SARANAJUTTU | 18.12.2014

6.12. säätiöläisten suojeluspyhimyksen päivä?

SARANAJUTTU | 18.12.2014

Yleishyödylliset säätiöt tunnetaan anteliaisuudestaan tieteen, taiteen ja kulttuurin hyväksi. Säätiöinstituution pitkät perinteet Euroopassa juontuvat antiikista asti, ja yhteiseksi hyväksi on lahjoitettu koko ihmiskunnan historian ajan. Säätiöt tukevat yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia mutta kuka tukee ja suojelee maailman eri säätiöissä toimivia säätiöläisiä?! Muinaiset kreikkalaiset ja roomalaiset uskoivat jumalien suojelevan eri ihmisryhmiä, ja sittemmin kristillinen perinne sälytti suojelijan tehtävät monilukuisille pyhimyksille. Tarkkojen tieteellisten tutkimusten perusteella pyhimystutkijat ovat päätyneet siihen, että lahjoittamisen kauniin ajatuksen ympärille kiertyviä säätiöläisiä, siis niin mesenaatteja kuin säätiöissä työskenteleviä, suojelee pyhä Nicolaus – joka nykyään Pohjolassa tunnetaan paremmin roolistaan myös joulupukkina.

Mikä mies tämä säätiöläisten, tuo aattoillan lahjojen tuoja, pyhimyskuvastossa kultakimpaleet attribuuttinaan esiintyvä parrakas kaveri oikein on? Joulupukin sukujuuret eivät suinkaan pääty Korvatunturille tai pohjoisnavalle vaan aina antiikin Vähään-Aasiaan asti. Hänen hahmonsa taustalla on 300-luvun alussa elänyt Myran kaupungin piispa Nicolaus, joka tuli tunnetuksi hurskaudestaan ja monista ihmeteoistaan. Hänestä tuli kuolemansa jälkeen yksi kristikunnan rakastetuimmista pyhimyksistä. Joulupukin pyhimyskultti on mainio esimerkki muinaisten pakanallisten, keskiajan kristillisten ja modernien maallisten traditioiden yhteen sulautumisesta.

Keskiaikaisten pyhimystekstien mukaan tuleva pyhimys Nicolaus syntyi 200-luvun lopulla Paterassa, nykyisen Turkin alueella. Hänen vanhempansa olivat varakkaita, mutta ennen muuta syvästi kristillisiä, mikä oli vielä noihin aikoihin varsin poikkeuksellista. Myös nuori Nicolaus osoitti pian hurskautensa: Jo imeväisenä hän paastosi kristillisten määräysten mukaan äitinsä sylissä keskiviikkoisin ja perjantaisin, jolloin hänen äitinsä ei yrityksistä huolimatta onnistunut imettämään häntä kuin kerran päivässä. Kieltäymyksiin tottunut Nicolaus varttui iässä ja hurskaudessa. Hänet vihittiin jo 19-vuotiaana papiksi ja luostarin apotiksi. Pian hänet valittiin Myran kaupungin piispaksi. Hän teki jo eläessään useita ihmetekoja, joiden pohjalta häntä alettiin kunnioittaa pyhimyksenä pian kuolemansa jälkeen.

Pyhä Nicolaus on yksi kristikunnan arvostetuimmista ja rakastetuimmista pyhimyksistä. Kuten hyvin monien pyhimysten tapauksessa, Nicolauksen ympärille on vuosisata vuosisadalta lisätty hänen pyhimysauktoriteettiaan korostavia piirteitä. Kristillisen legendan mukaan pyhä Nicolaus heitti henkensä 6. joulukuuta. (Samana päivänä Niilot ja Nikolait viettävät nimipäiväänsä nyky-Suomessa, vaikka Suomessa tuon päivän juhlintaan on viimeiset satakunta vuotta liittynyt aivan muunlaista pyhyyttä.) Antiikin kreikkalaiset ja roomalaiset pitivät Artemiin ja Dianan syntymäpäivänä juuri joulukuun kuudetta ja Nicolauksen yhteys juuri näihin pakanajumaluuksiin on ilmeinen. Artemis ja Diana tunnettiin antiikin aikana mm. naisten synnytysten tai merenkulkijoiden suojelijoina, ja Nicolaukselle annettiin myöhemmin keskiajalla luontevasti juuri nämä tehtävät.

Pyhä Nicolaus on kuitenkin hyvin monien muidenkin tahojen suojeluspyhimys. Koululaiset ja opiskelijat pitävät häntä omana suojelijanaan erityisen makaaberin tarinan pohjalta. Keskiaikaisen legendan mukaan kolme työnhaussa kierrellyttä opiskelijaa joutui erään teurastajan vangiksi. Tällä oli heille käyttöä, joskaan se ei vastannut heidän koulutustaan: teurastaja halusi tehdä opiskelijoista makkaraa ja myydä sitä hyvään hintaan. Hän oli jo paloitellut poloiset opiskelijat, kun pyhä Nicolaus ilmestyi paikalle, herätti heidät henkiin ja pelasti heidät ilkeän makkarantekijän armoilta. Opiskelijat ja teinit pitivät Nicolausta suojelijanaan, ja hänestä tuli esimerkiksi keskiaikaisen Pariisin yliopiston nimikkopyhimys.

Opiskelijoiden ohella muiden muassa naimaikäiset neitoset ja synnyttävät naiset, merenkulkijat ja matkustavaiset, vangit ja teloittajat, lihakauppiaat ja viinanpolttajat ovat pitäneet Nicolausta suojeluspyhimyksenään, ja Venäjällä häntä on kunnioitettu peräti kansallispyhimyksenä. 1800- ja 1900-lukujen mittaan hänen kulttinsa sai uuden, elinvoimaisen ilmenemismuodon ja uusia ystäviä, kun häntä alettiin kunnioittaa joulupukkina.

Jo keskiajalla pyhän Nicolauksen päivää, kuudetta joulukuuta, juhlittiin riehakkaasti. Tavallisten kirkollisten menojen lisäksi opiskelijat järjestivät pyhimyksensä kunniaksi soihtukulkueen, kuten suomalaisopiskelijat tekevät edelleen Nicolauksen juhlapäivänä Suomen itsenäisyyspäivänä. Traditio on siis vuosisatoja Suomen itsenäisyyttä vanhempi. Samana päivänä alkoi keskiaikaisissa opinahjoissa myös yli joulun kestänyt karnevaaliaika, jolloin joku lapsista tai nuorista valittiin piispaksi. Valittu eli hetken herroiksi, antoi lahjoja ja hallitsi muita, myös aikuisia, kuten nykyisinkin joulun aikaan tuntuu olevan laita. Juhlan sattuminen sydäntalven seutuun liitti sen helposti myös vanhoihin pakanallisiin talvijuhliin, kuten Saturnuksen kunniaksi vietettyyn muinaisroomalaiseen juhlaan saturnaliaan ja kekriin.

Pyhän Nicolauksen legendan tunnetuimpiin kohtiin kuuluu kertomus siitä, kuinka hän pelasti lahjoillaan kolme köyhää neitoa. Näiden perhe oli niin köyhä, että tytöille ei ollut varaa maksaa myötäjäisiä. Kun avioliitto oli tyttöjen isän mielestä näin ollen pois laskuista, isä - jokseenkin ristiriitaisesti - kaavaili tytöille raskain sydämin uraa maailman vanhimman ammatin saralla. Nicolaus sai kuulla prostituution uhkaavan viattomia tyttörukkia ja päätti pelastaa heidät. Kolmena peräkkäisenä yönä hän kävi salaa perheen talolla lahjoittamassa kullekin neidoista kultakimpaleen. Joidenkin tarinoiden mukaan hän olisi viskannut lahjansa ikkunasta, mutta toiset kertovat hänen kavunneen talon katolle ja pudottaneen kultakimpaleet savupiipusta. Yhtä kaikki tytöt pääsivät hyviin naimisiin. Nicolauksesta tuli perinteinen lahjojen tuoja, ja hänet esitetään usein kirkkotaiteessa attribuuttinaan kolme kultakimpaletta.

Pyhän Nicolauksen juhlinnassa lahjojen antamisella on ollut historiallisesti suuri symbolinen merkitys. Pyhimyksen toimintaa jäljitellen lapsille annettiin jotakin pientä ja vähäosaisille jotakin välttämätöntä, useimmiten ruokaa ja juomaa. Lahjojen antaminen liittyi alkujaan juuri Nicolauksen päivään, kuudenteen joulukuuta. Reformaation merkeissä talvisydämen ylenmääräinen juhlinta haluttiin Pohjolassa kuitenkin yhdistää jouluun – etenkin, kun protestanttinen oppi ei tunnustanut Nicolausta tai muita katolisia pyhimyksiä. Näin myös lahjojen antaminen siirtyi Pohjois-Euroopassa jouluun. Kun joulu muokkautui samalla hiljalleen yhä enemmän perhejuhlaksi, myös aikuiset alkoivat antaa lahjoja toisilleen. Samalla lahjojen luonne muuttui nykyiseen suuntaan: ne edustivat jotakin ei-arkipäiväistä. Niiden tehtävänä oli tarjota kristillisessä mielessä silmäys tuonpuoleiseen ja tarjota ajatuksissa esimakua paratiisista, hyvästä tahdosta ihmisten kesken. Kenties nykyäänkin jouluaaton lahjavuoret ja säätiöiden ympäri vuoden jakamat apurahat ja palkinnot edustavat hetken ajan modernin ihmisen maan päälle laskeutunutta paratiisia – vastikkeetonta tukea.

Suomalaisten tapa nimittää aattoillan vierasta pukiksi periytynee vanhasta suomalaisesta perinteestä, jonka mukaan pelottavan oloinen nuuttipukki kierteli joulun jälkeen pyhän Knutin päivän tienoilla tuohinaamio kasvoillaan ja pukinsarvet päässään talosta taloon pyytämässä joulunajasta jäljelle jääneitä ruoantähteitä. Myös Nicolauksen mukana hänen matkoillaan on jo varhain kulkenut seuralainen - pelottava Krampus, Knecht Ruprecht, nuuttipukki, Musta Pekka tai paholainen. Pyhä Nicolaus tai joulupukki palkitsee hyviä, ja pahat taas saavat palkkansa paholaisen käsittelyssä. Itse asiassa joulussa näkyvät lahjakkuuden paradoksaaliset januksenkasvot: lahjakkaille annetaan lisää, kun taas vähälahjaiset eivät saa mitään. Tässäpä säätiöläisilläkin ikiaikainen pulma!

Nicolaus vaikutti pyhäinjäännöstensä välityksellä kuolemansa jälkeen tekemällä lukemattomia ihmeitä. Hänen ansiostaan rammat alkoivat kävellä, sokeat saivat näkönsä, riivatut vapautuivat vaivoistaan ja vaaroihin joutuneet pelastuivat. Lisäksi niin keskiaikaisten legendojen pyhällä Nicolauksella kuin modernilla joulupukillakin on ilmeisen hyvä psykologinen silmä: hän tietää tarkoin, mitä kukin on vailla, ja jakaa lahjojaan tarvitseville, jokaiselle ansionsa mukaan. Nicolauksen tiedetään myös parantaneen useita henkisistä vaivoista kärsineitä. Kaikkiaan pyhälle Nicolaukselle vihittiin keskiajan mittaan yksinomaan Alppien pohjoispuolisessa Euroopassa ainakin 2 200 kirkkoa ja kappelia.

Jouluaaton odotettu vieras sulauttaa pakanalliset, keskiajan kristilliset ja modernit maalliset traditiot yhteen. Joululahjat ja pyyteetön antamisen ajatus ovat säilyneet muutosten halki. Aattona annetut paketit ovat muistoja vuosituhansien takaisista Artemiille ja Dianalle annetuista uhreista tai hämyisistä keskiaikaisista kirkoista, joissa pyhän Nicolauksen alttarille annettiin hurskain mielin votiivilahjoja. Myöskään antamisen mentaliteetti ei liene muuttunut sen paremmin aattona kuin säätiöiden apurahojen jakotilaisuuksissa. Kuten aikanaan pakanajumaluuksille tai kristilliselle pyhimykselle myös nykyään joululahjat ja apurahat annetaan do ut des -ajatuksella: annan, jotta antaisit. Apurahojen antaja kun odottaa vastalahjaksi läpivietyjä hankkeita ja niiden välityksellä parempaa maailmaa.

Artikkeli perustuu dosentti Tuomas Heikkilän artikkeliin Joulun odotetuin vieras Duodecimissa 23/2006.

Saranajuttu

Pääministerin tervehdys säätiöille ja vuosisadan rakentajille

Vuosisadan rakentajat -haastekilpailun finalistit esittäytyivät syyskuussa 2017 viimeistä kertaa ennen kilpailun ratkaisemista. Yleisön joukossa Tavastia-klubilla oli myös pääministeri Juha Sipilä. Vaikka kilpailun palkintoapurahat on jo jaettu, säätiöiden ja ennakkoluulottoman kokeilemisen merkitystä korostava pääministerin puhe säilyy ajankohtaisena pitkän aikaa eteenpäin. Alle on koottu tärkeimmät katkelmat pääministerin terveisistä.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Pohjoismaat yhteisessä säätiörintamassa

Kotimaisen yhteistyön lisäksi kansainvälinen kanssakäyminen ja yhteishankkeet ovat tärkeitä säätiöille. Maan rajojen ulkopuolelle katsominen avaa uusia näkökulmia ja edistää hyvien suomalaisten käytäntöjen levittämistä muualle. Pohjoismaiset säätiöt ovat ryhtyneet järjestämään vuosittaisia verkostoitumistapaamisia, ja lokakuun lopussa Kööpenhaminaan kokoontui yli 150 säätiöiden edustajaa Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Tanskasta.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Avoin tiede – uhka vai mahdollisuus?

Suomi halutaan nostaa maailman johtavien maiden joukkoon tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa. Ensi vaiheessa opetus- ja kulttuuriministeriö on lähtenyt toteuttamaan tavoitetta julkisen sektorin organisaatioiden kanssa, mutta avoimuuden haaste koskee yhtä lailla säätiöitä sekä muita yksityisiä rahoittajia ja tutkimuslaitoksia.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Koko maailma tieteen, kulttuurin ja ilmaisunvapauden asialla

Suomi on valittu Unescon hallintoneuvostoon kaudelle 2017-2021. Unesco eli Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö työskentelee sitkeästi paremman ja tasa-arvoisemman tulevaisuuden rakentamiseksi.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöiden ja rahastojen yhteinen lahja satavuotiaalle Suomelle alkaa kääriytyä esiin paketistaan

Yleishyödylliset säätiöt ja rahastot ovat antaneet 100-vuotiaalle isänmaalleen arvokkaan ja tulevaisuuteen suuntautuvan lahjan. Ne järjestivät Vuosisadan rakentajat –haastekilpailun ja palkitsivat voittajatiimit muhkealla, yhteensä 2,45 miljoonan euron suuruisella apurahasummalla. Kilpailussa kehitettiin ratkaisuja nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden parantamiseksi ja sitä kautta koko Suomen menestyksekkään tulevaisuuden rakentamiseksi. Vuosisadan rakentajien voittopotti oli kirkkaasti suurin Suomen satavuotisjuhlavuonna järjestettyjen haastekilpailujen joukossa.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Kulttuurirahoituksen miinakentillä

Taiteen rahoittajat aiheuttavat itselleen ongelmia tekemällä työnsä hyvin. Miten tämän kierteen voisi rahoittaa kestävällä tavalla? Keskitä tekemisiäsi ja kerro, mitä ja miksi teet.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Kulttuuriperintöä jaossa

Kulttuuriperinnön suojeleminen tänään on huomisen rauhan rakentamista. Monien suomalaisten apurahasäätiöiden perustajat ja lahjoittajat ovatkin halunneet lahjoittaa omaisuuttaan nimenomaan kulttuuriperinnön vaalimiseen.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Vastuu tiedeviestinnästä kuuluu kaikille

Tiedeviestinnästä on tullut itsestään selvä osa tutkijoiden työtä. Välillä tuntuu, että siitä kohistaan nykyään niin paljon ja niin vahvoin sanakääntein, että kyseessä olisi tuoreempikin, vielä juurruttamistaan kaipaava keksintö.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Ihanat, kamalat apurahat ja niiden ihana, kamala myöntäminen

Vaikka säätiöt jakavat Suomessa apurahoja tieteelle, taiteelle ja muihin yleishyödyllisiin tarkoituksiin satoja miljoonia euroja vuodessa, kaikki eivät siitä ilostu.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Uusi, uljaampi vuosisata rakentuu kokeilu kerrallaan säätiöiden haastekilpailussa

Säätiöt ja rahastot halusivat antaa 100-vuotiaan Suomen seuraavan vuosisadan nuorille paremman tulevaisuuden perustamalla haastekilpailun Vuosisadan rakentajat. Haastekilpailun tarkoitus on löytää nuorten elämästä sellaisia ongelmia ja niihin sellaisia ratkaisuja, jotka tekisivät uudella, vaikuttavalla, monistettavalla, yhteistyötä edellyttävällä ja mahdollisimman toteuttamiskelpoisella tavalla Suomea paremmaksi – ja ehkä pala palalta muutakin maailmaa.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Miksi säätiöiden pitäisi miettiä digi- ja verkkorooliaan?

Monet vielä viime viikolla villeiltä tuntuneet digisaarnaajien tulevaisuudenvisiot ovat tänään jo vakiintunutta arkea. Miksi säätiöissä pitäisi olla kiinnostuneita omasta digitaalisuuden asteesta ja verkkoroolista?

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

10 vinkkiä verkkosivujesi parantamiseksi

Jos teet säätiössäsi yhden viestintäteon tänä vuonna, olkoon se verkkoroolisi parantaminen. Aloita helposti: vieraile omilla nettisivuillasi leikkien ulkopuolista. Vaikutuitko? Mitä voisi parantaa?

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Tieteen rahavirrat kohtaavat

Tutkimusrahoituksen kehittäminen kiinnostaa nyt monia tahoja – tutkijoiden, tieteen ja yhteiskunnan onneksi. Rakentava keskustelu, uutta synnyttävä yhteistyö ja lupaavat kokeilut kannustavat niin rahoittajia kuin rahoituksen kohteita.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Uusi kansallisaarre?! Lupauksia herättävä tutkimustietovaranto

OKM:n ja sidosryhmien yhteistyönä suunnitellaan kansallisen tutkimustietovarannon julkaisemista. Hankkeen tavoite on kerätä tieto tutkijoiden tuloksista yhteen niin, että tiedot olisivat saatavilla yhdestä paikasta eri tarkoituksiin helposti ja avoimesti. Tuloksena syntyy kattava kokonaiskuva siitä, mitä ja miten Suomessa tutkitaan – ja millä rahalla.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Vuosisadan rakentajat matkalla maineeseen - Kesäranta odottaa!

Säätiöiden haastekilpailu on jo nyt menestys. Presidentti ja pääministeri innostuivat, mediat hehkuttavat, ja ennen muuta finaaliratkaisujaan kehittävät tiimit vakuuttavat: Suomen nuorten parempi tulevaisuus on askeleen lähempänä ”Vuosisadan rakentajien” myötä.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Tutkimusrahoituksen sampoa takomassa

Säätiöiden tutkimusrahoitusseminaari synnytti rutkasti uusia ajatuksia tieteen tulevaisuudelle. Aivomyrsky kokosi konkreettisia toimenpide-ehdotuksia niin valtiolle, yliopistoille kuin säätiöille.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Tätä et olisi arvannut: kansa arvostaa säätiöitä isosti

Enemmän kuin kaksi kolmesta antaa apurahasäätiöille hyvän tai erittäin hyvän arvosanan. Uusin säätiöbarometri osoittaa kansan luottavan säätiöiden toimintaan.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Miltä siellä säätiörekisterissä ja -valvonnassa nyt oikeasti tuntuu?

Vuosi sitten säätiölakiuudistuksen käytännön vaikutuksia odotettiin säätiöissä ja viranomaistenkin piirissä pelonsekaisin tuntein. Vaan oliko pelkoon aihetta? Miten on pärjätty, PRH?

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Uuden säätiölain vaikutukset säätiön tilintarkastukseen

Säätiöiden hallitukset ovat vastuussa uuden säätiölain mukaisista toimintakertomustiedoista. Olkaapa tarkkoina siellä säätiöissä nyt ryhtyessänne laatimaan vuoden 2016 tilinpäätöksiä!

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

15 idéer för ungas ökade välbefinnande tog sig vidare i stiftelsernas Sekelskaparna-tävling

De finländska stiftelserna har hittat ett antal stora och modiga idéer för finländska ungdomars framtid: finalisterna i innovationstävlingen Sekelskaparna är nu utsedda. Sammanlagt 15 idéer som ökar välbefinnande och delaktigheten i samhället hos ungdomar i åldern 10–26 tog sig vidare i tävlingen.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Aurora-apurahatietokannan päivittäminen päättymässä

Nykyisen tietokannan tiedot ovat nähtävissä verkkosivuilla elokuun loppuun asti.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöt, sijoitetaan vastuullisemmin!

Nesslingin Säätiö on sitoutunut sijoittamaan vastuullisemmin ja kestävämmin. Nyt se haastaa muut säätiöt mukaan näyttämään esimerkkiä.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Miten tieteellistä säätiötutkimuksen pitäisi olla?

Säätiöitä tutkivia yksiköitä on Euroopassa useita, mutta silti säätiöistä kaivataan jatkuvasti lisää tietoa. Moniulotteinen säätiötutkimus olisi todella hyödyllistä säätiöiden oman työn kehittämiseksi.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöiden tiederahoitus Euroopassa mittavaa mutta lisätietoja kaivataan

Kansainvälinen EUFORI-tutkimus kartoitti eurooppalaissäätiöiden tutkimusrahoitusta 2012 lukujen pohjalta: säätiöiltä yli 5 mrd euroa tieteelle vuosittain.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Kokeiluilla vauhtia – vauhtia kokeiluihin?

Valtioneuvoston suunnitelma kokeiluja tukevasta joukkorahoitusalustasta on säätiöillekin kiinnostava.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Tilintarkastaja säätiössä

Asiantuntijakatsauksemme kertoo uudistuneesta tilintarkastuksesta kaiken, mitä säätiön ja yhdistyksen johdossa olevien tulisi tietää.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Satavuotinen säätiötuki tieteelle selviää pala palalta

Yksityiset yleishyödylliset säätiöt ovat 1900-luvun alusta alkaen rahoittaneet eri tieteenaloja merkittävällä tavalla. Säätiöiden kokonaisrahoituksesta ja sen vaikutuksesta tieteen ja tiedepolitiikan kehittymiseen ei kuitenkaan ole ollut tutkittua tietoa. Dosentti Allan Tiitan johtama tutkimushanke ratkaisee monimutkaista palapeliä, jonka muodostama kokonaiskuva satavuotisesta säätiörahoituksesta ja sen suhteesta julkiseen tutkimustukeen paljastuu alkuvuodesta 2018.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Tohtorit ja työ, mitämitämitä?!

Tuoreissa selvityksissä tarkastellaan tohtorien työllistymistä ja muuttuvia tutkijanuria. Apurahalla tohtoroituvat työllistyvät muita heikommin.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöiden pääomasijoittamisen helpottamisella lisää rahaa Suomelle

Yksinkertaisella ja kaikkia hyödyttävällä veromuutoksella kannustettaisiin säätiöitä lisäämään pääomasijoittamista.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiösomen lyhyt oppimäärä

Vuorovaikutteinen sosiaalinen media kannattaa ottaa säätiöissä käyttöön viimeistään nyt. Kuuntele ja seuraa on viisas oppi livenä ja virtuaalisesti.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Aktiivisesti läpinäkyvä – säätiöviestinnän uusi musta

”Sisällöt edellä” on viestintäopin ydin, joka pätee kaikenlaisiin ja -tasoisiin säätiöviestijöihin. Säätiöt voisivat kertoa arvoistaan paljon nykyistä reippaammin myös verkossa.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Avoimuus, vilppi ja tiedettä rahoittavat säätiöt

Apurahasäätiöiden avoimuus ja vastuunkanto ovat tutkimusrahoituskokonaisuuden selvä mutta epäselvästi määrittyvä osa.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Tehdään säätiövalvoja tarpeettomaksi!

PRH:n tuore valvonta- ja lakipäällikkö Terhi Maijala lämpenee puhuessaan kolmesta asiasta: vastuusta, vakuutuksista ja veneilystä. ”Säätiön hallituksen rooli on huikea”, Maijala toteaa. Sillä hän tarkoittaa niin luottamusasemasta seuraavaa suurta vastuuta kuin sen vastapainona olevia mahdollisuuksia parantaa yhteiskuntaa.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöt ovat sivistyneitä mutta hitaita sijoittajia

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Ei kovaa lakia, vaan kovaa teetä – kieltolaista säätiölakiuudistukseen

Säätiölakikupletti kiteyttää 1.12.2015 voimaan astuneen uuden lainsäädännön ytimen.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöiden ja taiteilijoiden kohtaamisesta syntyi hyviä ja loistavia ajatuksia

Taiderahoituksen ja taiteilijoiden tilannetta käsiteltiin avoimessa keskustelu- ja kohtaamistilaisuudessa.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

”Säätiöiden lahjoittajista kunniakansalaisia”, vaatii Arto Hiltunen

Hyvää lukemista joulupukin konttiin: Hiltusen uusi johtajuuskirja pureutuu säätiöihinkin.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Historien om SLS som förvaltare av allmännyttigt kapital

Från ett hundratal miljoner euro i donationer till 1,6 miljarder i fonderat kapital med en årlig allmännyttig penninganvändning som överstiger 40 miljoner euro!

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Älä vatuloi, vaan lue Säätiön hyvä hallinto

Jos omat tiedot tai ymmärrys säätiön hoitamisesta eivät riitä, kannattaa ottaa apuun uunituore Säätiön hyvä hallinto -opas. Se on Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan laatima suositus siitä, miten hyvin hoidettu säätiö toimii. Säätiökentän itsesääntelyohjeeksi kirjoitettu opas on juuri päivitetty vastaamaan uutta säätiölakia.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Toimitusjohtaja säätiössä

Moni säätiö miettii parhaillaan, ottaako käyttöön uuden säätiölain mukainen ”toimitusjohtaja” vai jatkaako ”asiamiehellä”. Neuvottelukunta pyysi riippumatonta säätiöasiantuntija OTL Juha Viertolaa selvittämään, mitä toimitusjohtaja säätiölle oikeastaan merkitsee. Viertola suosittelee selvityksessään varsinkin varakkaampia apurahasäätiöitä ja suuria toiminnallisia säätiöitä valitsemaan toimitusjohtaja-toimielimen työsuhteisen ”asiamiehen” sijaan.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Lopputoiminta ratkaisee

Voimakasta säätiömyönteisyyttä ilmassa: KHO:n tuore ratkaisu korostaa tukisäätiöiden yleishyödyllisyyttä. Säätiötä pidetään tuloverotuksessa yleishyödyllisenä yhteisönä, vaikka säätiö jakaisi kaikki apurahoihin varatut varat yhdelle järjestölle.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Lähipiiri pieni pyörii?

Sisällysluettelo säätiön lähipiiriohjeen laatimiseksi tarjoillaan ruokahalun herättäjänä 1.12.2015 odotellessa, s'il vous plaît!

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiö siellä missä ihmisetkin

”Miksi mikään ei uudistu?” -kysymys johdatti Kansan Sivistysrahaston keksimään ainutlaatuisen kilpailun ja vastaamaan itse haasteeseen 60-vuotispäivänsä kunniaksi.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöpäivää vietetään jälleen 1.10.2015

Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta kutsuu kaikki Suomen säätiöt viettämään Säätiöpäivää 1.10.2015.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Förnyad stiftelselagstiftning stärker medborgarsamhället

– Jag tror på samverkan mellan tredje sektorn och den offentliga sektorn, säger Liisa Suvikumpu, som välkomnar den nya lagens krav på öppenhet.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

EFC:n säätiöbuffetista jää nälkä

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Souvenirer från den intellektuella godisbutiken

Tuliaisia älyllisestä karkkikaupasta

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Sipilän hallitusohjelmassa säätiöitä kiinnostavia ulostuloja verotuksessa

Keskiviikkona 27.5. julkistetussa hallitusohjelmassa liitteineen on mainittu säätiöitä kiinnostavia verotuskysymyksiä. Ohjelmassa ehdotetaan yksityishenkilöiden korkeakouluille tekemille lahjoituksille verovähennysoikeutta. Säätiöiden ja yhdistysten verokohtelu listataan tarkastelukohteeksi.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöiltä kansalle satoja miljoonia euroja vuosittain

Katso Säätiöt-video.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Intoa, tahtoa ja rohkeutta tiedeviestintään

Säätiöt haluavat tukea apurahansaajia viestimään hankkeistaan myös yleistajuisesti, vaikka se ei kartuta tieteellisiä julkaisupisteitä.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Uusi tutkimus muuttaa käsitystä Suomen tieteen historiasta

Säätiöiden myöntämän tutkimusrahoituksen merkitys on ollut huomattavasti suurempi kuin aiemmin on ymmärretty. 1960-luvun vaihteessa säätiöt tukivat maamme tiede-elämää vuosittain rahasummalla, joka oli suurempi kuin Suomen korkeakoulujen kaikkien professorien yhteenlaskettu palkkasumma. Muutama tieteenala sai jopa alkunsa säätiöiden rahoituspäätöksistä

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Verosoppaan lisämaustetta lahjoituskohtelusta

Kummasta tulee parempi mieli, lahjan antamisesta vai saamisesta? Suomalaiset ovat hyviä lahjoittamaan yhteiseksi hyväksi, mutta siihen pitää kannustaa. Ei kepillä vaan porkkanalla.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

6.12. säätiöläisten suojeluspyhimyksen päivä?

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

6 kohtaa, jotka ainakin kannattaa tarkistaa säätiölain uudistuessa

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

3 ajatusta paremmaksi (säätiö)maailmaksi

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

150 miljoonaa euroa vastinrahaa yliopistojen varainkeruulle

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Ensimmäinen Säätiöpäivä innosti iloisuudellaan

1.10.2014 vietettiin koko Suomessa maan ensimmäistä Säätiöpäivää. Tapahtuma sai innostuneen vastaanoton.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Vireä kahdeksankymppinen

Waldemar von Frenckells stiftelse on Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan jäsenenä nuorin, mutta iältään se lähestyy pian jo kunnioitettavaa 80 vuoden ikää.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöt, verotus ja klapikone yhden miehen intohimoina

”Kun alkaa perehtyä säätiökenttään, pinnan alta paljastuu aivan muuta kuin olettaisi.” Kansantaloustieteen professori Matti Virén on tehnyt syväsukelluksen säätiöiden ytimiin viimeisimmässä tutkimushankkeessaan. Hän on parin vuoden aikana kartoittanut yleishyödyllisten yhteisöjen, siis säätiöiden ja yhdistysten, toimintaa ja asemaa Suomessa.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Miten säätiölakiuudistus minuun vaikuttaa?!?

Moni säätiöläinen pohtii, miten tuleva lakiuudistus vaikuttaa käytännön työhön säätiössä. Pitäisikö olla huolissaan, pitäisikö saada koulutusta, pitäisikö olla yhteydessä lakimieheen vai uskaltaisiko olla ihan niin kuin ennenkin?

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Mikä Sarana?

Säätiöt ovat ihmeellisiä: ne parantavat maailmaa, toteuttavat unelmia ja kukkuvat valveilla silloinkin, kun muut eivät vielä ole heränneet.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiölakiuudistus kohti loppuhuipennusta

Säätiölakiesitys on edennyt valiokuntakäsittelyyn. Vaikka lopulliseen lakitekstiin voi siis vielä tulla muutoksia, esityksestä voi nostaa tärkeimpiä näkökohtia esiin jo nyt. Säätiöiden näkökulmasta lakiuudistuksessakin yksi asia nousee ylitse muiden: Yhteiskunta hyötyy nyt ja tulevaisuudessa säätiöistä sekä niiden tehokkaasta ja joustavasta toiminnasta yhteiseksi hyväksi. Säätiölain uudistaminen on hyvä asia, jotta osin vanhentunut laki päivitetään ja säätiöille luodaan paremmat edellytykset tukea omalta osaltaan talousvaikeuksissa kamppailevaa Suomea ja suomalaisia.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Kaikki Suomen säätiöt viettävät maan ensimmäistä säätiöpäivää 1.10.2014

Säätiöpäivä on reipas ja iloinen tapahtumapäivä, jolloin jokainen säätiö tekee jotakin – kertoo vaikkapa nettisivuillaan, että tänään on säätiöpäivä. Sanomatalon Mediatorilla Helsingissä järjestetään päätapahtuma ja kaikkialla Suomessa, missä vain on säätiöitä, vietetään säätiöpäivää.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Rahan antamisen vaikeudesta – apuraha-asiantuntija avautuu

Useammankin rikkaan mesenaatin suuhun on sijoitettu sanonta siitä, miten omaisuuden kartuttaminen on helppoa verrattuna siihen, miten vaikeata on valita, kenelle omaisuuttaan lahjoittaa.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Bättre ansökningar med tydligare instruktioner?

En ny rapport om riktlinjer och processer för stiftelsernas stipendiesökningar har avslutats. "Gemensamma metoder kan i hög grad underlätta sökningsprocesser både för stiftelser och för de sökande", säger docent Christer Kuvaja, som skrivit rapporten.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Uimahallihaaveita ja alppiruusuja – rantasalmelaissäätiö paikallisena kulttuuritoimijana

Yksi uusimmista Neuvottelukunnan jäsenistä on Rantasalmen Osuuspankin Virkistys- ja Sivistyssäätiö. Se on samalla yksi pienimmistä. Säätiön perusti Rantasalmen Osuuspankki oman 100-vuotisjuhlansa kunniaksi vuonna 2003.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Miten tulla paremmaksi?

Säätiöissä on syytä arvioida säännöllisesti, saavutetaanko asetetut tavoitteet, missä ajassa ja minkälaisin kustannuksin. Vaikuttavuusarviointi voi parhaimmillaan inspiroida ajattelua ja säätiöiden hallitukset voivat käyttää vaikuttavuuden arviointia keinona oman osaamisensa kehittämiseen.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Kuolleen käden elävöittävä siunaus

Säätiömaailman seuratuimpia hankkeita on parhaillaan valmisteilla oleva uusi säätiölaki. Historian lehtien kääntyessä on kiinnostavaa tarkastella, mihin aikalaiskeskustelu kohdistui silloin, kun Eduskunta oli hyväksymässä maan ensimmäistä säätiölakia vuonna 1930.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Kulturvänner för livet

Kulturvän är en av de nya verksamheter som Folkhälsan startat med hjälp av medel från luciainsamlingen. Luciainsamlingarna, som ordnas i samband med valet av Finlands Lucia, har under åren 2011–2013 samlat in medel för att på olika sätt stöda och hjälpa äldre som är ofrivilligt ensamma. År 2013 inbringade insamlingen nästan 114 000 euro.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Kaikkeen sitä on rahaa annettu – Suomen Kulttuurirahasto 75 vuotta

Suomen – ja maailman – suurimpiin säätiöihin kuuluva Suomen Kulttuurirahasto viettää 75-vuotisjuhlavuottaan.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Vahvojen naisten valtakunta

Monelle suomalaiselle ”Kone” ei enää tuo ensimmäisenä mieleen hissejä. ”Koneesta”, siis Koneen Säätiöstä, on tullut synonyymi laadukkaalle tieteelle ja taiteelle, ennakkoluulottomille yhteiskunnallisille puheenvuoroille ja rajoja rikkoville kulttuuritapahtumille. Ensimmäisenä naispuolisena Koneen Säätiön hallituksen puheenjohtajana Hanna Nurminen arvioi, että säätiön menestyksen takana on hallituksen ja henkilökunnan dynaamisuus ja ennakkoluulottomuus. Koneen säätiö on pystynyt muuttumaan ajan mukana.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Pärlor – Helmiä: Villa Gyllenberg 5.3.–1.6.2014

Efter 60 år öppnas utställningen Pärlor – Samling Wulff på Villa Gyllenberg i Helsingfors. 60 vuoden tauon jälkeen näyttely Helmiä – Kokoelma Wulff nähtävillä Villa Gyllenbergissä, Helsingissä.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Oho! Jari Tervolla ja Eeva Joenpellolla salaperäinen yhteys – katso kuvat!

Verkkojulkaisu on moderni keino hallita ja näyttää taidekokoelmaa. WSOY:n kirjallisuussäätiön taidekokoelman uunituoreet verkkosivut ovat taidehistorioitsija Hanne Selkokarin kaunis ja käytännöllinen luomus

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Apurahansaajan arkea ja juhlaa

Kirjailija-toimittaja Karo Hämäläisen kalenterissa apuraha vapauttaa tilaa taiteelliselle työlle. Karo Hämäläisellä on villi ja vapaa tunne: kaksi kuukautta sitten hän jätti leipätyönsä Arvopaperissa ja heittäytyi freelancetoimittajaksi ja kirjailijaksi. Tässä kirjailijan päiväunessa omaa rooliaan näyttelevät apurahasäätiöt, joiden tuen turvin Hämäläisellä on taloudellinen mahdollisuus kirjoittaa uutta teostaan ainakin jonkin aikaa muista töistä vapaana.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Yhteiskunnan toinen mielipide

Säätiölakiuudistus on tärkeä mahdollisuus parantaa säätiöiden toimintaedellytyksiä ja siten hyödyttää koko kansaa. Säätiöiden kautta jokainen meistä voi päättää, mitä asiaa tai aatetta haluaa tukea.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Harry Schaumans Stiftelse 80 år

Tack vare ett testamente av den samhällsengagerade affärsmannen Harry Schauman från Vasa inledde Harry Schaumans Stiftelse sin verksamhet 1933. Harry Schaumans liv kom att präglas av lika delar affärsmannaskap, kulturintresse och engagemang för hemstaden.

Läs hela artikeln >

Saranajuttu

Säätiöt tv-julkkiksina

Franck Median uusi sarja Säätiöt yksityisistä suomalaisista säätiöistä esitetään joulunpyhinä ja uutenavuotena MTV3-kanavalla. Sarja kertoo yksityisten säätiöiden historiasta ja niiden merkityksestä suomalaisen tieteen, taiteen ja identiteetin tukijoina sekä roolista maamme rakentamisessa - myös tulevaisuuden kannalta.

Läs hela artikeln >