SARANA | 4.3.2016

Tohtorit ja työ, mitämitämitä?!

SARANA | 4.3.2016

Liisa Suvikumpu

Tutkijankoulutettujen tehtävät työelämässä muuttuvat. Aiempaa useammin tohtorit sijoittuvat muihin kuin tutkimustehtäviin. Tutkijanuran poluilla samoilevat nykyisin opettajat, mentorit, asiantuntijat ja johtajat, eivät yksiselitteisesti vain ”tutkijat”. Entistä useampi tutkimustehtävissä työskentelevä toimii työuransa aikana eri sektoreilla, eri maissa tai eri aloilla.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tuoreissa selvityksissä (ks. artikkelin lopussa) tarkastellaan tohtorien työllistymistä, muuttuvia tutkijanuria ja tutkijuuden tulevaisuutta Suomessa. Tutkimusta rahoittavat säätiöt lienevät huolissaan selvitysten osoittamasta yhteydestä, jonka mukaan apurahalla tohtoriksi opiskelevilla on heikoimmat työllistymismahdollisuudet.

Tohtorintutkinto on passi akateemiselle uralle, ei pääsylippu

Tieteen ja tutkimuksen tekemisen luonne muuttuu kiihtyvällä vauhdilla laajoista globaaleista trendeistä johtuen. Tutkimusjärjestelmää muokkaa myös kansantalouden vaikea tilanne. Tutkimusjärjestelmässä tarvitaan kokonaisvaltaista ja koordinoitua työtä tutkijanurien kehittämiseksi.

Arvion mukaan vain yksi kymmenestä tohtoriksi valmistuvasta sijoittuu yliopistouran korkeimmille portaille – ne yhdeksän jäljellejäävää osaajaa ovat kiinnostava kysymys niin rahoittajille, kouluttajille, elinkeinoelämälle kuin laajasti koko yhteiskunnalle. Tohtoreiden työllistymiseen vaikuttavat merkittävästi ulkoiset tekijät kuten vallitsevat taloussuhdanteet ja jatkokoulutuksen laatu sekä tietysti tohtoreiden henkilökohtaiset ominaisuudet.

Jatkokoulutuksen toteutus vaihtelee yliopistojen välillä ja yliopistojen sisällä, erityisesti työelämävalmiuksen osalta. Sen vuoksi ei voida tarkasti arvioida, miten jatkokoulutuksen sisällöt vaikuttavat työllistymiseen tai miten yliopistot huomioivat työllistymisen ja työelämäulottuvuuden lisätessään tieteellisen ja taiteellisen jatkokoulutuksen suunnitelmallisuutta. Yhteisenä haasteena on, ettei uravalmennusta koeta erityisen merkityksellisenä.

Yhä useamman tutkijakoulutettavan pitäisi kuitenkin hankkia monipuolisempaa osaamista ja valmiuksia. Tohtorikoulutuksen sisällöillä, ohjauksen laadulla ja laadunvarmistuksella tulisi pyrkiä siihen, että tohtorit hakeutuisivat ja pystyisivät entistä useammanlaisiin töihin. Yliopiston ulkopuolisten mielekkäiden töiden hahmottaminen ja löytäminen ei ole kuitenkaan yksinkertaista akateemisen maailman syövereihin väitöstutkimuksensa ajan uppoutuneille tuoreille tohtoreille.

Tohtorintutkinto ei ratkaise rekrytoinnissa eikä jatkotutkinnon nopea suorittaminen edistä työllistymistä

Selvityksen mukaan tohtoroituminen ei ole erityinen valtti rekrytointitilanteissa. Myöskään nopea väittely ei edistä työllistymistä. Tutkijaksi kouluttautuvien tulisikin tarkastella erilaisia uravaihtoehtoja jo tutkijakoulutuksen osana yhdessä ohjaajan kanssa. Tutkijankoulutuksen tuomaa laaja-alaista osaamista ja sen vahvuuksien esittelyä olisi myös hyvä opetella konkreettisesti, kun oman alansa huippuosaaja tähyilee akateemisen työympäristön ulkopuolelle.

Ministeriöt, korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja työelämän muut organisaatiot tarvitaan mukaan osoittamaan tohtoreille erilaisia uravaihtoehtoja ja osaamista yhteiskunnassa, jotta tohtoreiden osaamisen tunnistaminen vahvistuu – niin peiliin katsoessa kuin omia taitoja ”markkinoidessa”.

Tutkimusta ohjaavien ja rahoittavien tahojen pitäisi kehittää kannusteita organisaatiorajat ylittävän yhteistyön syventämiseen ja palkita projekteissa virinneistä yhteistyöratkaisuista. Siten tutkimusrahoituksen panostuksista voidaan yhteistyötä ja työnjakoa kehittämällä saada vaikuttavampia tuloksia.

Olennaista on nähdä tohtorien osaaminen hyödynnettävissä olevana yhteiskunnan pääomana. Tämä korostuu, kun uudet tavat organisoida työtä perustuvat entistä enemmän verkostoihin. Alan laaja tuntemus, monialaisuus ja verkostojen kehittyminen ovat keskeisiä tekijöitä tohtoreiden työllistymisessä.

Apurahalla tohtoriksi opiskelevilla on heikoimmat työllistymismahdollisuudet

Selvityksessä kävi ilmi, että rahoitusmuoto määrittää tohtoriopiskelijan asemaa yliopiston työyhteisössä. Apurahatutkijat ovat varsinaisen yliopisto-organisaation ulkopuolella eivätkä välttämättä pääse relevantteihin verkostoihin ja sellaisiin tehtäviin – kuten koulutus- ja luottamustehtäviin –, jotka edistävät työllistymistä. Yliopisto, tai laitos, ei tarjoa apurahatutkijalle riittävästi kontakteja ja mahdollisuuksia osaamisen soveltamiseen esimerkiksi opetus- tai muissa tehtävissä.

Huolestuttavaksi tilanteen tekee se, että apurahat ovat merkittävä rahoitusmuoto juuri tutkijanuran ensimmäisessä vaiheessa. Helsingin yliopistossa yhdeksän kymmenestä tohtoriopiskelijasta saa rahoituksen oman yliopistostansa ulkopuolelta. 60 % apurahan saajista on naisia, joten vaarana on sekin, että nuoret tutkijanuraa tavoittelevat naiset jäävät erityisen heikkoon asemaan. Ei ole kenenkään etu, että tutkimusrahoituksen lähteestä riippuu, kuka etenee urallaan mitenkin.

Apurahatutkijoiden työttömyysprosentti on yli kahdeksan, kun muilla se on viisi. Työelämässä on nyt noin 30 000 tohtoria, ja näistä yli 15 000 tekee jotakin muuta kuin tki-työtä. Osuus on kasvussa – ehkä hyvä niin. Itseymmärrystä tohtoriudesta pitäisi laajentaa jo opinto-oikeuden myöntövaiheessa. Jatko-opiskelijaksi pääsijän ei tule ajatella olevansa vain tiedemies-tutkija vaan laaja-alainen osaaja, jolla itsellään pitää olla käsitys siitä, että yliopistoura ei ole todennäköinen vaihtoehto. ”Akateemisen uran” mielikuva pitää vakiinnuttaa laveammaksi kuin nykyiseen kapeasti käsitettyyn ”yliopistouraan”.

Tunne itsesi, tohtori!

Tohtoriopiskelijoiden pitää saada tukea oman osaamisensa tunnistamiseen ja siitä kommunikoimiseen. Tämä voisi olla osa säätiöidenkin tukistrategiaa. Ratkaisuja voi hakea käytännöllisistä villeihin: säätiöt voivat esimerkiksi antaa lisätukea rahoitettaviensa viestintäsparraukseen, henkilökohtaiseen mentorointiin tai yrityksiin työllistymiseen. Kunnianhimoisimmat säätiöt voivat vaikkapa nimetä valitsemilleen tutkijoille oman ”ohjaajan”, joka valvoisi osaltaan hankkeen etenemistä ja suuntaa.

Selvitykset tunnistivat myös kansallisen ongelman: Suomessa ei ole koottua tilastotietoa yliopistoissa ulkopuolisella rahoituksella tutkimusta tekevistä. Tiedetään vain, että näiden osuus yliopistoissa tehdystä työstä ja sen nimiin merkittävistä julkaisuista on huomattava. Tärkeätä tutkittavaa siis riittää, onneksi myös korkeasti koulutettuja tutkijoita.

Lue lisää:

Tutkijanuran tilannekuva. Tutkijanuratyöryhmän loppuraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:2.

Miten tohtorit työllistyvät. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:3.

Säätiöiden rahoittama tohtorit yrityksiin -ohjelma PoDoCo.

Tulossa on myös OKM:n tilaama neliportaisen tutkijanuramallin selvitys.

SARANA | 12.12.2017

Pääministerin tervehdys säätiöille ja vuosisadan rakentajille

Vuosisadan rakentajat -haastekilpailun finalistit esittäytyivät syyskuussa 2017 viimeistä kertaa ennen kilpailun ratkaisemista. Yleisön joukossa Tavastia-klubilla oli myös pääministeri Juha Sipilä. Vaikka kilpailun palkintoapurahat on jo jaettu, säätiöiden ja ennakkoluulottoman kokeilemisen merkitystä korostava pääministerin puhe säilyy ajankohtaisena pitkän aikaa eteenpäin. Alle on koottu tärkeimmät katkelmat pääministerin terveisistä.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 12.12.2017

Pohjoismaat yhteisessä säätiörintamassa

Kotimaisen yhteistyön lisäksi kansainvälinen kanssakäyminen ja yhteishankkeet ovat tärkeitä säätiöille. Maan rajojen ulkopuolelle katsominen avaa uusia näkökulmia ja edistää hyvien suomalaisten käytäntöjen levittämistä muualle. Pohjoismaiset säätiöt ovat ryhtyneet järjestämään vuosittaisia verkostoitumistapaamisia, ja lokakuun lopussa Kööpenhaminaan kokoontui yli 150 säätiöiden edustajaa Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Tanskasta.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 12.12.2017

Avoin tiede – uhka vai mahdollisuus?

Suomi halutaan nostaa maailman johtavien maiden joukkoon tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa. Ensi vaiheessa opetus- ja kulttuuriministeriö on lähtenyt toteuttamaan tavoitetta julkisen sektorin organisaatioiden kanssa, mutta avoimuuden haaste koskee yhtä lailla säätiöitä sekä muita yksityisiä rahoittajia ja tutkimuslaitoksia.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 12.12.2017

Koko maailma tieteen, kulttuurin ja ilmaisunvapauden asialla

Suomi on valittu Unescon hallintoneuvostoon kaudelle 2017-2021. Unesco eli Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö työskentelee sitkeästi paremman ja tasa-arvoisemman tulevaisuuden rakentamiseksi.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 12.6.2017

Kulttuurirahoituksen miinakentillä

Taiteen rahoittajat aiheuttavat itselleen ongelmia tekemällä työnsä hyvin. Miten tämän kierteen voisi rahoittaa kestävällä tavalla? Keskitä tekemisiäsi ja kerro, mitä ja miksi teet.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 12.6.2017

Kulttuuriperintöä jaossa

Kulttuuriperinnön suojeleminen tänään on huomisen rauhan rakentamista. Monien suomalaisten apurahasäätiöiden perustajat ja lahjoittajat ovatkin halunneet lahjoittaa omaisuuttaan nimenomaan kulttuuriperinnön vaalimiseen.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 12.6.2017

Vastuu tiedeviestinnästä kuuluu kaikille

Tiedeviestinnästä on tullut itsestään selvä osa tutkijoiden työtä. Välillä tuntuu, että siitä kohistaan nykyään niin paljon ja niin vahvoin sanakääntein, että kyseessä olisi tuoreempikin, vielä juurruttamistaan kaipaava keksintö.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 12.6.2017

Ihanat, kamalat apurahat ja niiden ihana, kamala myöntäminen

Vaikka säätiöt jakavat Suomessa apurahoja tieteelle, taiteelle ja muihin yleishyödyllisiin tarkoituksiin satoja miljoonia euroja vuodessa, kaikki eivät siitä ilostu.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 21.3.2017

Miksi säätiöiden pitäisi miettiä digi- ja verkkorooliaan?

Monet vielä viime viikolla villeiltä tuntuneet digisaarnaajien tulevaisuudenvisiot ovat tänään jo vakiintunutta arkea. Miksi säätiöissä pitäisi olla kiinnostuneita omasta digitaalisuuden asteesta ja verkkoroolista?

Lue koko artikkeli >

SARANA | 21.3.2017

10 vinkkiä verkkosivujesi parantamiseksi

Jos teet säätiössäsi yhden viestintäteon tänä vuonna, olkoon se verkkoroolisi parantaminen. Aloita helposti: vieraile omilla nettisivuillasi leikkien ulkopuolista. Vaikutuitko? Mitä voisi parantaa?

Lue koko artikkeli >

SARANA | 21.3.2017

Tieteen rahavirrat kohtaavat

Tutkimusrahoituksen kehittäminen kiinnostaa nyt monia tahoja – tutkijoiden, tieteen ja yhteiskunnan onneksi. Rakentava keskustelu, uutta synnyttävä yhteistyö ja lupaavat kokeilut kannustavat niin rahoittajia kuin rahoituksen kohteita.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 21.3.2017

Uusi kansallisaarre?! Lupauksia herättävä tutkimustietovaranto

OKM:n ja sidosryhmien yhteistyönä suunnitellaan kansallisen tutkimustietovarannon julkaisemista. Hankkeen tavoite on kerätä tieto tutkijoiden tuloksista yhteen niin, että tiedot olisivat saatavilla yhdestä paikasta eri tarkoituksiin helposti ja avoimesti. Tuloksena syntyy kattava kokonaiskuva siitä, mitä ja miten Suomessa tutkitaan – ja millä rahalla.

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 19.12.2016

Tutkimusrahoituksen sampoa takomassa

Säätiöiden tutkimusrahoitusseminaari synnytti rutkasti uusia ajatuksia tieteen tulevaisuudelle. Aivomyrsky kokosi konkreettisia toimenpide-ehdotuksia niin valtiolle, yliopistoille kuin säätiöille.

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 19.12.2016

Tätä et olisi arvannut: kansa arvostaa säätiöitä isosti

Enemmän kuin kaksi kolmesta antaa apurahasäätiöille hyvän tai erittäin hyvän arvosanan. Uusin säätiöbarometri osoittaa kansan luottavan säätiöiden toimintaan.

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 19.12.2016

Miltä siellä säätiörekisterissä ja -valvonnassa nyt oikeasti tuntuu?

Vuosi sitten säätiölakiuudistuksen käytännön vaikutuksia odotettiin säätiöissä ja viranomaistenkin piirissä pelonsekaisin tuntein. Vaan oliko pelkoon aihetta? Miten on pärjätty, PRH?

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 19.12.2016

Uuden säätiölain vaikutukset säätiön tilintarkastukseen

Säätiöiden hallitukset ovat vastuussa uuden säätiölain mukaisista toimintakertomustiedoista. Olkaapa tarkkoina siellä säätiöissä nyt ryhtyessänne laatimaan vuoden 2016 tilinpäätöksiä!

Lue koko artikkeli >

SARANA | 29.8.2016

Säätiöt, sijoitetaan vastuullisemmin!

Nesslingin Säätiö on sitoutunut sijoittamaan vastuullisemmin ja kestävämmin. Nyt se haastaa muut säätiöt mukaan näyttämään esimerkkiä.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 29.8.2016

Miten tieteellistä säätiötutkimuksen pitäisi olla?

Säätiöitä tutkivia yksiköitä on Euroopassa useita, mutta silti säätiöistä kaivataan jatkuvasti lisää tietoa. Moniulotteinen säätiötutkimus olisi todella hyödyllistä säätiöiden oman työn kehittämiseksi.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 29.8.2016

Säätiöiden tiederahoitus Euroopassa mittavaa mutta lisätietoja kaivataan

Kansainvälinen EUFORI-tutkimus kartoitti eurooppalaissäätiöiden tutkimusrahoitusta 2012 lukujen pohjalta: säätiöiltä yli 5 mrd euroa tieteelle vuosittain.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 29.8.2016

Satavuotinen säätiötuki tieteelle selviää pala palalta

Yksityiset yleishyödylliset säätiöt ovat 1900-luvun alusta alkaen rahoittaneet eri tieteenaloja merkittävällä tavalla. Säätiöiden kokonaisrahoituksesta ja sen vaikutuksesta tieteen ja tiedepolitiikan kehittymiseen ei kuitenkaan ole ollut tutkittua tietoa. Dosentti Allan Tiitan johtama tutkimushanke ratkaisee monimutkaista palapeliä, jonka muodostama kokonaiskuva satavuotisesta säätiörahoituksesta ja sen suhteesta julkiseen tutkimustukeen paljastuu alkuvuodesta 2018.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 26.8.2016

Aurora-apurahatietokannan päivittäminen päättymässä

Nykyisen tietokannan tiedot ovat nähtävissä verkkosivuilla elokuun loppuun asti.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 26.8.2016

Kokeiluilla vauhtia – vauhtia kokeiluihin?

Valtioneuvoston suunnitelma kokeiluja tukevasta joukkorahoitusalustasta on säätiöillekin kiinnostava.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 26.8.2016

Tilintarkastaja säätiössä

Asiantuntijakatsauksemme kertoo uudistuneesta tilintarkastuksesta kaiken, mitä säätiön ja yhdistyksen johdossa olevien tulisi tietää.

Lue koko artikkeli >

BLOGI | 4.3.2016

Ollako arvonlisävelvollinen vai ei?

Hakeutuminen arvonlisä- eli alv-velvolliseksi on monelle yleishyödylliselle yhteisölle, siis myös säätiölle, taloudellisesti järkevää.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 4.3.2016

Tohtorit ja työ, mitämitämitä?!

Tutkijankoulutettujen tehtävät työelämässä muuttuvat. Aiempaa useammin tohtorit sijoittuvat muihin kuin tutkimustehtäviin. Tutkijanuran poluilla samoilevat nykyisin opettajat, mentorit, asiantuntijat ja johtajat, eivät yksiselitteisesti vain ”tutkijat”. Entistä useampi tutkimustehtävissä työskentelevä toimii työuransa aikana eri sektoreilla, eri maissa tai eri aloilla.

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 4.3.2016

Säätiöiden pääomasijoittamisen helpottamisella lisää rahaa Suomelle

Yksinkertaisella ja kaikkia hyödyttävällä veromuutoksella kannustettaisiin säätiöitä lisäämään pääomasijoittamista.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 4.3.2016

Säätiösomen lyhyt oppimäärä

Vuorovaikutteinen sosiaalinen media kannattaa ottaa säätiöissä käyttöön viimeistään nyt. Kuuntele ja seuraa on viisas oppi livenä ja virtuaalisesti.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 4.3.2016

Aktiivisesti läpinäkyvä – säätiöviestinnän uusi musta

”Sisällöt edellä” on viestintäopin ydin, joka pätee kaikenlaisiin ja -tasoisiin säätiöviestijöihin. Säätiöt voisivat kertoa arvoistaan paljon nykyistä reippaammin myös verkossa.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 4.3.2016

Avoimuus, vilppi ja tiedettä rahoittavat säätiöt

Apurahasäätiöiden avoimuus ja vastuunkanto ovat tutkimusrahoituskokonaisuuden selvä mutta epäselvästi määrittyvä osa.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 4.3.2016

Tehdään säätiövalvoja tarpeettomaksi!

PRH:n tuore valvonta- ja lakipäällikkö Terhi Maijala lämpenee puhuessaan kolmesta asiasta: vastuusta, vakuutuksista ja veneilystä. ”Säätiön hallituksen rooli on huikea”, Maijala toteaa. Sillä hän tarkoittaa niin luottamusasemasta seuraavaa suurta vastuuta kuin sen vastapainona olevia mahdollisuuksia parantaa yhteiskuntaa.

Lue koko artikkeli >

BLOGI | 3.2.2016

Kertomus toiminnasta – kauhutarina vai onnellinen loppu?

Tervetuloa Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan ensimmäiseen ”Säätiöille lain lukua” -blogikirjoitukseen.

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 2.12.2015

”Säätiöiden lahjoittajista kunniakansalaisia”, vaatii Arto Hiltunen

Hyvää lukemista joulupukin konttiin: Hiltusen uusi johtajuuskirja pureutuu säätiöihinkin.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 15.9.2015

Lähipiiri pieni pyörii?

Sisällysluettelo säätiön lähipiiriohjeen laatimiseksi tarjoillaan ruokahalun herättäjänä 1.12.2015 odotellessa, s'il vous plaît!

Lue koko artikkeli >

SARANA | 3.6.2015

Förnyad stiftelselagstiftning stärker medborgarsamhället

Lue koko artikkeli >

SARANA | 3.6.2015

Souvenirer från den intellektuella godisbutiken

Tuliaisia älyllisestä karkkikaupasta

Lue koko artikkeli >

SARANA | 16.3.2015

Intoa, tahtoa ja rohkeutta tiedeviestintään

Säätiöt haluavat tukea apurahansaajia viestimään hankkeistaan myös yleistajuisesti, vaikka se ei kartuta tieteellisiä julkaisupisteitä.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 16.3.2015

Verosoppaan lisämaustetta lahjoituskohtelusta

Kummasta tulee parempi mieli, lahjan antamisesta vai saamisesta? Suomalaiset ovat hyviä lahjoittamaan yhteiseksi hyväksi, mutta siihen pitää kannustaa. Ei kepillä vaan porkkanalla.

Lue koko artikkeli >

UUTINEN | 4.2.2015

Keskustelutilaisuus tieteen apurahakäytännöistä jäsensäätiöille 4.3. klo 9.30–11.30 Tieteiden talolla

Lue koko artikkeli >

SARANA | 17.12.2014

6 kohtaa, jotka ainakin kannattaa tarkistaa säätiölain uudistuessa

Lue koko artikkeli >

SARANA | 3.11.2014

Säätiöt, verotus ja klapikone yhden miehen intohimoina

”Kun alkaa perehtyä säätiökenttään, pinnan alta paljastuu aivan muuta kuin olettaisi.” Kansantaloustieteen professori Matti Virén on tehnyt syväsukelluksen säätiöiden ytimiin viimeisimmässä tutkimushankkeessaan. Hän on parin vuoden aikana kartoittanut yleishyödyllisten yhteisöjen, siis säätiöiden ja yhdistysten, toimintaa ja asemaa Suomessa.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 20.5.2014

Rahan antamisen vaikeudesta – apuraha-asiantuntija avautuu

Useammankin rikkaan mesenaatin suuhun on sijoitettu sanonta siitä, miten omaisuuden kartuttaminen on helppoa verrattuna siihen, miten vaikeata on valita, kenelle omaisuuttaan lahjoittaa.

Lue koko artikkeli >

SARANA | 6.3.2014

Kulturvänner för livet

Kulturvän är en av de nya verksamheter som Folkhälsan startat med hjälp av medel från luciainsamlingen. Luciainsamlingarna, som ordnas i samband med valet av Finlands Lucia, har under åren 2011–2013 samlat in medel för att på olika sätt stöda och hjälpa äldre som är ofrivilligt ensamma. År 2013 inbringade insamlingen nästan 114 000 euro.

Lue koko artikkeli >