SARANA | 3.6.2015

Souvenirer från den intellektuella godisbutiken

SARANA | 3.6.2015

Liisa Suvikumpu

Tuliaisia älyllisestä karkkikaupasta

“Tre månader av inspirerande möten, föreläsningar och intellektuella äventyr – vilken möjlighet att utveckla sin kompetens inom stiftelsearbetet!”, sammanfattar Jannica Fagerholm sin stipendiatperiod vid Wilson Center i USA.

Fagerholm är verkställande direktör vid Signe och Ane Gyllenbergs stiftelse och har gjort en anmärkningsvärd karriär inom den finansiella sektorn innan stiftelsearbetet vidtog. I och med sin bakgrund har hon varit speciellt intresserad av att stärka stiftelsens verksamhet då det gäller att säkerställa genomslagskraft. Forskningsperioden vid Wilson Center, som möjliggjordes med stöd av Svenska kulturfonden, var uppbyggd runt just dessa frågor: “Jag ville lära mig hur amerikanska stiftelser arbetar med att säkerställa och utvärdera sin genomslagskraft samt hur de samverkar med andra bidragsgivare och med stipendiater för att öka sin genomslagskraft.” Speciellt värdefullt för henne var även möjligheten att få insikter i aktuella trender gällande portföljförvaltning bland stiftelser och universitetsfonder.

Fyra medlemmar av Delegationen för stiftelser och fonder tillsammans med Helsingfors universitet har skapat ett program för åren 2014–2015 där sammanlagt sju finländska stipendiater beviljas forskningsstipendier vid tankesmejdan Woodrow Wilson International Center for Scholars, som ligger i Washington DC. Målet för programmet var att fördjupa kunskaperna och perspektiven hos finländska experter från olika branscher, och åtminstone enligt Jannica Fagerholm var försöket värt det. ”Det var både utbildande och roligt att lära sig om det arbete mina kollegor gör i USA. Jag träffade och intervjuade människor som arbetar inom den amerikanska stiftelsevärlden.

Souvenirerna från USA innehöll mycket intressant att reflektera över. I USA kommer det inom de närmaste åren att ske stora överföringar av egendom till de yngre generationerna. Därför jobbar stiftelser och ideella organisationer allt mer med att säkerställa att deras målsättningar och verksamhet skall förmå attrahera också kommande donatorer. En växande trend när det gäller investeringsverksamhet är investeringar med genomslagskraft, Impact investment. I dessa placeringar är målsättningen inte enbart en finansiell avkastning utan också en mätbar social effekt. Impact investments förväntas öka i popularitet speciellt bland yngre filantroper.

Det totala beloppet av donationer till välgörenhet i USA beräknades uppgå till ca 350 miljarder dollar (år 2013), vilket motsvarar ca 2 % av BNP. Stiftelserna stod för 15 % av detta belopp. Givet är att det finns ett stort behov för att säkerställa att dessa medel skapar relevanta resultat, dvs genomslagskraft. I skuggan av de ansträngda offentliga finanserna också i USA växer trycket på att försvara de avdragsgilla donationerna till filantropi.
”Traditionell redovisningsskyldighet och öppenhet räcker inte längre utan den måste förstärkas med bevis på genomslagskraft” betonar verkställande direktör Jannica Fagerholm. För att arbetet med att utvärdera genomslagskraften skall vara framgångsrikt, krävs samverkan med stipendiater. De stiftelser som arbetar seriöst med utvärdering av genomslagskraften är därmed också beredda att allokera resurser för detta, även till sina bidragsmottagare. En liten extra kostnad för administrativ verksamhet i stiftelsen kan tillföra ett betydande mervärde och resultat.

Det har sagts att Wilson Center är en intellektuell godisbutik. Enligt Fagerholm är det mycket beskrivande. ”Wilson Center samlar experter från hela världen för att göra forskning och utbyta idéer om olika aktuella frågor. Att kunna njuta av de erfarenheter och visdomar av dessa många framstående forskare var en otroligt givande erfarenhet.” Till allas vår lycka delar Jannica Fagerholm med sig av sina nya kunskaper och perspektiv via Signe och Ane Gyllebergs stiftelse och styrelsen vid Delegationen för stiftelser och fonder.

***************************************************************

”Kolme kuukautta inspiroivia tapaamisia, luentoja ja älyllisiä seikkailuita – mikä mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan säätiötyössä!” toimitusjohtaja Jannica Fagerholm tiivistää stipendiaattikauttaan Wilson Centerissä Yhdysvalloissa.

Signe ja Ane Gyllenbergin säätiössä toimitusjohtajana työskentelevä Fagerholm on tehnyt huomattavan uran rahoitusalalla ennen siirtymistään säätiömaailmaan. Häntä on kiinnostanut säätiöiden toiminnan tehostaminen ja vaikuttavuuden arvioinnin kehittäminen. Svenska Kulturfondenin tuella toteutunut tutkimusjakso Wilson Centerissä kietoutui juuri näiden aiheiden ympärille: “Halusin tutustua amerikkalaisten säätiöiden vaikuttavuuden varmistamiseen ja arvioimiseen sekä niiden yhteistyöhön muiden apurahanmyöntäjien ja -saajien kanssa oman vaikuttavuutensa kasvattamiseksi.” Erityisen arvokkaana hän pitää myös mahdollisuutta perehtyä sikäläisiin näkemyksiin säätiöiden ja yliopistorahastojen sijoittamiseen liittyvistä ajankohtaisista trendeistä.

Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan neljä jäsensäätiötä ja Helsingin yliopisto loivat ohjelman, jonka kautta kaikkiaan seitsemän suomalaista stipendiaattia pääsee omalle tutkimusjaksolle Washington DC:ssa sijaitsevaan kansainväliseen Woodrow Wilson International Center for Scholars -tutkimuskeskukseen 2014–2015. Ohjelmakokeilulla tavoiteltiin suomalaisasiantuntijoiden osaamisen syventämistä, ja ainakin Jannica Fagerholmin mukaan kokeilu kannatti.

Tuliaiset Yhdysvalloista olivat säätiöille kiinnostavia. Siellä valtavia omaisuuksia siirtyy lähivuosina uusille sukupolville. Sen vuoksi säätiöt ja yleishyödylliset järjestöt tekevät yhä enemmän töitä varmistaakseen, että heidän tavoitteensa ja toimintansa vetoavat myös tuleviin lahjoittajiin. Sijoitustoiminnassa kasvava ilmiö ovat vaikuttavuusinvestoinnit, impact investment. Näiden sijoitusten tavoitteena ei ole vain rahallinen tuotto vaan myös mitattavissa oleva sosiaalinen tai yhteiskunnallinen vaikutus. Vaikuttavuussijoittamisen suosion uskotaan kasvavan voimakkaasti juuri nuorten hyväntekijöiden keskuudessa.

USA:ssa lahjoitukset hyväntekeväisyydelle ovat noin 350 miljardia dollaria (2013) eli noin 2 % BKT:sta. Säätiöiden osuus tästä on 15 % Ymmärrettävästi tarve varmistaa, että nämä varat saavat aikaan tarkoituksenmukaisia tuloksia eli vaikuttavuutta, on suuri. Julkisen talouden supistuspaineiden alla myös verotuksessa vähennyskelpoisia lahjoituksia yleishyödyllisiin tarkoituksiin täytyy voida perustella vakuuttavasti.

”Perinteinen taloudellinen raportointi ja avoimuus eivät enää riitä, vaan niitä täytyy vahvistaa vaikuttavuusraportoinnilla”, toimitusjohtaja Jannica Fagerholm painottaa. Jotta säätiön vaikuttavuuden arviointi olisi tuloksellista, apurahansaajan osallistuminen arviointiin on välttämätöntä. Niinpä niiden säätiöiden, jotka todella vakavissaan kehittävät vaikuttavuusarviointiaan, täytyy allokoida riittävästi varoja arviointityöhön – myös apurahansaajien osallistamiseen. Pieni hallinnollinen lisäkustannus voi tuoda säätiön toimintaan merkittävän lisäarvon ja -tuloksen.

Wilson Centeriä on kutsuttu älylliseksi karkkikaupaksi. Fagerholmin mukaan kuvailu on hyvin osuva. ”Wilson Centeriin kerääntyy tutkijoita kaikkialta maailmasta tekemään omaa tutkimustaan ja vaihtamaan ajatuksia erilaisista ajankohtaisista kysymyksistä. Mahdollisuus saada nauttia näiden monien huippututkijoiden kokemuksista ja viisaudesta oli uskomattoman antoisaa.” Suomalaisten onneksi Jannica Fagerholm jakaa oppimaansa kaikkien yhteiseksi hyväksi työssään Signe ja Ane Gyllebergin säätiössä sekä Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan hallituksessa.

SARANA

Pääministerin tervehdys säätiöille ja vuosisadan rakentajille

Vuosisadan rakentajat -haastekilpailun finalistit esittäytyivät syyskuussa 2017 viimeistä kertaa ennen kilpailun ratkaisemista. Yleisön joukossa Tavastia-klubilla oli myös pääministeri Juha Sipilä. Vaikka kilpailun palkintoapurahat on jo jaettu, säätiöiden ja ennakkoluulottoman kokeilemisen merkitystä korostava pääministerin puhe säilyy ajankohtaisena pitkän aikaa eteenpäin. Alle on koottu tärkeimmät katkelmat pääministerin terveisistä.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Pohjoismaat yhteisessä säätiörintamassa

Kotimaisen yhteistyön lisäksi kansainvälinen kanssakäyminen ja yhteishankkeet ovat tärkeitä säätiöille. Maan rajojen ulkopuolelle katsominen avaa uusia näkökulmia ja edistää hyvien suomalaisten käytäntöjen levittämistä muualle. Pohjoismaiset säätiöt ovat ryhtyneet järjestämään vuosittaisia verkostoitumistapaamisia, ja lokakuun lopussa Kööpenhaminaan kokoontui yli 150 säätiöiden edustajaa Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Tanskasta.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Avoin tiede – uhka vai mahdollisuus?

Suomi halutaan nostaa maailman johtavien maiden joukkoon tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa. Ensi vaiheessa opetus- ja kulttuuriministeriö on lähtenyt toteuttamaan tavoitetta julkisen sektorin organisaatioiden kanssa, mutta avoimuuden haaste koskee yhtä lailla säätiöitä sekä muita yksityisiä rahoittajia ja tutkimuslaitoksia.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Koko maailma tieteen, kulttuurin ja ilmaisunvapauden asialla

Suomi on valittu Unescon hallintoneuvostoon kaudelle 2017-2021. Unesco eli Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö työskentelee sitkeästi paremman ja tasa-arvoisemman tulevaisuuden rakentamiseksi.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kulttuurirahoituksen miinakentillä

Taiteen rahoittajat aiheuttavat itselleen ongelmia tekemällä työnsä hyvin. Miten tämän kierteen voisi rahoittaa kestävällä tavalla? Keskitä tekemisiäsi ja kerro, mitä ja miksi teet.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kulttuuriperintöä jaossa

Kulttuuriperinnön suojeleminen tänään on huomisen rauhan rakentamista. Monien suomalaisten apurahasäätiöiden perustajat ja lahjoittajat ovatkin halunneet lahjoittaa omaisuuttaan nimenomaan kulttuuriperinnön vaalimiseen.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Vastuu tiedeviestinnästä kuuluu kaikille

Tiedeviestinnästä on tullut itsestään selvä osa tutkijoiden työtä. Välillä tuntuu, että siitä kohistaan nykyään niin paljon ja niin vahvoin sanakääntein, että kyseessä olisi tuoreempikin, vielä juurruttamistaan kaipaava keksintö.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Ihanat, kamalat apurahat ja niiden ihana, kamala myöntäminen

Vaikka säätiöt jakavat Suomessa apurahoja tieteelle, taiteelle ja muihin yleishyödyllisiin tarkoituksiin satoja miljoonia euroja vuodessa, kaikki eivät siitä ilostu.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Miksi säätiöiden pitäisi miettiä digi- ja verkkorooliaan?

Monet vielä viime viikolla villeiltä tuntuneet digisaarnaajien tulevaisuudenvisiot ovat tänään jo vakiintunutta arkea. Miksi säätiöissä pitäisi olla kiinnostuneita omasta digitaalisuuden asteesta ja verkkoroolista?

Lue koko artikkeli >

SARANA

10 vinkkiä verkkosivujesi parantamiseksi

Jos teet säätiössäsi yhden viestintäteon tänä vuonna, olkoon se verkkoroolisi parantaminen. Aloita helposti: vieraile omilla nettisivuillasi leikkien ulkopuolista. Vaikutuitko? Mitä voisi parantaa?

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tieteen rahavirrat kohtaavat

Tutkimusrahoituksen kehittäminen kiinnostaa nyt monia tahoja – tutkijoiden, tieteen ja yhteiskunnan onneksi. Rakentava keskustelu, uutta synnyttävä yhteistyö ja lupaavat kokeilut kannustavat niin rahoittajia kuin rahoituksen kohteita.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Uusi kansallisaarre?! Lupauksia herättävä tutkimustietovaranto

OKM:n ja sidosryhmien yhteistyönä suunnitellaan kansallisen tutkimustietovarannon julkaisemista. Hankkeen tavoite on kerätä tieto tutkijoiden tuloksista yhteen niin, että tiedot olisivat saatavilla yhdestä paikasta eri tarkoituksiin helposti ja avoimesti. Tuloksena syntyy kattava kokonaiskuva siitä, mitä ja miten Suomessa tutkitaan – ja millä rahalla.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tutkimusrahoituksen sampoa takomassa

Säätiöiden tutkimusrahoitusseminaari synnytti rutkasti uusia ajatuksia tieteen tulevaisuudelle. Aivomyrsky kokosi konkreettisia toimenpide-ehdotuksia niin valtiolle, yliopistoille kuin säätiöille.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tätä et olisi arvannut: kansa arvostaa säätiöitä isosti

Enemmän kuin kaksi kolmesta antaa apurahasäätiöille hyvän tai erittäin hyvän arvosanan. Uusin säätiöbarometri osoittaa kansan luottavan säätiöiden toimintaan.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Miltä siellä säätiörekisterissä ja -valvonnassa nyt oikeasti tuntuu?

Vuosi sitten säätiölakiuudistuksen käytännön vaikutuksia odotettiin säätiöissä ja viranomaistenkin piirissä pelonsekaisin tuntein. Vaan oliko pelkoon aihetta? Miten on pärjätty, PRH?

Lue koko artikkeli >

SARANA

Uuden säätiölain vaikutukset säätiön tilintarkastukseen

Säätiöiden hallitukset ovat vastuussa uuden säätiölain mukaisista toimintakertomustiedoista. Olkaapa tarkkoina siellä säätiöissä nyt ryhtyessänne laatimaan vuoden 2016 tilinpäätöksiä!

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöt, sijoitetaan vastuullisemmin!

Nesslingin Säätiö on sitoutunut sijoittamaan vastuullisemmin ja kestävämmin. Nyt se haastaa muut säätiöt mukaan näyttämään esimerkkiä.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Miten tieteellistä säätiötutkimuksen pitäisi olla?

Säätiöitä tutkivia yksiköitä on Euroopassa useita, mutta silti säätiöistä kaivataan jatkuvasti lisää tietoa. Moniulotteinen säätiötutkimus olisi todella hyödyllistä säätiöiden oman työn kehittämiseksi.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöiden tiederahoitus Euroopassa mittavaa mutta lisätietoja kaivataan

Kansainvälinen EUFORI-tutkimus kartoitti eurooppalaissäätiöiden tutkimusrahoitusta 2012 lukujen pohjalta: säätiöiltä yli 5 mrd euroa tieteelle vuosittain.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Satavuotinen säätiötuki tieteelle selviää pala palalta

Yksityiset yleishyödylliset säätiöt ovat 1900-luvun alusta alkaen rahoittaneet eri tieteenaloja merkittävällä tavalla. Säätiöiden kokonaisrahoituksesta ja sen vaikutuksesta tieteen ja tiedepolitiikan kehittymiseen ei kuitenkaan ole ollut tutkittua tietoa. Dosentti Allan Tiitan johtama tutkimushanke ratkaisee monimutkaista palapeliä, jonka muodostama kokonaiskuva satavuotisesta säätiörahoituksesta ja sen suhteesta julkiseen tutkimustukeen paljastuu alkuvuodesta 2018.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Aurora-apurahatietokannan päivittäminen päättymässä

Nykyisen tietokannan tiedot ovat nähtävissä verkkosivuilla elokuun loppuun asti.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kokeiluilla vauhtia – vauhtia kokeiluihin?

Valtioneuvoston suunnitelma kokeiluja tukevasta joukkorahoitusalustasta on säätiöillekin kiinnostava.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tilintarkastaja säätiössä

Asiantuntijakatsauksemme kertoo uudistuneesta tilintarkastuksesta kaiken, mitä säätiön ja yhdistyksen johdossa olevien tulisi tietää.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Tohtorit ja työ, mitämitämitä?!

Tutkijankoulutettujen tehtävät työelämässä muuttuvat. Aiempaa useammin tohtorit sijoittuvat muihin kuin tutkimustehtäviin. Tutkijanuran poluilla samoilevat nykyisin opettajat, mentorit, asiantuntijat ja johtajat, eivät yksiselitteisesti vain ”tutkijat”. Entistä useampi tutkimustehtävissä työskentelevä toimii työuransa aikana eri sektoreilla, eri maissa tai eri aloilla.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Avoimuus, vilppi ja tiedettä rahoittavat säätiöt

Apurahasäätiöiden avoimuus ja vastuunkanto ovat tutkimusrahoituskokonaisuuden selvä mutta epäselvästi määrittyvä osa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

”Säätiöiden lahjoittajista kunniakansalaisia”, vaatii Arto Hiltunen

Hyvää lukemista joulupukin konttiin: Hiltusen uusi johtajuuskirja pureutuu säätiöihinkin.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Historien om SLS som förvaltare av allmännyttigt kapital

Från ett hundratal miljoner euro i donationer till 1,6 miljarder i fonderat kapital med en årlig allmännyttig penninganvändning som överstiger 40 miljoner euro!

Lue koko artikkeli >

SARANA

Lähipiiri pieni pyörii?

Sisällysluettelo säätiön lähipiiriohjeen laatimiseksi tarjoillaan ruokahalun herättäjänä 1.12.2015 odotellessa, s'il vous plaît!

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiö siellä missä ihmisetkin

”Miksi mikään ei uudistu?” -kysymys johdatti Kansan Sivistysrahaston keksimään ainutlaatuisen kilpailun ja vastaamaan itse haasteeseen 60-vuotispäivänsä kunniaksi.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Souvenirer från den intellektuella godisbutiken

Tuliaisia älyllisestä karkkikaupasta

Lue koko artikkeli >

SARANA

Uusi tutkimus muuttaa käsitystä Suomen tieteen historiasta

Säätiöiden myöntämän tutkimusrahoituksen merkitys on ollut huomattavasti suurempi kuin aiemmin on ymmärretty. 1960-luvun vaihteessa säätiöt tukivat maamme tiede-elämää vuosittain rahasummalla, joka oli suurempi kuin Suomen korkeakoulujen kaikkien professorien yhteenlaskettu palkkasumma. Muutama tieteenala sai jopa alkunsa säätiöiden rahoituspäätöksistä

Lue koko artikkeli >

SARANA

Verosoppaan lisämaustetta lahjoituskohtelusta

Kummasta tulee parempi mieli, lahjan antamisesta vai saamisesta? Suomalaiset ovat hyviä lahjoittamaan yhteiseksi hyväksi, mutta siihen pitää kannustaa. Ei kepillä vaan porkkanalla.

Lue koko artikkeli >

SARANA

6 kohtaa, jotka ainakin kannattaa tarkistaa säätiölain uudistuessa

Lue koko artikkeli >

SARANA

3 ajatusta paremmaksi (säätiö)maailmaksi

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöt, verotus ja klapikone yhden miehen intohimoina

”Kun alkaa perehtyä säätiökenttään, pinnan alta paljastuu aivan muuta kuin olettaisi.” Kansantaloustieteen professori Matti Virén on tehnyt syväsukelluksen säätiöiden ytimiin viimeisimmässä tutkimushankkeessaan. Hän on parin vuoden aikana kartoittanut yleishyödyllisten yhteisöjen, siis säätiöiden ja yhdistysten, toimintaa ja asemaa Suomessa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Rahan antamisen vaikeudesta – apuraha-asiantuntija avautuu

Useammankin rikkaan mesenaatin suuhun on sijoitettu sanonta siitä, miten omaisuuden kartuttaminen on helppoa verrattuna siihen, miten vaikeata on valita, kenelle omaisuuttaan lahjoittaa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Kulturvänner för livet

Kulturvän är en av de nya verksamheter som Folkhälsan startat med hjälp av medel från luciainsamlingen. Luciainsamlingarna, som ordnas i samband med valet av Finlands Lucia, har under åren 2011–2013 samlat in medel för att på olika sätt stöda och hjälpa äldre som är ofrivilligt ensamma. År 2013 inbringade insamlingen nästan 114 000 euro.

Lue koko artikkeli >