SARANAJUTTU | 29.8.2016

Säätiöiden tiederahoitus Euroopassa mittavaa mutta lisätietoja kaivataan

SARANAJUTTU | 29.8.2016

Liisa Suvikumpu

Kansainvälinen EUFORI-tutkimus kartoitti eurooppalaissäätiöiden tutkimusrahoitusta 2012 lukujen pohjalta: säätiöiltä yli 5 mrd euroa tieteelle vuosittain.

Tiedot säätiöiden tuen kohdentumisesta ovat Neuvottelukunnalta useimmin kysyttyjä kysymyksiä. Säätiöläisiä itseään, tutkijoita, korkeakouluja, journalisteja, virkamiehiä, poliitikkoja ja konsultteja kiinnostaisi tietää, miten säätiöiden tuki jakautuu aloittain, lajeittain, instituutioittain, kohteittain ja lukemattomilla muilla tavoilla. Samoja tietoja on kysytty vuosikymmenten ajan, mutta toistaiseksi vastauksia on ollut antaa vain vähän.

Syy on yksinkertainen: säätiöt eivät tuota keskenään suoraan vertailukelpoisia tietoja tukensa jakautumisesta eikä mikään taho ole velvoitettu – tai resursseiltaan kykenevä – tilastoimaan kaivattuja tietoja. Kyse ei siis ole siitä, etteivätkö (ainakin suomalaiset) säätiöt nykyään kiltisti kertoisi, paljonko ovat tukia myöntäneet ja kenelle, vaan näiden myöntöjen luokittelu- ja tilastointitavoista yhteismitallisesti.

Ongelma ei totisesti ole mitenkään suomalainen, vaan mitä yleiseurooppalaisin. Siinä missä Suomessa säätiöitä on 2.830, Euroopassa arvioidaan olevan yli 141.000 yksityistä säätiötä, jotka tukevat yleishyödyllisiä kohteita yli 53 miljardilla eurolla vuosittain (Foundation Center 2015). Vau! Yleiskuvasta tiedetään siis jo paljon, mutta luokittelu on se Gordionin solmu.

Koska aihe on mitä tärkein, ja yhä tärkeämmäksi muuttuu vaikuttavuuden ja resurssien järkevimmän mahdollisimman allokoinnin pyrinnöissä, yritetään ongelmaa ratkoa monin tavoin. Säätiöitä tutkimustieto auttaisi kehittämään omaa toimintaansa ja uusia avauksia sekä ymmärrystä koko säätiökentän ja yksittäisten ”kollegoiden” toimintatavoista. Päättäjiä säätiöiden ja koko sektorin parempi tuntemus auttaisi puolestaan ymmärtämään säätiöiden toimintaa ja tärkeätä roolia kansalaisyhteiskunnan osana.

Komission kiinnostus kentän kartoittamiseen synnytti EUFORI-tutkimuksen

Yksi ratkaisuyrityksistä sai mitä vaikutusvaltaisimman lähtökohdan, kun komission tiede- ja innovaatioasioista vastaava pääosasto (DG RTD) päätti toteuttaa EUFORI-tutkimuksen selvittämään yksityisten säätiöiden tutkimus- ja innovaatiorahoitusta Euroopassa. Tutkimushankkeen tarkoitus oli kartoittaa säätiöiden taloudellista tukea ja linjauksia tutkimukselle ja innovaatioille Euroopassa, tehdä vertailua eri jäsenvaltioiden kesken sekä määritellä trendejä ja todennäköistä kehitystä alalla. Selvityksen perustana olivat kustakin osallistujamaasta kerätyt tiedot tutkimusta rahoittavien säätiöiden toiminnasta ja luonteesta. Vastaavaa kokonaiskartoitusta ei ole aiemmin tehty, joten tulokset merkitsevät sektorille lupaavia mahdollisuuksia itseanalyysiin ja ideointiin tulevassa kehitystyössä.

Tutkimusta koordinoi Amsterdamin VU yliopiston ”säätiötutkimuskeskus”, Center for Philanthropic studies. Maakohtaisten tutkimusten tekijöiksi valittiin kansallisia asiantuntijoita, jotka olivat valmiiksi hyvin perehtyneitä oman maansa säätiökenttään ja tutkimusrahoituskysymyksiin. Suomen asiantuntijoina ja maaraportin kirjoittajina olivat sosiologi Kjell Herberts (Åbo Akademi) ja professori Paavo Hohti. Näin koottiin eurooppalainen tutkijaverkosto ja tutkimuksen kohteet, jotka edustivat siis kaikkia EU:n jäsenmaita (EU27) ja kaupan päälle mukaan otettiin vielä Norja ja Sveitsi. Johtopäätökset perustuvat laajaan laadulliseen analyysiin säätiöiltä kerätyistä vuotta 2012 koskevista tunnusluvuista.

Tulokset kiinnostavia mutta eivät kattavia

EUFORI:n yleisraportin kirjoittajat pitävät tutkimuksen yhtenä tärkeimmistä tuloksista tietoa, jonka mukaan 991 eurooppalaista säätiötä tuki tutkimusta ja innovaatioita yli 5 miljardilla eurolla vuonna 2012. Sinänsä huomattava summa on kuitenkin itsestään selvästi alakanttiin, kuten loppuraportti myös jatkuvasti muistuttaa. Yli kolmasosa tutkimukseen osallistuneista säätiöistä (n=1.591) ei voinut (tai halunnut ) kertoa tunnuslukuja tutkimusrahoituksestaan. Vielä tärkeämpää tutkimuksen kattavuutta arvioitaessa on ottaa huomioon, että vain 13 % tutkimuksen kohteiksi identifioidusta yli 12.000 säätiöstä ylipäätään vastasi kyselyyn.

On siis selvää, että säätiöiden merkitys tutkimusrahoituksessa Euroopassa on huomattavasti korkeampi kuin varovainen 5 miljardin euron tutkimustulos antaa ymmärtää. Toki tuokin summa on jo huomattava. Vielä huomattavammaksi sen tekee vertailu EU:n muuhun tutkimusrahoitukseen. Komission vuosibudjetti tutkimus- ja innovaatiotoiminnalle on 10 miljardia euroa ja paljon kohkatussa Horizon 2020 -budjetissa tutkimusrahoitukselle varattiin 70,2 miljardia euroa seitsemälle vuodelle. Jos oletetaan, että säätiöiden vuonna 2012 myöntämä tuki tutkimukselle vastaa kutakuinkin muita vuosia, varovainenkin arvio yksityisten säätiöiden tutkimusrahoituksesta on puolet vuotuisesta EU-rahoituksesta!

Toinen yleisluku EUFORI:ssa jää niin ikään vaatimattomaksi suhteessa todellisuuteen: 1.052 tutkimusta rahoittavan eurooppalaissäätiön varallisuus oli yhteensä 127 miljardia euroa vuonna 2012. Arvio tutkimusta rahoittavien säätiöiden kokonaisvarallisuudesta ei kuitenkaan tällä vielä tarkennu, koska läheskään kaikki säätiöt eivät osallistuneet kyselyyn. Silti tuo EUFORI:n arvion mukainen matala tasearvio on korkeampi kuin Unkarin ja Latvian bruttokansantuotteet yhteensä (98 miljardia + 23 miljardia euroa)…

Säätiöiden yhteisvarallisuuden tutkimusta on tehty vain vähän, mutta Heidelberg Centre for Social Investment laski esitutkimuksessaan 2007, että EU27-maiden säätiöiden taseiden loppusumma saattaa itse asiassa olla mitä tahansa 350 miljardista 3 biljoonaan euroon. Tämä karkea arvio osoittaa, että EUFORI:in osallistuneiden, tutkimusta rahoittavien säätiöiden taloudellinen merkitys on taseiden perusteella erittäin huomattava.

Säätiöiden rooli todella merkittävä, silti pitävät itseään vain ”täydentäjinä”

Rahoituksensa ilmeisestä merkittävyydestä huolimatta on kiinnostavaa, että lähes 75 % EUFORI:n tutkimuksen kohteena olleista säätiöitä kuvaili rooliaan tutkimusrahoittajana täydentävänä suhteessa julkiseen tai yritysrahoitukseen. Tutkimuksen analyytikot kuitenkin korostavat, että säätiöiden tuella on tosiasiassa paljon suurempi merkitys: säätiöiden tuki esimerkiksi hankkeille, erilaisille tutkimusohjelmille, tutkijoiden liikkuvuudelle, tutkijoiden urakehitykselle ja tutkimuksen avoimuudelle ovat lukuisten selvitysten mukaan aivan ratkaisevia tutkijoille.

Viimeisten 25 vuoden ajan säätiöiden merkitys tutkimuksen ja innovaatioiden tukijaa Euroopassa on kasvanut huomattavasti eri aloilla. Kenttä on kuitenkin pirstaleinen ja monipuolisuudessaan vaikeasti jäsennettävissä. Tiedot suurinta osaa tiedettä rahoittavista säätiöistä, niiden toiminnasta ja vaikuttavuudesta, jopa lukumäärästä, ovat vaikeasti saatavissa vaillinaisen tilastoinnin vuoksi. EUFORI auttaa täydentämään aukkoa analysoimalla säätiöiden tuen merkitystä ja tarjoamalla käyttökelpoisia kehitysnäkymiä säätiöiden eri toimintatapoihin. Se myös identifioi nousevia trendejä ja potentiaalia yhteistyöhön säätiöiden, muiden tutkimusrahoittajien, yritysten ja tutkimuslaitosten välillä.

Tutkimus- ja innovaatiorahoituksen selvittäminen on tärkeätä, mutta se heijastaa vain osaa yleishyödyllisten toimijoiden ja hyväntekeväisyyssektorin kasvavasta yhteiskunnallisesta merkityksestä. Yleishyödyllinen tuki ei ole vain taloudellinen väline tutkimukselle ja innovaatioille, vaan säätiöt ja rahastot tukevat yhteiskuntaa laajasti muutenkin. Säätiöt ovat erottamaton osa kansalaisyhteiskuntaa, jonka sosiaalista ja kulttuurista joustavuutta ne vahvistavat monipuolisella toiminnallaan. Tulevaisuudessa julkisen ja kolmannen sektorin entistä luovemmat yhteistyön ratkaisut voivat olla avainasemassa kasvattamassa Eurooppaan hyvinvointia, taloudellista kasvua ja työllisyyttä.

Suomen EUFORI-raportin tärkeimmät tulokset ja suositukset:

Säätiöiden vahvuuksia ovat itsenäisyys, intohimo tarkoituksen toteuttamiseen ja vahva oma pääoma. Kehittämismahdollisuuksia on yhteistyön, näkyvyyden, aktiivisuuden ja läpinäkyvyyden saroilla.

  • Yhteistyö lähimpien kollegoiden kanssa niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla olisi toivottavaa. Pienet säätiöt voisivat toimia vaikuttavammin kehittämällä ideoitaan ja hankkeitaan yhdessä toisten kanssa.
  • Läpinäkyvyyden lisääminen; säätiöt, jotka eivät toteuta tarkoitustaan ovat suuri imagoriski koko kentälle.
  • Hyvän hallinnon ja ammattimaisuuden lisääminen. Säätiöiden perinteet ovat vahvoja ja tärkeitä, mutta eivät saa olla myönteisen kehityksen esteenä.
  • Uusia tukikohteita voitaisiin löytää silti kaventamatta lahjoittajien alkuperäisen tahdon toteuttamista.
  • Avoimempi julkikuva olisi yksinkertaisimmillaan avain säätiöiden menestyksekkääseen tulevaisuuteen.

Koko EUFORI:n tärkeimmät tulokset:

  • Säätiöiden tuki tutkimukselle ja innovaatioille Euroopassa on vasta nuorta, ja ala kasvaa koko ajan.
  • Säätiöt tukivat tutkimusta ja innovaatioita vähintään 5 miljardilla eurolla vuonna 2012.
  • Eri Euroopan maiden välillä on suuria eroja säätiöiden tutkimusrahoituksessa.
  • Säätiöiden tutkimusrahoitus on suurinta maissa, joissa on korkea demokratiaindeksi ja korkea bruttokansantuote, ja joissa yritystoimintaa säädellään vain vähän. Haavoittuvimpia säätiöt olivat Euroopan rajoilla (Kreikka, Kypros, Irlanti) ja jälkikommunistisissa maissa.
  • Säätiöiden tutkimusrahoituksen aktiivisuus ja linjaukset heijastavat taloudellisia ja poliittisia olosuhteita sekä yritysten RDI-investointeja. Tutkimusrahoituksen ala on hyvin fragmentoitunutta.
  • ”Rajat ylittävä” rahoitus on Euroopassa vielä vähäistä.

Koko EUFORI:n tärkeimmät suositukset:

  1. Kasvattakaa tutkimusta rahoittavien säätiöiden näkyvyyttä.
  2. Etsikää aktiivisesti yhteistyömahdollisuuksia: oppikaa tuntemaan muita säätiöitä, sidosryhmiä ja tuen kohteita.
  3. Vahvistakaa säätiöiden taloudellista joustavuutta.
  4. Säätiöiden kannattaisi ryhtyä tukemaan yhteiskunnallista yrittämistä. Euroopan maissa ja myös EU-tasolla kannattaisi ottaa laajemmin käyttöön vastinrahajärjestelmä (Suomessahan tämä on parhaillaan käytössä yliopistokeräyksessä).
  5. Parantakaa lainsäädäntöä ja verotusta säätiöille edullisemmaksi.
  6. Liitetään yleishyödyllinen toiminta ja hyväntekeväisyys osaksi EU:n hyvinvointivaltioajattelua.

Saranajuttu

Pääministerin tervehdys säätiöille ja vuosisadan rakentajille

Vuosisadan rakentajat -haastekilpailun finalistit esittäytyivät syyskuussa 2017 viimeistä kertaa ennen kilpailun ratkaisemista. Yleisön joukossa Tavastia-klubilla oli myös pääministeri Juha Sipilä. Vaikka kilpailun palkintoapurahat on jo jaettu, säätiöiden ja ennakkoluulottoman kokeilemisen merkitystä korostava pääministerin puhe säilyy ajankohtaisena pitkän aikaa eteenpäin. Alle on koottu tärkeimmät katkelmat pääministerin terveisistä.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Pohjoismaat yhteisessä säätiörintamassa

Kotimaisen yhteistyön lisäksi kansainvälinen kanssakäyminen ja yhteishankkeet ovat tärkeitä säätiöille. Maan rajojen ulkopuolelle katsominen avaa uusia näkökulmia ja edistää hyvien suomalaisten käytäntöjen levittämistä muualle. Pohjoismaiset säätiöt ovat ryhtyneet järjestämään vuosittaisia verkostoitumistapaamisia, ja lokakuun lopussa Kööpenhaminaan kokoontui yli 150 säätiöiden edustajaa Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Tanskasta.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Avoin tiede – uhka vai mahdollisuus?

Suomi halutaan nostaa maailman johtavien maiden joukkoon tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa. Ensi vaiheessa opetus- ja kulttuuriministeriö on lähtenyt toteuttamaan tavoitetta julkisen sektorin organisaatioiden kanssa, mutta avoimuuden haaste koskee yhtä lailla säätiöitä sekä muita yksityisiä rahoittajia ja tutkimuslaitoksia.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Koko maailma tieteen, kulttuurin ja ilmaisunvapauden asialla

Suomi on valittu Unescon hallintoneuvostoon kaudelle 2017-2021. Unesco eli Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö työskentelee sitkeästi paremman ja tasa-arvoisemman tulevaisuuden rakentamiseksi.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöiden ja rahastojen yhteinen lahja satavuotiaalle Suomelle alkaa kääriytyä esiin paketistaan

Yleishyödylliset säätiöt ja rahastot ovat antaneet 100-vuotiaalle isänmaalleen arvokkaan ja tulevaisuuteen suuntautuvan lahjan. Ne järjestivät Vuosisadan rakentajat –haastekilpailun ja palkitsivat voittajatiimit muhkealla, yhteensä 2,45 miljoonan euron suuruisella apurahasummalla. Kilpailussa kehitettiin ratkaisuja nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden parantamiseksi ja sitä kautta koko Suomen menestyksekkään tulevaisuuden rakentamiseksi. Vuosisadan rakentajien voittopotti oli kirkkaasti suurin Suomen satavuotisjuhlavuonna järjestettyjen haastekilpailujen joukossa.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Kulttuurirahoituksen miinakentillä

Taiteen rahoittajat aiheuttavat itselleen ongelmia tekemällä työnsä hyvin. Miten tämän kierteen voisi rahoittaa kestävällä tavalla? Keskitä tekemisiäsi ja kerro, mitä ja miksi teet.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Kulttuuriperintöä jaossa

Kulttuuriperinnön suojeleminen tänään on huomisen rauhan rakentamista. Monien suomalaisten apurahasäätiöiden perustajat ja lahjoittajat ovatkin halunneet lahjoittaa omaisuuttaan nimenomaan kulttuuriperinnön vaalimiseen.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Vastuu tiedeviestinnästä kuuluu kaikille

Tiedeviestinnästä on tullut itsestään selvä osa tutkijoiden työtä. Välillä tuntuu, että siitä kohistaan nykyään niin paljon ja niin vahvoin sanakääntein, että kyseessä olisi tuoreempikin, vielä juurruttamistaan kaipaava keksintö.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Ihanat, kamalat apurahat ja niiden ihana, kamala myöntäminen

Vaikka säätiöt jakavat Suomessa apurahoja tieteelle, taiteelle ja muihin yleishyödyllisiin tarkoituksiin satoja miljoonia euroja vuodessa, kaikki eivät siitä ilostu.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Uusi, uljaampi vuosisata rakentuu kokeilu kerrallaan säätiöiden haastekilpailussa

Säätiöt ja rahastot halusivat antaa 100-vuotiaan Suomen seuraavan vuosisadan nuorille paremman tulevaisuuden perustamalla haastekilpailun Vuosisadan rakentajat. Haastekilpailun tarkoitus on löytää nuorten elämästä sellaisia ongelmia ja niihin sellaisia ratkaisuja, jotka tekisivät uudella, vaikuttavalla, monistettavalla, yhteistyötä edellyttävällä ja mahdollisimman toteuttamiskelpoisella tavalla Suomea paremmaksi – ja ehkä pala palalta muutakin maailmaa.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Miksi säätiöiden pitäisi miettiä digi- ja verkkorooliaan?

Monet vielä viime viikolla villeiltä tuntuneet digisaarnaajien tulevaisuudenvisiot ovat tänään jo vakiintunutta arkea. Miksi säätiöissä pitäisi olla kiinnostuneita omasta digitaalisuuden asteesta ja verkkoroolista?

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

10 vinkkiä verkkosivujesi parantamiseksi

Jos teet säätiössäsi yhden viestintäteon tänä vuonna, olkoon se verkkoroolisi parantaminen. Aloita helposti: vieraile omilla nettisivuillasi leikkien ulkopuolista. Vaikutuitko? Mitä voisi parantaa?

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Tieteen rahavirrat kohtaavat

Tutkimusrahoituksen kehittäminen kiinnostaa nyt monia tahoja – tutkijoiden, tieteen ja yhteiskunnan onneksi. Rakentava keskustelu, uutta synnyttävä yhteistyö ja lupaavat kokeilut kannustavat niin rahoittajia kuin rahoituksen kohteita.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Uusi kansallisaarre?! Lupauksia herättävä tutkimustietovaranto

OKM:n ja sidosryhmien yhteistyönä suunnitellaan kansallisen tutkimustietovarannon julkaisemista. Hankkeen tavoite on kerätä tieto tutkijoiden tuloksista yhteen niin, että tiedot olisivat saatavilla yhdestä paikasta eri tarkoituksiin helposti ja avoimesti. Tuloksena syntyy kattava kokonaiskuva siitä, mitä ja miten Suomessa tutkitaan – ja millä rahalla.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Vuosisadan rakentajat matkalla maineeseen - Kesäranta odottaa!

Säätiöiden haastekilpailu on jo nyt menestys. Presidentti ja pääministeri innostuivat, mediat hehkuttavat, ja ennen muuta finaaliratkaisujaan kehittävät tiimit vakuuttavat: Suomen nuorten parempi tulevaisuus on askeleen lähempänä ”Vuosisadan rakentajien” myötä.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Tutkimusrahoituksen sampoa takomassa

Säätiöiden tutkimusrahoitusseminaari synnytti rutkasti uusia ajatuksia tieteen tulevaisuudelle. Aivomyrsky kokosi konkreettisia toimenpide-ehdotuksia niin valtiolle, yliopistoille kuin säätiöille.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Tätä et olisi arvannut: kansa arvostaa säätiöitä isosti

Enemmän kuin kaksi kolmesta antaa apurahasäätiöille hyvän tai erittäin hyvän arvosanan. Uusin säätiöbarometri osoittaa kansan luottavan säätiöiden toimintaan.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Miltä siellä säätiörekisterissä ja -valvonnassa nyt oikeasti tuntuu?

Vuosi sitten säätiölakiuudistuksen käytännön vaikutuksia odotettiin säätiöissä ja viranomaistenkin piirissä pelonsekaisin tuntein. Vaan oliko pelkoon aihetta? Miten on pärjätty, PRH?

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Uuden säätiölain vaikutukset säätiön tilintarkastukseen

Säätiöiden hallitukset ovat vastuussa uuden säätiölain mukaisista toimintakertomustiedoista. Olkaapa tarkkoina siellä säätiöissä nyt ryhtyessänne laatimaan vuoden 2016 tilinpäätöksiä!

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

15 idéer för ungas ökade välbefinnande tog sig vidare i stiftelsernas Sekelskaparna-tävling

De finländska stiftelserna har hittat ett antal stora och modiga idéer för finländska ungdomars framtid: finalisterna i innovationstävlingen Sekelskaparna är nu utsedda. Sammanlagt 15 idéer som ökar välbefinnande och delaktigheten i samhället hos ungdomar i åldern 10–26 tog sig vidare i tävlingen.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Aurora-apurahatietokannan päivittäminen päättymässä

Nykyisen tietokannan tiedot ovat nähtävissä verkkosivuilla elokuun loppuun asti.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöt, sijoitetaan vastuullisemmin!

Nesslingin Säätiö on sitoutunut sijoittamaan vastuullisemmin ja kestävämmin. Nyt se haastaa muut säätiöt mukaan näyttämään esimerkkiä.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Miten tieteellistä säätiötutkimuksen pitäisi olla?

Säätiöitä tutkivia yksiköitä on Euroopassa useita, mutta silti säätiöistä kaivataan jatkuvasti lisää tietoa. Moniulotteinen säätiötutkimus olisi todella hyödyllistä säätiöiden oman työn kehittämiseksi.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöiden tiederahoitus Euroopassa mittavaa mutta lisätietoja kaivataan

Kansainvälinen EUFORI-tutkimus kartoitti eurooppalaissäätiöiden tutkimusrahoitusta 2012 lukujen pohjalta: säätiöiltä yli 5 mrd euroa tieteelle vuosittain.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Kokeiluilla vauhtia – vauhtia kokeiluihin?

Valtioneuvoston suunnitelma kokeiluja tukevasta joukkorahoitusalustasta on säätiöillekin kiinnostava.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Tilintarkastaja säätiössä

Asiantuntijakatsauksemme kertoo uudistuneesta tilintarkastuksesta kaiken, mitä säätiön ja yhdistyksen johdossa olevien tulisi tietää.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Satavuotinen säätiötuki tieteelle selviää pala palalta

Yksityiset yleishyödylliset säätiöt ovat 1900-luvun alusta alkaen rahoittaneet eri tieteenaloja merkittävällä tavalla. Säätiöiden kokonaisrahoituksesta ja sen vaikutuksesta tieteen ja tiedepolitiikan kehittymiseen ei kuitenkaan ole ollut tutkittua tietoa. Dosentti Allan Tiitan johtama tutkimushanke ratkaisee monimutkaista palapeliä, jonka muodostama kokonaiskuva satavuotisesta säätiörahoituksesta ja sen suhteesta julkiseen tutkimustukeen paljastuu alkuvuodesta 2018.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Tohtorit ja työ, mitämitämitä?!

Tuoreissa selvityksissä tarkastellaan tohtorien työllistymistä ja muuttuvia tutkijanuria. Apurahalla tohtoroituvat työllistyvät muita heikommin.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöiden pääomasijoittamisen helpottamisella lisää rahaa Suomelle

Yksinkertaisella ja kaikkia hyödyttävällä veromuutoksella kannustettaisiin säätiöitä lisäämään pääomasijoittamista.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiösomen lyhyt oppimäärä

Vuorovaikutteinen sosiaalinen media kannattaa ottaa säätiöissä käyttöön viimeistään nyt. Kuuntele ja seuraa on viisas oppi livenä ja virtuaalisesti.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Aktiivisesti läpinäkyvä – säätiöviestinnän uusi musta

”Sisällöt edellä” on viestintäopin ydin, joka pätee kaikenlaisiin ja -tasoisiin säätiöviestijöihin. Säätiöt voisivat kertoa arvoistaan paljon nykyistä reippaammin myös verkossa.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Avoimuus, vilppi ja tiedettä rahoittavat säätiöt

Apurahasäätiöiden avoimuus ja vastuunkanto ovat tutkimusrahoituskokonaisuuden selvä mutta epäselvästi määrittyvä osa.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Tehdään säätiövalvoja tarpeettomaksi!

PRH:n tuore valvonta- ja lakipäällikkö Terhi Maijala lämpenee puhuessaan kolmesta asiasta: vastuusta, vakuutuksista ja veneilystä. ”Säätiön hallituksen rooli on huikea”, Maijala toteaa. Sillä hän tarkoittaa niin luottamusasemasta seuraavaa suurta vastuuta kuin sen vastapainona olevia mahdollisuuksia parantaa yhteiskuntaa.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöt ovat sivistyneitä mutta hitaita sijoittajia

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Ei kovaa lakia, vaan kovaa teetä – kieltolaista säätiölakiuudistukseen

Säätiölakikupletti kiteyttää 1.12.2015 voimaan astuneen uuden lainsäädännön ytimen.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöiden ja taiteilijoiden kohtaamisesta syntyi hyviä ja loistavia ajatuksia

Taiderahoituksen ja taiteilijoiden tilannetta käsiteltiin avoimessa keskustelu- ja kohtaamistilaisuudessa.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

”Säätiöiden lahjoittajista kunniakansalaisia”, vaatii Arto Hiltunen

Hyvää lukemista joulupukin konttiin: Hiltusen uusi johtajuuskirja pureutuu säätiöihinkin.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Historien om SLS som förvaltare av allmännyttigt kapital

Från ett hundratal miljoner euro i donationer till 1,6 miljarder i fonderat kapital med en årlig allmännyttig penninganvändning som överstiger 40 miljoner euro!

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Älä vatuloi, vaan lue Säätiön hyvä hallinto

Jos omat tiedot tai ymmärrys säätiön hoitamisesta eivät riitä, kannattaa ottaa apuun uunituore Säätiön hyvä hallinto -opas. Se on Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan laatima suositus siitä, miten hyvin hoidettu säätiö toimii. Säätiökentän itsesääntelyohjeeksi kirjoitettu opas on juuri päivitetty vastaamaan uutta säätiölakia.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Toimitusjohtaja säätiössä

Moni säätiö miettii parhaillaan, ottaako käyttöön uuden säätiölain mukainen ”toimitusjohtaja” vai jatkaako ”asiamiehellä”. Neuvottelukunta pyysi riippumatonta säätiöasiantuntija OTL Juha Viertolaa selvittämään, mitä toimitusjohtaja säätiölle oikeastaan merkitsee. Viertola suosittelee selvityksessään varsinkin varakkaampia apurahasäätiöitä ja suuria toiminnallisia säätiöitä valitsemaan toimitusjohtaja-toimielimen työsuhteisen ”asiamiehen” sijaan.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Lopputoiminta ratkaisee

Voimakasta säätiömyönteisyyttä ilmassa: KHO:n tuore ratkaisu korostaa tukisäätiöiden yleishyödyllisyyttä. Säätiötä pidetään tuloverotuksessa yleishyödyllisenä yhteisönä, vaikka säätiö jakaisi kaikki apurahoihin varatut varat yhdelle järjestölle.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Lähipiiri pieni pyörii?

Sisällysluettelo säätiön lähipiiriohjeen laatimiseksi tarjoillaan ruokahalun herättäjänä 1.12.2015 odotellessa, s'il vous plaît!

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiö siellä missä ihmisetkin

”Miksi mikään ei uudistu?” -kysymys johdatti Kansan Sivistysrahaston keksimään ainutlaatuisen kilpailun ja vastaamaan itse haasteeseen 60-vuotispäivänsä kunniaksi.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöpäivää vietetään jälleen 1.10.2015

Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta kutsuu kaikki Suomen säätiöt viettämään Säätiöpäivää 1.10.2015.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Förnyad stiftelselagstiftning stärker medborgarsamhället

– Jag tror på samverkan mellan tredje sektorn och den offentliga sektorn, säger Liisa Suvikumpu, som välkomnar den nya lagens krav på öppenhet.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

EFC:n säätiöbuffetista jää nälkä

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Souvenirer från den intellektuella godisbutiken

Tuliaisia älyllisestä karkkikaupasta

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Sipilän hallitusohjelmassa säätiöitä kiinnostavia ulostuloja verotuksessa

Keskiviikkona 27.5. julkistetussa hallitusohjelmassa liitteineen on mainittu säätiöitä kiinnostavia verotuskysymyksiä. Ohjelmassa ehdotetaan yksityishenkilöiden korkeakouluille tekemille lahjoituksille verovähennysoikeutta. Säätiöiden ja yhdistysten verokohtelu listataan tarkastelukohteeksi.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöiltä kansalle satoja miljoonia euroja vuosittain

Katso Säätiöt-video.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Intoa, tahtoa ja rohkeutta tiedeviestintään

Säätiöt haluavat tukea apurahansaajia viestimään hankkeistaan myös yleistajuisesti, vaikka se ei kartuta tieteellisiä julkaisupisteitä.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Uusi tutkimus muuttaa käsitystä Suomen tieteen historiasta

Säätiöiden myöntämän tutkimusrahoituksen merkitys on ollut huomattavasti suurempi kuin aiemmin on ymmärretty. 1960-luvun vaihteessa säätiöt tukivat maamme tiede-elämää vuosittain rahasummalla, joka oli suurempi kuin Suomen korkeakoulujen kaikkien professorien yhteenlaskettu palkkasumma. Muutama tieteenala sai jopa alkunsa säätiöiden rahoituspäätöksistä

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Verosoppaan lisämaustetta lahjoituskohtelusta

Kummasta tulee parempi mieli, lahjan antamisesta vai saamisesta? Suomalaiset ovat hyviä lahjoittamaan yhteiseksi hyväksi, mutta siihen pitää kannustaa. Ei kepillä vaan porkkanalla.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

6.12. säätiöläisten suojeluspyhimyksen päivä?

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

6 kohtaa, jotka ainakin kannattaa tarkistaa säätiölain uudistuessa

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

3 ajatusta paremmaksi (säätiö)maailmaksi

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

150 miljoonaa euroa vastinrahaa yliopistojen varainkeruulle

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Ensimmäinen Säätiöpäivä innosti iloisuudellaan

1.10.2014 vietettiin koko Suomessa maan ensimmäistä Säätiöpäivää. Tapahtuma sai innostuneen vastaanoton.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Vireä kahdeksankymppinen

Waldemar von Frenckells stiftelse on Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan jäsenenä nuorin, mutta iältään se lähestyy pian jo kunnioitettavaa 80 vuoden ikää.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöt, verotus ja klapikone yhden miehen intohimoina

”Kun alkaa perehtyä säätiökenttään, pinnan alta paljastuu aivan muuta kuin olettaisi.” Kansantaloustieteen professori Matti Virén on tehnyt syväsukelluksen säätiöiden ytimiin viimeisimmässä tutkimushankkeessaan. Hän on parin vuoden aikana kartoittanut yleishyödyllisten yhteisöjen, siis säätiöiden ja yhdistysten, toimintaa ja asemaa Suomessa.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Miten säätiölakiuudistus minuun vaikuttaa?!?

Moni säätiöläinen pohtii, miten tuleva lakiuudistus vaikuttaa käytännön työhön säätiössä. Pitäisikö olla huolissaan, pitäisikö saada koulutusta, pitäisikö olla yhteydessä lakimieheen vai uskaltaisiko olla ihan niin kuin ennenkin?

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Mikä Sarana?

Säätiöt ovat ihmeellisiä: ne parantavat maailmaa, toteuttavat unelmia ja kukkuvat valveilla silloinkin, kun muut eivät vielä ole heränneet.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiölakiuudistus kohti loppuhuipennusta

Säätiölakiesitys on edennyt valiokuntakäsittelyyn. Vaikka lopulliseen lakitekstiin voi siis vielä tulla muutoksia, esityksestä voi nostaa tärkeimpiä näkökohtia esiin jo nyt. Säätiöiden näkökulmasta lakiuudistuksessakin yksi asia nousee ylitse muiden: Yhteiskunta hyötyy nyt ja tulevaisuudessa säätiöistä sekä niiden tehokkaasta ja joustavasta toiminnasta yhteiseksi hyväksi. Säätiölain uudistaminen on hyvä asia, jotta osin vanhentunut laki päivitetään ja säätiöille luodaan paremmat edellytykset tukea omalta osaltaan talousvaikeuksissa kamppailevaa Suomea ja suomalaisia.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Kaikki Suomen säätiöt viettävät maan ensimmäistä säätiöpäivää 1.10.2014

Säätiöpäivä on reipas ja iloinen tapahtumapäivä, jolloin jokainen säätiö tekee jotakin – kertoo vaikkapa nettisivuillaan, että tänään on säätiöpäivä. Sanomatalon Mediatorilla Helsingissä järjestetään päätapahtuma ja kaikkialla Suomessa, missä vain on säätiöitä, vietetään säätiöpäivää.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Rahan antamisen vaikeudesta – apuraha-asiantuntija avautuu

Useammankin rikkaan mesenaatin suuhun on sijoitettu sanonta siitä, miten omaisuuden kartuttaminen on helppoa verrattuna siihen, miten vaikeata on valita, kenelle omaisuuttaan lahjoittaa.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Bättre ansökningar med tydligare instruktioner?

En ny rapport om riktlinjer och processer för stiftelsernas stipendiesökningar har avslutats. "Gemensamma metoder kan i hög grad underlätta sökningsprocesser både för stiftelser och för de sökande", säger docent Christer Kuvaja, som skrivit rapporten.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Uimahallihaaveita ja alppiruusuja – rantasalmelaissäätiö paikallisena kulttuuritoimijana

Yksi uusimmista Neuvottelukunnan jäsenistä on Rantasalmen Osuuspankin Virkistys- ja Sivistyssäätiö. Se on samalla yksi pienimmistä. Säätiön perusti Rantasalmen Osuuspankki oman 100-vuotisjuhlansa kunniaksi vuonna 2003.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Miten tulla paremmaksi?

Säätiöissä on syytä arvioida säännöllisesti, saavutetaanko asetetut tavoitteet, missä ajassa ja minkälaisin kustannuksin. Vaikuttavuusarviointi voi parhaimmillaan inspiroida ajattelua ja säätiöiden hallitukset voivat käyttää vaikuttavuuden arviointia keinona oman osaamisensa kehittämiseen.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Kuolleen käden elävöittävä siunaus

Säätiömaailman seuratuimpia hankkeita on parhaillaan valmisteilla oleva uusi säätiölaki. Historian lehtien kääntyessä on kiinnostavaa tarkastella, mihin aikalaiskeskustelu kohdistui silloin, kun Eduskunta oli hyväksymässä maan ensimmäistä säätiölakia vuonna 1930.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Kulturvänner för livet

Kulturvän är en av de nya verksamheter som Folkhälsan startat med hjälp av medel från luciainsamlingen. Luciainsamlingarna, som ordnas i samband med valet av Finlands Lucia, har under åren 2011–2013 samlat in medel för att på olika sätt stöda och hjälpa äldre som är ofrivilligt ensamma. År 2013 inbringade insamlingen nästan 114 000 euro.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Kaikkeen sitä on rahaa annettu – Suomen Kulttuurirahasto 75 vuotta

Suomen – ja maailman – suurimpiin säätiöihin kuuluva Suomen Kulttuurirahasto viettää 75-vuotisjuhlavuottaan.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Vahvojen naisten valtakunta

Monelle suomalaiselle ”Kone” ei enää tuo ensimmäisenä mieleen hissejä. ”Koneesta”, siis Koneen Säätiöstä, on tullut synonyymi laadukkaalle tieteelle ja taiteelle, ennakkoluulottomille yhteiskunnallisille puheenvuoroille ja rajoja rikkoville kulttuuritapahtumille. Ensimmäisenä naispuolisena Koneen Säätiön hallituksen puheenjohtajana Hanna Nurminen arvioi, että säätiön menestyksen takana on hallituksen ja henkilökunnan dynaamisuus ja ennakkoluulottomuus. Koneen säätiö on pystynyt muuttumaan ajan mukana.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Pärlor – Helmiä: Villa Gyllenberg 5.3.–1.6.2014

Efter 60 år öppnas utställningen Pärlor – Samling Wulff på Villa Gyllenberg i Helsingfors. 60 vuoden tauon jälkeen näyttely Helmiä – Kokoelma Wulff nähtävillä Villa Gyllenbergissä, Helsingissä.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Oho! Jari Tervolla ja Eeva Joenpellolla salaperäinen yhteys – katso kuvat!

Verkkojulkaisu on moderni keino hallita ja näyttää taidekokoelmaa. WSOY:n kirjallisuussäätiön taidekokoelman uunituoreet verkkosivut ovat taidehistorioitsija Hanne Selkokarin kaunis ja käytännöllinen luomus

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Apurahansaajan arkea ja juhlaa

Kirjailija-toimittaja Karo Hämäläisen kalenterissa apuraha vapauttaa tilaa taiteelliselle työlle. Karo Hämäläisellä on villi ja vapaa tunne: kaksi kuukautta sitten hän jätti leipätyönsä Arvopaperissa ja heittäytyi freelancetoimittajaksi ja kirjailijaksi. Tässä kirjailijan päiväunessa omaa rooliaan näyttelevät apurahasäätiöt, joiden tuen turvin Hämäläisellä on taloudellinen mahdollisuus kirjoittaa uutta teostaan ainakin jonkin aikaa muista töistä vapaana.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Yhteiskunnan toinen mielipide

Säätiölakiuudistus on tärkeä mahdollisuus parantaa säätiöiden toimintaedellytyksiä ja siten hyödyttää koko kansaa. Säätiöiden kautta jokainen meistä voi päättää, mitä asiaa tai aatetta haluaa tukea.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Harry Schaumans Stiftelse 80 år

Tack vare ett testamente av den samhällsengagerade affärsmannen Harry Schauman från Vasa inledde Harry Schaumans Stiftelse sin verksamhet 1933. Harry Schaumans liv kom att präglas av lika delar affärsmannaskap, kulturintresse och engagemang för hemstaden.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöt tv-julkkiksina

Franck Median uusi sarja Säätiöt yksityisistä suomalaisista säätiöistä esitetään joulunpyhinä ja uutenavuotena MTV3-kanavalla. Sarja kertoo yksityisten säätiöiden historiasta ja niiden merkityksestä suomalaisen tieteen, taiteen ja identiteetin tukijoina sekä roolista maamme rakentamisessa - myös tulevaisuuden kannalta.

Läs hela artikeln >