä ja muuttuvia tutkijanuria. Apurahalla tohtoroituvat työllistyvät muita heikommin.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöiden pääomasijoittamisen helpottamisella lisää rahaa Suomelle

Yksinkertaisella ja kaikkia hyödyttävällä veromuutoksella kannustettaisiin säätiöitä lisäämään pääomasijoittamista.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiösomen lyhyt oppimäärä

Vuorovaikutteinen sosiaalinen media kannattaa ottaa säätiöissä käyttöön viimeistään nyt. Kuuntele ja seuraa on viisas oppi livenä ja virtuaalisesti.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Aktiivisesti läpinäkyvä – säätiöviestinnän uusi musta

”Sisällöt edellä” on viestintäopin ydin, joka pätee kaikenlaisiin ja -tasoisiin säätiöviestijöihin. Säätiöt voisivat kertoa arvoistaan paljon nykyistä reippaammin myös verkossa.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Avoimuus, vilppi ja tiedettä rahoittavat säätiöt

Apurahasäätiöiden avoimuus ja vastuunkanto ovat tutkimusrahoituskokonaisuuden selvä mutta epäselvästi määrittyvä osa.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Tehdään säätiövalvoja tarpeettomaksi!

PRH:n tuore valvonta- ja lakipäällikkö Terhi Maijala lämpenee puhuessaan kolmesta asiasta: vastuusta, vakuutuksista ja veneilystä. ”Säätiön hallituksen rooli on huikea”, Maijala toteaa. Sillä hän tarkoittaa niin luottamusasemasta seuraavaa suurta vastuuta kuin sen vastapainona olevia mahdollisuuksia parantaa yhteiskuntaa.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöt ovat sivistyneitä mutta hitaita sijoittajia

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Ei kovaa lakia, vaan kovaa teetä – kieltolaista säätiölakiuudistukseen

Säätiölakikupletti kiteyttää 1.12.2015 voimaan astuneen uuden lainsäädännön ytimen.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöiden ja taiteilijoiden kohtaamisesta syntyi hyviä ja loistavia ajatuksia

Taiderahoituksen ja taiteilijoiden tilannetta käsiteltiin avoimessa keskustelu- ja kohtaamistilaisuudessa.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

”Säätiöiden lahjoittajista kunniakansalaisia”, vaatii Arto Hiltunen

Hyvää lukemista joulupukin konttiin: Hiltusen uusi johtajuuskirja pureutuu säätiöihinkin.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Historien om SLS som förvaltare av allmännyttigt kapital

Från ett hundratal miljoner euro i donationer till 1,6 miljarder i fonderat kapital med en årlig allmännyttig penninganvändning som överstiger 40 miljoner euro!

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Älä vatuloi, vaan lue Säätiön hyvä hallinto

Jos omat tiedot tai ymmärrys säätiön hoitamisesta eivät riitä, kannattaa ottaa apuun uunituore Säätiön hyvä hallinto -opas. Se on Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan laatima suositus siitä, miten hyvin hoidettu säätiö toimii. Säätiökentän itsesääntelyohjeeksi kirjoitettu opas on juuri päivitetty vastaamaan uutta säätiölakia.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Toimitusjohtaja säätiössä

Moni säätiö miettii parhaillaan, ottaako käyttöön uuden säätiölain mukainen ”toimitusjohtaja” vai jatkaako ”asiamiehellä”. Neuvottelukunta pyysi riippumatonta säätiöasiantuntija OTL Juha Viertolaa selvittämään, mitä toimitusjohtaja säätiölle oikeastaan merkitsee. Viertola suosittelee selvityksessään varsinkin varakkaampia apurahasäätiöitä ja suuria toiminnallisia säätiöitä valitsemaan toimitusjohtaja-toimielimen työsuhteisen ”asiamiehen” sijaan.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Lopputoiminta ratkaisee

Voimakasta säätiömyönteisyyttä ilmassa: KHO:n tuore ratkaisu korostaa tukisäätiöiden yleishyödyllisyyttä. Säätiötä pidetään tuloverotuksessa yleishyödyllisenä yhteisönä, vaikka säätiö jakaisi kaikki apurahoihin varatut varat yhdelle järjestölle.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Lähipiiri pieni pyörii?

Sisällysluettelo säätiön lähipiiriohjeen laatimiseksi tarjoillaan ruokahalun herättäjänä 1.12.2015 odotellessa, s'il vous plaît!

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiö siellä missä ihmisetkin

”Miksi mikään ei uudistu?” -kysymys johdatti Kansan Sivistysrahaston keksimään ainutlaatuisen kilpailun ja vastaamaan itse haasteeseen 60-vuotispäivänsä kunniaksi.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöpäivää vietetään jälleen 1.10.2015

Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta kutsuu kaikki Suomen säätiöt viettämään Säätiöpäivää 1.10.2015.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Förnyad stiftelselagstiftning stärker medborgarsamhället

– Jag tror på samverkan mellan tredje sektorn och den offentliga sektorn, säger Liisa Suvikumpu, som välkomnar den nya lagens krav på öppenhet.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

EFC:n säätiöbuffetista jää nälkä

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Souvenirer från den intellektuella godisbutiken

Tuliaisia älyllisestä karkkikaupasta

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Sipilän hallitusohjelmassa säätiöitä kiinnostavia ulostuloja verotuksessa

Keskiviikkona 27.5. julkistetussa hallitusohjelmassa liitteineen on mainittu säätiöitä kiinnostavia verotuskysymyksiä. Ohjelmassa ehdotetaan yksityishenkilöiden korkeakouluille tekemille lahjoituksille verovähennysoikeutta. Säätiöiden ja yhdistysten verokohtelu listataan tarkastelukohteeksi.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöiltä kansalle satoja miljoonia euroja vuosittain

Katso Säätiöt-video.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Intoa, tahtoa ja rohkeutta tiedeviestintään

Säätiöt haluavat tukea apurahansaajia viestimään hankkeistaan myös yleistajuisesti, vaikka se ei kartuta tieteellisiä julkaisupisteitä.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Uusi tutkimus muuttaa käsitystä Suomen tieteen historiasta

Säätiöiden myöntämän tutkimusrahoituksen merkitys on ollut huomattavasti suurempi kuin aiemmin on ymmärretty. 1960-luvun vaihteessa säätiöt tukivat maamme tiede-elämää vuosittain rahasummalla, joka oli suurempi kuin Suomen korkeakoulujen kaikkien professorien yhteenlaskettu palkkasumma. Muutama tieteenala sai jopa alkunsa säätiöiden rahoituspäätöksistä

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Verosoppaan lisämaustetta lahjoituskohtelusta

Kummasta tulee parempi mieli, lahjan antamisesta vai saamisesta? Suomalaiset ovat hyviä lahjoittamaan yhteiseksi hyväksi, mutta siihen pitää kannustaa. Ei kepillä vaan porkkanalla.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

6.12. säätiöläisten suojeluspyhimyksen päivä?

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

6 kohtaa, jotka ainakin kannattaa tarkistaa säätiölain uudistuessa

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

3 ajatusta paremmaksi (säätiö)maailmaksi

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

150 miljoonaa euroa vastinrahaa yliopistojen varainkeruulle

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Ensimmäinen Säätiöpäivä innosti iloisuudellaan

1.10.2014 vietettiin koko Suomessa maan ensimmäistä Säätiöpäivää. Tapahtuma sai innostuneen vastaanoton.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Vireä kahdeksankymppinen

Waldemar von Frenckells stiftelse on Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan jäsenenä nuorin, mutta iältään se lähestyy pian jo kunnioitettavaa 80 vuoden ikää.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöt, verotus ja klapikone yhden miehen intohimoina

”Kun alkaa perehtyä säätiökenttään, pinnan alta paljastuu aivan muuta kuin olettaisi.” Kansantaloustieteen professori Matti Virén on tehnyt syväsukelluksen säätiöiden ytimiin viimeisimmässä tutkimushankkeessaan. Hän on parin vuoden aikana kartoittanut yleishyödyllisten yhteisöjen, siis säätiöiden ja yhdistysten, toimintaa ja asemaa Suomessa.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Miten säätiölakiuudistus minuun vaikuttaa?!?

Moni säätiöläinen pohtii, miten tuleva lakiuudistus vaikuttaa käytännön työhön säätiössä. Pitäisikö olla huolissaan, pitäisikö saada koulutusta, pitäisikö olla yhteydessä lakimieheen vai uskaltaisiko olla ihan niin kuin ennenkin?

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Mikä Sarana?

Säätiöt ovat ihmeellisiä: ne parantavat maailmaa, toteuttavat unelmia ja kukkuvat valveilla silloinkin, kun muut eivät vielä ole heränneet.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiölakiuudistus kohti loppuhuipennusta

Säätiölakiesitys on edennyt valiokuntakäsittelyyn. Vaikka lopulliseen lakitekstiin voi siis vielä tulla muutoksia, esityksestä voi nostaa tärkeimpiä näkökohtia esiin jo nyt. Säätiöiden näkökulmasta lakiuudistuksessakin yksi asia nousee ylitse muiden: Yhteiskunta hyötyy nyt ja tulevaisuudessa säätiöistä sekä niiden tehokkaasta ja joustavasta toiminnasta yhteiseksi hyväksi. Säätiölain uudistaminen on hyvä asia, jotta osin vanhentunut laki päivitetään ja säätiöille luodaan paremmat edellytykset tukea omalta osaltaan talousvaikeuksissa kamppailevaa Suomea ja suomalaisia.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Kaikki Suomen säätiöt viettävät maan ensimmäistä säätiöpäivää 1.10.2014

Säätiöpäivä on reipas ja iloinen tapahtumapäivä, jolloin jokainen säätiö tekee jotakin – kertoo vaikkapa nettisivuillaan, että tänään on säätiöpäivä. Sanomatalon Mediatorilla Helsingissä järjestetään päätapahtuma ja kaikkialla Suomessa, missä vain on säätiöitä, vietetään säätiöpäivää.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Rahan antamisen vaikeudesta – apuraha-asiantuntija avautuu

Useammankin rikkaan mesenaatin suuhun on sijoitettu sanonta siitä, miten omaisuuden kartuttaminen on helppoa verrattuna siihen, miten vaikeata on valita, kenelle omaisuuttaan lahjoittaa.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Bättre ansökningar med tydligare instruktioner?

En ny rapport om riktlinjer och processer för stiftelsernas stipendiesökningar har avslutats. "Gemensamma metoder kan i hög grad underlätta sökningsprocesser både för stiftelser och för de sökande", säger docent Christer Kuvaja, som skrivit rapporten.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Uimahallihaaveita ja alppiruusuja – rantasalmelaissäätiö paikallisena kulttuuritoimijana

Yksi uusimmista Neuvottelukunnan jäsenistä on Rantasalmen Osuuspankin Virkistys- ja Sivistyssäätiö. Se on samalla yksi pienimmistä. Säätiön perusti Rantasalmen Osuuspankki oman 100-vuotisjuhlansa kunniaksi vuonna 2003.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Miten tulla paremmaksi?

Säätiöissä on syytä arvioida säännöllisesti, saavutetaanko asetetut tavoitteet, missä ajassa ja minkälaisin kustannuksin. Vaikuttavuusarviointi voi parhaimmillaan inspiroida ajattelua ja säätiöiden hallitukset voivat käyttää vaikuttavuuden arviointia keinona oman osaamisensa kehittämiseen.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Kuolleen käden elävöittävä siunaus

Säätiömaailman seuratuimpia hankkeita on parhaillaan valmisteilla oleva uusi säätiölaki. Historian lehtien kääntyessä on kiinnostavaa tarkastella, mihin aikalaiskeskustelu kohdistui silloin, kun Eduskunta oli hyväksymässä maan ensimmäistä säätiölakia vuonna 1930.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Kulturvänner för livet

Kulturvän är en av de nya verksamheter som Folkhälsan startat med hjälp av medel från luciainsamlingen. Luciainsamlingarna, som ordnas i samband med valet av Finlands Lucia, har under åren 2011–2013 samlat in medel för att på olika sätt stöda och hjälpa äldre som är ofrivilligt ensamma. År 2013 inbringade insamlingen nästan 114 000 euro.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Kaikkeen sitä on rahaa annettu – Suomen Kulttuurirahasto 75 vuotta

Suomen – ja maailman – suurimpiin säätiöihin kuuluva Suomen Kulttuurirahasto viettää 75-vuotisjuhlavuottaan.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Vahvojen naisten valtakunta

Monelle suomalaiselle ”Kone” ei enää tuo ensimmäisenä mieleen hissejä. ”Koneesta”, siis Koneen Säätiöstä, on tullut synonyymi laadukkaalle tieteelle ja taiteelle, ennakkoluulottomille yhteiskunnallisille puheenvuoroille ja rajoja rikkoville kulttuuritapahtumille. Ensimmäisenä naispuolisena Koneen Säätiön hallituksen puheenjohtajana Hanna Nurminen arvioi, että säätiön menestyksen takana on hallituksen ja henkilökunnan dynaamisuus ja ennakkoluulottomuus. Koneen säätiö on pystynyt muuttumaan ajan mukana.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Pärlor – Helmiä: Villa Gyllenberg 5.3.–1.6.2014

Efter 60 år öppnas utställningen Pärlor – Samling Wulff på Villa Gyllenberg i Helsingfors. 60 vuoden tauon jälkeen näyttely Helmiä – Kokoelma Wulff nähtävillä Villa Gyllenbergissä, Helsingissä.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Oho! Jari Tervolla ja Eeva Joenpellolla salaperäinen yhteys – katso kuvat!

Verkkojulkaisu on moderni keino hallita ja näyttää taidekokoelmaa. WSOY:n kirjallisuussäätiön taidekokoelman uunituoreet verkkosivut ovat taidehistorioitsija Hanne Selkokarin kaunis ja käytännöllinen luomus

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Apurahansaajan arkea ja juhlaa

Kirjailija-toimittaja Karo Hämäläisen kalenterissa apuraha vapauttaa tilaa taiteelliselle työlle. Karo Hämäläisellä on villi ja vapaa tunne: kaksi kuukautta sitten hän jätti leipätyönsä Arvopaperissa ja heittäytyi freelancetoimittajaksi ja kirjailijaksi. Tässä kirjailijan päiväunessa omaa rooliaan näyttelevät apurahasäätiöt, joiden tuen turvin Hämäläisellä on taloudellinen mahdollisuus kirjoittaa uutta teostaan ainakin jonkin aikaa muista töistä vapaana.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Yhteiskunnan toinen mielipide

Säätiölakiuudistus on tärkeä mahdollisuus parantaa säätiöiden toimintaedellytyksiä ja siten hyödyttää koko kansaa. Säätiöiden kautta jokainen meistä voi päättää, mitä asiaa tai aatetta haluaa tukea.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Harry Schaumans Stiftelse 80 år

Tack vare ett testamente av den samhällsengagerade affärsmannen Harry Schauman från Vasa inledde Harry Schaumans Stiftelse sin verksamhet 1933. Harry Schaumans liv kom att präglas av lika delar affärsmannaskap, kulturintresse och engagemang för hemstaden.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöt tv-julkkiksina

Franck Median uusi sarja Säätiöt yksityisistä suomalaisista säätiöistä esitetään joulunpyhinä ja uutenavuotena MTV3-kanavalla. Sarja kertoo yksityisten säätiöiden historiasta ja niiden merkityksestä suomalaisen tieteen, taiteen ja identiteetin tukijoina sekä roolista maamme rakentamisessa - myös tulevaisuuden kannalta.

Läs hela artikeln >