UUTINEN | 16.2.2016

Usein kysyttyjä kysymyksiä ”Lahjoja Suomelle” -hankkeesta

UUTINEN | 16.2.2016

Jäsenkunta on lähtenyt innolla mukaan yhdessä suunniteltuun Lahjoja Suomelle -hankkeeseen. Pitkin matkaa olemme saanet teiltä erilaisia hyviä kysymyksiä, joista olemme koonneet tähän yhteenvedon. Jos teille nousee mieleen muuta kysyttävää, meilatkaa Liisalle (liisa.suvikumpu@saatiopalvelu.fi). Pyydämme jokaista jäsensäätiötä täyttämään 31.3.2016 mennessä yhteishankkeen ilmoittautumislomakkeen, siis myös niitä, jotka eivät aio lähteä mukaan.

Pohdiskelijoille voi kiteyttää, että jos on epävarma, sopiiko tämä hanke omalle säätiölle, kannattaa lähteä mukaan, koska hankkeesta voi vetäytyä pois, jos sopivaa loppurahoituskohdetta ei löydykään – eikä poisjääviä katsota pahasti. Tietenkin tarkoitus on löytää niin hienoja ja monipuolisia hankkeita, että mahdollisimman moni pääse mukaan loppurahoitukseenkin. Sitä ennen, vastauksia kysymyksiinne, hyvä jäsenkunta!

1. Miksi tällaista säätiöiden ja rahastojen yhteishanketta tarvitaan?

  • SRNK:n jäsensäätiöt haluavat
    • löytää uusia toimintatapoja,
    • tehdä jotain yhdessä,
    • kertoa uudella tavalla omasta toiminnastaan,
    • tehdä jotakin todella merkittävää Suomen täyttäessä 100 vuotta.
  • Hanke opettaa säätiöitä tekemään yhteistyötä ja kertoo siitä myös ulospäin.
  • Yhteistyöllä ja -rahoituksella säätiöt voivat saada aikaan enemmän kuin yksin tai muutaman kimpassa.
  • Säätiöt haluavat lahjallaan puhutella kaikkia suomalaisia, tukea kansalaisia ja yhteiskuntaa sekä luoda jotakin uutta mahdollisimman pitkäkestoisesti ja vaikuttavasti
  • Haastekilpailun laaja tavoite on rakentaa ”nuorille parempi vuosisata”
    • siihen tarvitaan paljon yhteistä tahtoa ja resursseja.

2. Miten säätiöni voi osallistua yhteishankkeeseen, kun tarkoituksemme ei tunnu liittyvän mitenkään nuorten tukemiseen?

  • Kaiken perustana on, että jäsensäätiöiden säännöt määräävät, mihin säätiö voi käyttää rahaa. Sen vuoksi on selvää, että jäsensäätiö NN ei välttämättä voi osallistua loppuvoittajan rahoittamiseen, jos kyseinen hanke ei mitenkään sovellu säätiön NN sääntöihin.
  • Silti säätiö NN voi osallistua hankkeen perusrahoitukseen (kahden vuoden ylimääräisellä jäsenmaksulla), mikä merkitsee mahdollisuutta tehdä yhteistyötä muiden säätiöiden ja sidosryhmien kanssa ja olla mukana toteuttamassa haastekilpailua. Mukaan lähtö osoittaa myös reipasta yhteishenkeä.

3. Entä jos haastekilpailun voittajan hanke/ hankkeet eivät sovi säätiöllemme tai hallituksemme ei halua lähteä rahoittamaan niitä?

  • Säätiö voi ilmoittaa tämän päätöksensä ja vetäytyä loppurahoituksesta milloin tahansa.

4. Miksi suunnitelman viestintä/markkinointibudjetti on niin suuri (arvio 450.000 euroa)?

  • Viestintä on tärkeä osa hanketta, sillä sen avulla voidaan nostaa tietoisuutta yhteiskunnassamme keinoista, joilla nuorison tulevaisuutta voitaisiin parantaa. Viestintä- ja markkinointikuluihin on varattu tarkoituksella pelivaraa, koska viestintä on jo itsessään hyvin tärkeä osa tavoitetta ja vaikuttavuutta.
  • Viestintäsuunnitelma kuluineen tarkentuu hankkeen edetessä, ja viestintäähän tehdään vaiheittain. Kaikkea viestintään varattua rahaa ei tietenkään käytetä, jos sille ei ole varmasti perusteltua syytä. Raha ei uppoa hulppean mainostoimiston kuluihin tai tv-filmeihin.
  • Viestintäbudjettia käytetään myös sitouttamaan sidosryhmiä ja eri toimijoita mukaan ja siten synnyttämään todellista muutosta myös varsinaisen kilpailuvoittajahankkeen ulkopuolella.
  • Summaa on benchmarkattu mm. Suomen Kulttuurirahaston 75-vuotisjuhlavuoden viestintäkuluista sekä Demoksen ja Sitran kanssa käytyjen analyysien pohjalta. (Esimerkiksi lehti-ilmoitukset ovat edelleen hyvin huomattuja mutta maksavat paljon.)
  • Hanke on sen kaltainen, että vaikka kilpailun loppusumma olisi miljoona tai kymmeniä miljoonia euroja, viestintään menee käytännössä muuttumaton summa loppurahoituksen määrästä riippumatta.
  • Lisäksi hankkeessa halutaan "kerrankin" kokeilla tehostetumpaa ja ammattimaisempaa viestintää säätiötoiminnassa, kun kiihkeästi muuttuva (media)maailma edellyttää uudenlaisia ideoita ja lähestymistä, jotta suuriin ongelmiin saadaan parhaat ratkaisut. Kansainvälisesti tästä on loistavia esimerkkejä, joita meidän kannattaa kokeilla ennemmin kuin myöhemmin!
  • Haastekilpailu on Suomessa vielä uusi asia, josta täytyy parhaiden hakijoiden löytämiseksi kertoa isommin ja laajemmin kuin tavallista hakukierroksista.

5. Kuinka paljon yhteishankkeeseen on ilmoittautunut säätiöitä?

  • Ilmoittautumislomakkeen on täyttänyt tammikuun loppuun mennessä alle kolmasosa jäsensäätiöistä. Hyvin moni jäsen on kertonut tekevänsä päätöksen maaliskuun kokouksessaan.
  • Mukaan on ilmoittautunut niin suuria kuin pieniä säätiöitä, esim. Suomen Kulttuurirahasto, Koneen Säätiö sekä Wihurin rahasto ”suurista”, Kaatuneiden muistosäätiö ja Kalevalaseura-säätiö ”pienemmistä” (mainitaksemme myös esimerkkejä osallistuvien säätiöiden hyvin erilaisista tarkoituksista).

6. Millä summilla säätiöt ovat ilmoittautuneet mukaan mahdollisesti sopivan loppuhankkeen rahoittamiseen?

  • Tyypillinen summa näyttäisi olevan 150.000 euroa, mutta mukana on paljon myös pienempiä ja suurempia summia. Suurin summa on tällä hetkellä miljoona, ja yli 500.000 eurolla osallistuvia on useita.
  • Säätiö voi jättää toistaiseksi myös ilmoittamatta täsmällisen loppurahoitussumman, johon voidaan palata, kun ehdokkaat selviävät.

7. Aiemmin esitetty aikataulu tuntuu tiukalta (aloitus huhtikuussa), miten tämä on ajateltu?

  • Aikataulua säädetään sen mukaan, että jäsensäätiöt ehtivät ilmoittautua ja hankkeen suunnittelu on varmasti huolellista. Aloitusta täytynee myöhentää, mutta se on helppoa eikä siitä ole mitään ilmeistä haittaa.

8. Ei kai suurten hankkeiden miljoonista puhuminen saa säätiöitä vaikuttamaan ”liian rikkailta”?

  • Ei saa. Haastekilpailun yksi tarkoitus on tehdä säätiöiden tukemien hankkeiden (tieteen, taiteen ja sosiaalisten tukien) todellista hintaa näkyväksi. Kilpailun viestinnän avulla voimme kertoa mahdollisimman selvästi ja kiinnostavasti, paljonko erilaiset yleishyödylliset hankkeet oikeasti maksavat ja mistä ne rahoitetaan.

9. Miksi kilpailun voittajan tukisumma on niin suuri, vähintään miljoona?

  • Miljoonan minimin on tarkoitus olla tavoittaa vaikuttavuutta, ”jotakin erilaista”, ja viedä jo hakijoidenkin ajatuksia todella merkittävien huippuhankkeiden suuntaan eikä aivan tavanomaiseen. Suuruus on toki myös keino erottautua ja tehdä asioita toisella tavalla kuin yleensä.
  • Minimisumman toivotaan myös ”pakottavan” hakijat tekemään yhteistyötä uusien kumppaneiden ja erilaisten ratkaisujen löytämiseksi. Summassa ei myöskään ole nykyään mitään tavatonta. Monivuotisena rahoituksena työryhmälle myönnetyt tuet ovat jo kotimaassakin usein miljoonia, ja kansainvälisesti esim. tieteen ERC-tuet ovat aina useita miljoonia, samoin Nobel-palkinnot etc. Toisaalta haastekilpailuumme saa osallistua pienempienkin budjettien hankkeilla, jos niiden kesto on vähintään kymmenen vuotta; tällä halutaan nimenomaan madaltaa osallistumiskynnystä, jos vain on hyvä idea.

10. Voiko julkinen sektori osallistua omalla idealla?

  • Mitä todennäköisimmin. Emme ole vielä ratkaisseet rajausta lopullisesti, koska esim. monet nykyisistä muistiorganisaatioista ja kaupunkien instituutioista ovat julkisin rahoin toimivia mutta samalla useiden jäsensäätiöidemmekin hankerahoittamia. Varmasti ainakin tämänkaltaiset, jo aiemminkin jäsenten tukemat tahot voisivat osallistua.

11. Miten huolehditaan, että hankkeen byrokratia ei kasva liian suureksi?

  • SRNK suunnittelee tarkasti ja selkeästi prosessin eri vaiheet ottaen oppia vastaavista hankkeista Suomessa ja kansainvälisesti. Etukäteen mietitään tarkasti, mitä voidaan luvata ja pidetään siitä myös kiinni.

12. Miten tämä puhuttelee tavallista ihmistä?

  • Hankkeen viestinnässä korostetaan, että kuka tahansa saa osallistua haastekilpailuun. Myös pelkät ideat voivat saada palkinnon, hakijan ei ole pakko voida toteuttaa niitä itse. “Miljoonien idea” puhuttelee lottokansaa varmasti kahvipöydissä ja autokorjaamoissa. Säätiöt haluavat lisätä yhteistä hyvää, mutta se ei välttämättä tapahdu tässä(kään) hankkeessa tavoittamalla aivan jokaista kansalaista henkilökohtaisesti. (Vaikka niinkin voi käydä!)

13. Voidaanko kansalaisia jotenkin osallistaa hankkeeseen?

  • Jos jäsenkuntaa kannattaa sitä, voimme varmasti keksiä siihen omat keinonsa hieman tuonnempana. Jonkinlainen “talkoistaminen” sopisi erinomaisesti koko hankkeen profiiliin ja säätiöiden tutuksi tekemiseen.

14. Miten nujerretaan pelko liian suurista odotuksista?

  • Ei luvata enempää kuin voidaan pitää sekä tiedottamalla avoimesti ja selkeästi, mistä hankkeessa on kysymys – niin osallistuville säätiöille kuin kilpailijoille ja suurelle yleisölle.

15. Mitä riskejä hankkeeseen liittyy ja miten niitä voidaan torjua?

  • Suuria riskejä ei ole: säätiöthän haluavat tehdä jälleen hyvää, nyt vain uudella tavalla. Hanke voi paisua, jos se onnistuu nappiin, mutta huolellisella suunnittelulla ja tarkalla budjetoinnilla siinä ei ole mitään suurempia riskejä kuin missä tahansa säätiöiden omassa hankkeessa.

UUTINEN | 7.11.2016

Säätiöpäivä 1.10. levitti säätiötietoa energisesti ympäri Suomea

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 29.2.2016

Welcome to the Side Event of the World Press Freedom Day on May 2nd 2016 "Freedom of speech, an academic freedom?"

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 16.2.2016

Usein kysyttyjä kysymyksiä ”Lahjoja Suomelle” -hankkeesta

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 2.2.2016

Muista ilmoittaa, osallistuuko säätiösi Suomi100-yhteishankkeeseen

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 16.12.2015

Lähipiiriohjeen malli

Jäsenkunnan pyynnöstä Neuvottelukunnassa on valmisteltu lähipiiriohjeen mallia.

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 19.11.2015

Uusi Säätiön hyvä hallinto on ilmestynyt! Och samma på svenska inom kort!

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 8.10.2015

Apurahansaajien viestintäkoulutus 29.10.2015 – osallistujapula: ilmoita omasi mukaan NYT!

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 11.6.2015

Organisaatiomuutos Neuvottelukunnassa

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 20.5.2015

Säätiöpäivä 1.10.2015… mikä se olikaan?

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 27.3.2015

Säätiölaki odottaa eduskunnan vahvistusta heti pääsiäisen jälkeen

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 4.2.2015

Säätiölakikoulutuksissa vielä tilaa: ilmoittautukaa nyt, ettei laki pääse yllättämään!

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 11.12.2014

Säätiölakikoulutukset vihdoin täällä!

Säätiölain käytäntöihin opastavat omat koulutuksemme pääsevät alkamaan ensi vuoden alussa, kun lakikin nyt on saatu etenemään. Vain jäsenistöllemme tarkoitetussa omakustannushintaisessa koulutuksessa asiantuntijat esittelevät uuden säätiölain nimenomaan apurahasäätiön näkökulmasta.

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 25.9.2014

Säätiöpäivästä 1.10. tulossa hitti!

Neuvottelukunnan organisoima Suomen ensimmäinen Säätiöpäivä ensi keskiviikkona on herättänyt intoa.

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 2.9.2014

Tee ehdotus Neuvottelukunnan hallitukseen - Föreslå medlemmar till Delegationen's styrelse

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 18.6.2014

Säätiöpäivää vietetään jokaisessa säätiössä 1.10.2014

Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta kutsuu kaikki Suomen säätiöt viettämään maan ensimmäistä SÄÄTIÖPÄIVÄÄ 1.10.2014.

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 17.4.2014

EU-kantelun päätös

Vuonna 2009 Euroopan komissiolle tehtiin kantelu koskien Suomen yleishyödyllisten yhdistysten ja säätiöiden valtiontukia. Pitkällinen kanteluprosessi on nyt päättynyt: valtiovarainministeriöltä kansainvälisen verotuksen yksiköltä saamamme tiedon mukaan komissio on lähettänyt 20.3.2014 kirjeen, jonka ministeriö tulkitsee olevan “ainakin tällä erää viimeinen sellainen tässä prosessissa” ja joka ei aiheuta toimenpiteitä!

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 28.3.2014

Uudet jäsenet

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 13.2.2014

Säätiöiden valvontamaksu tullut voimaan

Tasavallan presidentti vahvisti hyvissä ajoin 23.12.2013 säätiöiden valvontamaksun, joka tuli voimaan 1.1.2014.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 18.12.2013

Apurahansaajan arkea ja juhlaa

Kirjailija-toimittaja Karo Hämäläisen kalenterissa apuraha vapauttaa tilaa taiteelliselle työlle. Karo Hämäläisellä on villi ja vapaa tunne: kaksi kuukautta sitten hän jätti leipätyönsä Arvopaperissa ja heittäytyi freelancetoimittajaksi ja kirjailijaksi. Tässä kirjailijan päiväunessa omaa rooliaan näyttelevät apurahasäätiöt, joiden tuen turvin Hämäläisellä on taloudellinen mahdollisuus kirjoittaa uutta teostaan ainakin jonkin aikaa muista töistä vapaana.

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 3.12.2013

Uusi dokumenttisarja suomalaisista säätiöistä alkaa joulunpyhinä MTV3:lla

Franck Median tuottama TV-sarja kertoo yksityisten suomalaissäätiöiden historiasta ja niiden merkityksestä tieteen, taiteen ja identiteetin tukijoina sekä roolista maamme rakentamisessa – myös tulevaisuuden kannalta.

Lue koko artikkeli >