SARANA | 19.12.2016

Tutkimusrahoituksen sampoa takomassa

SARANA | 19.12.2016

Liisa Suvikumpu

Säätiöiden tutkimusrahoitusseminaari synnytti rutkasti uusia ajatuksia tieteen tulevaisuudelle. Aivomyrsky kokosi konkreettisia toimenpide-ehdotuksia niin valtiolle, yliopistoille kuin säätiöille.

Suomalaiset apurahasäätiöt tukevat tiedettä, tutkimusta ja korkeinta opetusta yli 200 miljoonalla eurolla vuodessa. Summa on suuri millä tahansa mittarilla tarkasteltuna: esimerkiksi Suomen Akatemian korvamerkitsemätön myöntövaltuus tutkimukselle oli 238 miljoonaa euroa vuonna 2016.

Julkisen tutkimusrahoituksen kiristyessä säätiöt ovat yhä tarkempia ja kunnianhimoisempia oman tukensa, toimintansa ja vaikuttavuutensa kehittämisessä. Hyvä niin, sillä jokainen tutkimukseen laitettu euro voi olla ratkaisijana aikamme suurten ongelmien ratkaisemisessa. Ei ole yhdentekevää, miten ja millä periaatteilla tiedettä tuetaan.

Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta halusi valaista tutkimusrahoittajien arkea järjestämällä marraskuussa aiheesta seminaarin. Nimensä mukaisesti iltapäivän mittaan heräteltiin ”uusia ajatuksia tutkimusrahoituksesta”. Viisi alustajaa pohti monipuolisen tutkimuksen ja tutkimusrahoituksen arvoa yhteiskunnalle ja tiedeyhteisölle. Puhujat edustivat humanistis-yhteiskuntatieteellisiä aloja, jotka saivat tällä kerralla edustaa tutkimusta yleistävänä esimerkkinä.

Neuvottelukunnan koordinoiman, säätiöiden tutkimusrahoitus 1917–2017 -tutkimushankkeen johtaja dos. Allan Tiitta tarkasteli säätiöiden merkitystä ja arvoja tieteen tukijoina viimeisen sadan vuoden aikana (Tiitan uraauurtava tutkimus julkaistaan alkuvuodesta 2018). Dos. Tuomas Heikkilä kertoi prof. Ilkka Niiniluodon kanssa laatimastaan selvityksestä humanistisen tutkimuksen arvosta ja asemasta Suomessa. Nuorisotutkimusverkoston tutkimusjohtaja, dos. Leena Suurpää pohti tieteellisen kansalaistoiminnan arvoa ja nosti esiin mm. tutkimusaktivismin käsitteen. Toimittaja Reetta Räty arvioi tutkijan ja tutkittavan suhdetta omien kenttätutkimuskokemustensa kautta. Prof. Anu Koivunen esitteli ruotsalaisen tutkimusrahoitusjärjestelmän ominaispiirteitä niin hyvien kuin huonojen kokemusten kautta.

Omien vartin alustustensa jälkeen asiantuntijat vastasivat yhdessä yleisökysymyksiin, joita ilmestyi puhujien pään päälle – konkreettisesti – näiden esitysten aikana. Seminaarissa oli nimittäin käytössä digitaalinen screen.io -osallistumisseinä, jonka kautta kuulijat voivat esittää kommenttejaan puhujille ja myös äänestää tärkeimpinä pitämiään mielipiteitä. Seminaarin yli 140 kuulijaa käyttivät tilaisuutta hyväkseen, ja panelistit saivat runsaasti tiukkoja kysymyksiä ja tarkennusvaatimuksia.

Seminaari huipentui aivomyrskyyn, joka konkretisoi, miten tutkimusrahoituksen sitten pitäisi muuttua vuoteen 2018 mennessä. Tuloksena syntyi monta hyvää ja erinomaista ajatusta. Niistä luovin lienee ”Säätiökone”, joka tulevaisuudessa kertoisi erilaisin asiasana-algoritmi -ratkaisuin, mihin säätiöön mikin hakemus kannattaisi lähettää – vau! Työryhmien esittämät toimenpideohjeet jakautuivat eri kohteille: valtiolle, yliopistoille ja suurimmalta osalta tietysti säätiöille itselleen. Siispä lukekaa, sisäistäkää ja tarttukaa toimeen!

Aivomyrskyn synnyttämät toimenpide-ehdotukset

  1. Valtio ja yhteiskunta: yksityistä rahaa houkuteltava tutkimuksen tueksi ja tieteen arvoa vahvistettava
    • valtion on houkuteltava lisää yksityistä rahaa tutkimuksen tueksi uusin, innovatiivisin keinoin
    • tämä edellyttää valtiolta motivaatiota – jota olisi kuitenkin syytä löytyä!
    • raha tulee rahan luo eli mitä enemmän kansallista tutkimusrahoitusta voidaan lisätä, sitä paremmat edellytykset on saada myös kansainvälistä rahoitusta
    • tutkimuskentän eri osapuolet on saatava yhteistyössä vahvistamaan tieteen asemaa, arvostusta ja osallisuutta määrätietoisesti
    • tutkimustietoa päätöksentekoon ja päätöksentekoa perustutkimukseen eli >
    • tutkimuksen lonkerot on ulotettava paremmin yhteiskuntaan ja >
    • tutkijoiden olisi saatava paremmin ”pisteitä” muustakin kuin julkaisemisesta
  2. Yliopistot: tilastoikaa ja kertokaa ulkopuolisesta rahoituksestanne tarkasti ja avoimesti
    • Selvittäkää saamanne säätiörahoitus täsmällisesti, koska se
      • motivoi kaikkia osapuolia suunnittelemaan rahoitusta entistä joustavammaksi ja fokusoidummaksi
      • edesauttaa yhteistyötä säätiöiden kanssa
      • voi merkittävästi vähentää tutkimusrahoituksen pirstaleisuutta
      • kannustaa tutkimuksen ja opetuksen vuorovaikutuksen huomioivan rahoitusinstrumentin luomiseen, jolloin opetusta voidaan tukea paremmin
      • lisää tietoa yliopistojen suuntautumisesta ja profiloitumistarpeesta
  3. Säätiöt: parantakaa tiedonkulkua ja lisätkää yhteistyötä
    • Viestintä:
      • aina vain enemmän ja selkeämpää viestintää apurahansaajille, muille rahoittajille, muille sidosryhmille ja yhteiskuntaan
      • säätiöiden selkeämpi (yhdessä harkitsema) profiloituminen vähentäisi tukien päällekkäisyyksiä ja hakemusmääriä
      • säätiörahoituksen kokonaiskuvan muodostaminen maantieteellisesti sekä tutkimus- ja tieteenalakohtaisesti
      • hakijoita koskevien tietojen vaihdon tehostaminen säätiöiden välillä parantaa rahoituksen suuntaamista ja vaikuttavuutta
      • tietoturvakysymyksistä huolehtiminen on tärkeätä lisääntyvän viestinnän myötä
      • vuorovaikutteisemman hakuprosessin luominen
        • hakijoiden välille voisi luoda verkossa avoimen ideointivaiheen, jolloin sekä rahoitettavat että rahoittajat löytäisivät paremmin toisensa
    • Yhteistyö:
      • apurahojen hakujen ja myöntöjen ajoittamisen, hakemuslomakkeiden sekä arviointityön harmonisoinnin ja synkronoinnin toteuttaminen (pelkkien puheiden sijaan)
      • kokeilupooli: tiettyä yksittäistä alaa tukevat säätiöt voisivat pilotoida entistä tiiviimpää yhteistyötä hakuprosessien ja asiantuntijatyön synkronoinnissa
      • laajemminkin samalla alalla toimivien säätiöiden keskinäisen yhteistyön kehittäminen rahoituksen fokusoimiseksi
      • lisää säätiöiden yhteisiä suuria hankkeita ja ohjelmahakuja, kuten teemahakuja
        • päätetään teemat, kysytään halukkailta säätiöiltä ja käynnistetään haku
      • perustetaan säätiöiden hankepooli vuodelle 2018, jonka vähimmäisrahoituskoko on miljoona euroa, jolloin saadaan rohkeampia avauksia ja tutkijoiden välistä yhteistyötä sekä uutta ajattelua
      • tutkijoiden yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tukeminen säätiöiden uudeksi tukimuodoksi
      • myös tutkimuksen kokoaminen ja arviointi voi olla säätiön toimintatapa

SARANA

Pääministerin tervehdys säätiöille ja vuosisadan rakentajille

Vuosisadan rakentajat -haastekilpailun finalistit esittäytyivät syyskuussa 2017 viimeistä kertaa ennen kilpailun ratkaisemista. Yleisön joukossa Tavastia-klubilla oli myös pääministeri Juha Sipilä. Vaikka kilpailun palkintoapurahat on jo jaettu, säätiöiden ja ennakkoluulottoman kokeilemisen merkitystä korostava pääministerin puhe säilyy ajankohtaisena pitkän aikaa eteenpäin. Alle on koottu tärkeimmät katkelmat pääministerin terveisistä.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Pohjoismaat yhteisessä säätiörintamassa

Kotimaisen yhteistyön lisäksi kansainvälinen kanssakäyminen ja yhteishankkeet ovat tärkeitä säätiöille. Maan rajojen ulkopuolelle katsominen avaa uusia näkökulmia ja edistää hyvien suomalaisten käytäntöjen levittämistä muualle. Pohjoismaiset säätiöt ovat ryhtyneet järjestämään vuosittaisia verkostoitumistapaamisia, ja lokakuun lopussa Kööpenhaminaan kokoontui yli 150 säätiöiden edustajaa Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Tanskasta.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Avoin tiede – uhka vai mahdollisuus?

Suomi halutaan nostaa maailman johtavien maiden joukkoon tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa. Ensi vaiheessa opetus- ja kulttuuriministeriö on lähtenyt toteuttamaan tavoitetta julkisen sektorin organisaatioiden kanssa, mutta avoimuuden haaste koskee yhtä lailla säätiöitä sekä muita yksityisiä rahoittajia ja tutkimuslaitoksia.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Koko maailma tieteen, kulttuurin ja ilmaisunvapauden asialla

Suomi on valittu Unescon hallintoneuvostoon kaudelle 2017-2021. Unesco eli Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö työskentelee sitkeästi paremman ja tasa-arvoisemman tulevaisuuden rakentamiseksi.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kulttuurirahoituksen miinakentillä

Taiteen rahoittajat aiheuttavat itselleen ongelmia tekemällä työnsä hyvin. Miten tämän kierteen voisi rahoittaa kestävällä tavalla? Keskitä tekemisiäsi ja kerro, mitä ja miksi teet.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kulttuuriperintöä jaossa

Kulttuuriperinnön suojeleminen tänään on huomisen rauhan rakentamista. Monien suomalaisten apurahasäätiöiden perustajat ja lahjoittajat ovatkin halunneet lahjoittaa omaisuuttaan nimenomaan kulttuuriperinnön vaalimiseen.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Vastuu tiedeviestinnästä kuuluu kaikille

Tiedeviestinnästä on tullut itsestään selvä osa tutkijoiden työtä. Välillä tuntuu, että siitä kohistaan nykyään niin paljon ja niin vahvoin sanakääntein, että kyseessä olisi tuoreempikin, vielä juurruttamistaan kaipaava keksintö.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Ihanat, kamalat apurahat ja niiden ihana, kamala myöntäminen

Vaikka säätiöt jakavat Suomessa apurahoja tieteelle, taiteelle ja muihin yleishyödyllisiin tarkoituksiin satoja miljoonia euroja vuodessa, kaikki eivät siitä ilostu.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Miksi säätiöiden pitäisi miettiä digi- ja verkkorooliaan?

Monet vielä viime viikolla villeiltä tuntuneet digisaarnaajien tulevaisuudenvisiot ovat tänään jo vakiintunutta arkea. Miksi säätiöissä pitäisi olla kiinnostuneita omasta digitaalisuuden asteesta ja verkkoroolista?

Lue koko artikkeli >

SARANA

10 vinkkiä verkkosivujesi parantamiseksi

Jos teet säätiössäsi yhden viestintäteon tänä vuonna, olkoon se verkkoroolisi parantaminen. Aloita helposti: vieraile omilla nettisivuillasi leikkien ulkopuolista. Vaikutuitko? Mitä voisi parantaa?

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tieteen rahavirrat kohtaavat

Tutkimusrahoituksen kehittäminen kiinnostaa nyt monia tahoja – tutkijoiden, tieteen ja yhteiskunnan onneksi. Rakentava keskustelu, uutta synnyttävä yhteistyö ja lupaavat kokeilut kannustavat niin rahoittajia kuin rahoituksen kohteita.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Uusi kansallisaarre?! Lupauksia herättävä tutkimustietovaranto

OKM:n ja sidosryhmien yhteistyönä suunnitellaan kansallisen tutkimustietovarannon julkaisemista. Hankkeen tavoite on kerätä tieto tutkijoiden tuloksista yhteen niin, että tiedot olisivat saatavilla yhdestä paikasta eri tarkoituksiin helposti ja avoimesti. Tuloksena syntyy kattava kokonaiskuva siitä, mitä ja miten Suomessa tutkitaan – ja millä rahalla.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tutkimusrahoituksen sampoa takomassa

Säätiöiden tutkimusrahoitusseminaari synnytti rutkasti uusia ajatuksia tieteen tulevaisuudelle. Aivomyrsky kokosi konkreettisia toimenpide-ehdotuksia niin valtiolle, yliopistoille kuin säätiöille.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tätä et olisi arvannut: kansa arvostaa säätiöitä isosti

Enemmän kuin kaksi kolmesta antaa apurahasäätiöille hyvän tai erittäin hyvän arvosanan. Uusin säätiöbarometri osoittaa kansan luottavan säätiöiden toimintaan.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Miltä siellä säätiörekisterissä ja -valvonnassa nyt oikeasti tuntuu?

Vuosi sitten säätiölakiuudistuksen käytännön vaikutuksia odotettiin säätiöissä ja viranomaistenkin piirissä pelonsekaisin tuntein. Vaan oliko pelkoon aihetta? Miten on pärjätty, PRH?

Lue koko artikkeli >

SARANA

Uuden säätiölain vaikutukset säätiön tilintarkastukseen

Säätiöiden hallitukset ovat vastuussa uuden säätiölain mukaisista toimintakertomustiedoista. Olkaapa tarkkoina siellä säätiöissä nyt ryhtyessänne laatimaan vuoden 2016 tilinpäätöksiä!

Lue koko artikkeli >

SARANA

15 nuorten hyvinvointia parantavaa ideaa pääsi jatkoon säätiöiden Vuosisadan rakentajat -kilpailussa

Suomalaiset säätiöt ovat löytäneet joukon rohkeita ja suuria ideoita Suomen nuorten hyväksi: Vuosisadan rakentajat -haastekilpailun finalistit on nyt valittu. Jatkoon pääsi 15 ideaa, jotka vahvistavat 10–26-vuotiaiden nuorten hyvinvointia ja osallisuutta yhteiskunnassa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöt, sijoitetaan vastuullisemmin!

Nesslingin Säätiö on sitoutunut sijoittamaan vastuullisemmin ja kestävämmin. Nyt se haastaa muut säätiöt mukaan näyttämään esimerkkiä.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Miten tieteellistä säätiötutkimuksen pitäisi olla?

Säätiöitä tutkivia yksiköitä on Euroopassa useita, mutta silti säätiöistä kaivataan jatkuvasti lisää tietoa. Moniulotteinen säätiötutkimus olisi todella hyödyllistä säätiöiden oman työn kehittämiseksi.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöiden tiederahoitus Euroopassa mittavaa mutta lisätietoja kaivataan

Kansainvälinen EUFORI-tutkimus kartoitti eurooppalaissäätiöiden tutkimusrahoitusta 2012 lukujen pohjalta: säätiöiltä yli 5 mrd euroa tieteelle vuosittain.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Satavuotinen säätiötuki tieteelle selviää pala palalta

Yksityiset yleishyödylliset säätiöt ovat 1900-luvun alusta alkaen rahoittaneet eri tieteenaloja merkittävällä tavalla. Säätiöiden kokonaisrahoituksesta ja sen vaikutuksesta tieteen ja tiedepolitiikan kehittymiseen ei kuitenkaan ole ollut tutkittua tietoa. Dosentti Allan Tiitan johtama tutkimushanke ratkaisee monimutkaista palapeliä, jonka muodostama kokonaiskuva satavuotisesta säätiörahoituksesta ja sen suhteesta julkiseen tutkimustukeen paljastuu alkuvuodesta 2018.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Aurora-apurahatietokannan päivittäminen päättymässä

Nykyisen tietokannan tiedot ovat nähtävissä verkkosivuilla elokuun loppuun asti.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kokeiluilla vauhtia – vauhtia kokeiluihin?

Valtioneuvoston suunnitelma kokeiluja tukevasta joukkorahoitusalustasta on säätiöillekin kiinnostava.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tilintarkastaja säätiössä

Asiantuntijakatsauksemme kertoo uudistuneesta tilintarkastuksesta kaiken, mitä säätiön ja yhdistyksen johdossa olevien tulisi tietää.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tohtorit ja työ, mitämitämitä?!

Tutkijankoulutettujen tehtävät työelämässä muuttuvat. Aiempaa useammin tohtorit sijoittuvat muihin kuin tutkimustehtäviin. Tutkijanuran poluilla samoilevat nykyisin opettajat, mentorit, asiantuntijat ja johtajat, eivät yksiselitteisesti vain ”tutkijat”. Entistä useampi tutkimustehtävissä työskentelevä toimii työuransa aikana eri sektoreilla, eri maissa tai eri aloilla.

Lue koko artikkeli >

SARANA

”Säätiöiden lahjoittajista kunniakansalaisia”, vaatii Arto Hiltunen

Hyvää lukemista joulupukin konttiin: Hiltusen uusi johtajuuskirja pureutuu säätiöihinkin.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Lähipiiri pieni pyörii?

Sisällysluettelo säätiön lähipiiriohjeen laatimiseksi tarjoillaan ruokahalun herättäjänä 1.12.2015 odotellessa, s'il vous plaît!

Lue koko artikkeli >

SARANA

Souvenirer från den intellektuella godisbutiken

Tuliaisia älyllisestä karkkikaupasta

Lue koko artikkeli >

SARANA

Verosoppaan lisämaustetta lahjoituskohtelusta

Kummasta tulee parempi mieli, lahjan antamisesta vai saamisesta? Suomalaiset ovat hyviä lahjoittamaan yhteiseksi hyväksi, mutta siihen pitää kannustaa. Ei kepillä vaan porkkanalla.

Lue koko artikkeli >

SARANA

6 kohtaa, jotka ainakin kannattaa tarkistaa säätiölain uudistuessa

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöt, verotus ja klapikone yhden miehen intohimoina

”Kun alkaa perehtyä säätiökenttään, pinnan alta paljastuu aivan muuta kuin olettaisi.” Kansantaloustieteen professori Matti Virén on tehnyt syväsukelluksen säätiöiden ytimiin viimeisimmässä tutkimushankkeessaan. Hän on parin vuoden aikana kartoittanut yleishyödyllisten yhteisöjen, siis säätiöiden ja yhdistysten, toimintaa ja asemaa Suomessa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Rahan antamisen vaikeudesta – apuraha-asiantuntija avautuu

Useammankin rikkaan mesenaatin suuhun on sijoitettu sanonta siitä, miten omaisuuden kartuttaminen on helppoa verrattuna siihen, miten vaikeata on valita, kenelle omaisuuttaan lahjoittaa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kulturvänner för livet

Kulturvän är en av de nya verksamheter som Folkhälsan startat med hjälp av medel från luciainsamlingen. Luciainsamlingarna, som ordnas i samband med valet av Finlands Lucia, har under åren 2011–2013 samlat in medel för att på olika sätt stöda och hjälpa äldre som är ofrivilligt ensamma. År 2013 inbringade insamlingen nästan 114 000 euro.

Lue koko artikkeli >