SARANA | 6.3.2014

Pärlor – Helmiä: Villa Gyllenberg 5.3.–1.6.2014

SARANA | 6.3.2014

Efter 60 år öppnas utställningen Pärlor – Samling Wulff på Villa Gyllenberg i Helsingfors. 60 vuoden tauon jälkeen näyttely Helmiä – Kokoelma Wulff nähtävillä Villa Gyllenbergissä, Helsingissä.

I specialutställningen ingår sådana finländska målningar från 1850- till 1940-talet som sällan visats offentligt. Den finländska guldåldern är särskilt rikligt representerad. Utställningen består av 38 verk av 27 konstnärer. För första gången ses Einar Wulffs och Ane Gyllenbergs mycket högklassiga samlingar under samma tak.

Samlingen består inalles av cirka 100 verk och bland dem har 30 av de mest betydande målningarna valts ut för utställningen. Därutöver visas Sakari Tohkas bronsbyst av Einar Wulff från 1949. Med på utställningen är också fyra verk ur Gyllenbergs samling som tidigare tillhört samling Wulff.

Många högklassiga kända målningar, som man bara har kunnat beundra i böcker och på enskilda utställningar, ställs nu ut tillsammans. Som exempel kan nämnas Edelfelts Polsk rabbin, Schjerfbecks Lilla Rika II, Thesleffs Figur i landskap och Wiiks I vindskammaren. En del av målningarna har inte visats sedan 1954.

De 27 konstnärerna som står bakom målningarna är Gunnar Berndtson, Alvar Cawén, Marcus Collin, Albert Edelfelt, Alfred William Finch, Axel Gallén, Sven Grönvall, Pekka Halonen, Werner Holmberg, Amélie Lundahl, Hjalmar Munsterhjelm, Eero Nelimarkka, Mikko Oinonen, Yrjö Ollila, Jalmari Ruokokoski, Tyko Sallinen, Juho Salminen, Santeri Salokivi, Helene Schjerfbeck, Sakari Tohka, Ellen Thesleff, Ragnar Ungern, August Uotila, Torsten Wasastjerna, Victor Westerholm, Maria Wiik och Werner Åström. I samband med utställningen publiceras ett utställningshäfte, som presenterar utställningens alla verk samt ger uppdaterad, intressant och fylligare bakgrundsinformation om en del målningar.

Einar Wulff (1888–1978) och Ane Gyllenberg (1891–1977) var mycket goda och nära vänner. En gemensam nämnare för dem båda var att de endast förvärvade sådan konst som berörde dem personligen. På Villa Gyllenberg finns bevarat Signe Gyllenbergs värdinnebok där det framgår att paret Wulff ofta gästade huset. Ett middagsbord dukas upp i hemmets matsal med placering och meny från boken.

Näyttelyn teokset ovat harvinaisia helmiä

Näyttelyssä nähdään harvoin esillä olleita suomalaisia maalauksia 1850-luvulta 1940-luvulle asti. Suomen taiteen kultakausi on erityisen hyvin edustettuna: maalauksia on mm. Albert Edelfeltiltä, Axel Gallénilta (Akseli Gallen-Kallela), Pekka Haloselta, Jalmari Ruokokoskelta, Tyko Salliselta, Helene Schjerfbeckiltä, Ellen Thesleffiltä ja Maria Wiikiltä. Näyttelykokonaisuudessa on mukana yhteensä 38 teosta 27 taiteilijalta. Vierailulla voi tutustua myös Villa Gyllenbergissä pysyvästi esillä olevaan Ane ja Signe Gyllenbergin taidekokoelmaan. Näyttelyn teokset ovat harvinaisia helmiä.

Noin sata teosta sisältävästä Wulffin taidekokoelmasta näyttelyyn on valittu keskeisimmät 33 maalausta. Lisäksi nähdään Sakari Tohkan veistämä pronssinen rintakuva Einar Wulffista vuodelta 1949. Mukana on myös Gyllenbergin kokoelmasta neljä teosta, jotka kuuluivat aikaisemmin Wulffin kokoelmaan. Näytteillä on paljon yleisön tuntemia upeita maalauksia, joita on voinut ihailla vain kirjoissa ja yksittäisissä näyttelyissä, kuten Edelfeltin Puolalainen rabbiini, Schjerfbeckin Pikku Riika II, Thesleffin Henkilö maisemassa ja Wiikin Ullakkokamarissa. Osa teoksista ei ole ollut esillä vuoden 1954 jälkeen.

"Wulffin kokoelma heijastaa aikansa makua. Keräilijänä Wulff ei kuitenkaan ollut yhtä hengellinen kuin Ane Gyllenberg. Dominoivana aiheena on maisema, mutta tähän näyttelyyn olemme valinneet enimmäkseen henkilökuvia ja kaupunkimaisemia", kertoo Villa Gyllenbergin intendentti Nina Zilliacus.

Näyttelyn 27 taiteilijaa ovat Gunnar Berndtson, Alvar Cawén, Marcus Collin, Albert Edelfelt, Alfred William Finch, Axel Gallén, Sven Grönvall, Pekka Halonen, Werner Holmberg, Amélie Lundahl, Hjalmar Munsterhjelm, Eero Nelimarkka, Mikko Oinonen, Yrjö Ollila, Jalmari Ruokokoski, Tyko Sallinen, Juho Salminen, Santeri Salokivi, Helene Schjerfbeck, Sakari Tohka, Ellen Thesleff, Ragnar Ungern, August Uotila, Torsten Wasastjerna, Victor Westerholm, Maria Wiik ja Werner Åström. Erikseen julkaistava näyttelyjulkaisu esittelee kaikki näyttelyn teokset ja kertoo osasta mielenkiintoista taustatietoa.

Einar Wulffia ja Ane Gyllenbergiä yhdistivät liike-elämä ja taidekeräily

Ystävysten, Einar Wulffin (1888–1978) ja Ane Gyllenbergin (1891–1977), poikkeuksellisen korkeatasoiset kokoelmat ovat nähtävillä saman katon alla ensi kertaa. Wulff ja Gyllenberg olivat myös henkilökohtaisella tasolla parhaita ystäviä. Molemmat hankkivat vain sellaista taidetta, joka kosketti heitä henkilökohtaisesti. Villa Gyllenbergissä on säilynyt Signe Gyllenbergin emännän kirja, josta ilmenee, että Wulffin pariskunta vieraili talossa usein illallisilla. Näyttelyn ajaksi kotimuseon puolelle katetaan illallispöytä kirjasta löytyvällä istumajärjestyksellä.

Einar Wulff kartutti taidekokoelmaansa yksityishenkilönä. Wulffin ensimmäinen hankinta vuonna 1915, lähes sata vuotta sitten, oli Jalmari Ruokokosken maalaus Ruiskuhilaita samalta vuodelta. Kokoelma kasvoi erityisesti 1930-luvulla ja pääasiallisen koostumuksensa se sai 1940-luvun loppuun mennessä. Wulffin perheen omistuksessa oleva kokoelma on pysynyt yhtenäisenä näihin päiviin asti.

Paperikauppaketju Wulffin perusti Einar Wulffin isä Thomas Fredrik Wulff, joka avasi ensimmäisen myymälänsä Helsinkiin vuonna 1890. Arvostetun ketjun tunnetuin myymälä sijaitsi Helsingissä Mannerheimintien ja Pohjois-Esplanadin kulmassa Argoksen talossa, "Wulffin kulmassa", jossa nykyään toimii Stockmannin tavaratalo. Vuodesta 2002 lähtien Wulff on kuulunut Wulff-konserniin, joka on alansa suurin yritys Suomessa.

SARANA

Aktiivisesti läpinäkyvä – säätiöviestinnän uusi musta

”Sisällöt edellä” on viestintäopin ydin, joka pätee kaikenlaisiin ja -tasoisiin säätiöviestijöihin. Säätiöt voisivat kertoa arvoistaan paljon nykyistä reippaammin myös verkossa.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Säätiöt ovat sivistyneitä mutta hitaita sijoittajia

Lue koko artikkeli >

SARANA

Lopputoiminta ratkaisee

Voimakasta säätiömyönteisyyttä ilmassa: KHO:n tuore ratkaisu korostaa tukisäätiöiden yleishyödyllisyyttä. Säätiötä pidetään tuloverotuksessa yleishyödyllisenä yhteisönä, vaikka säätiö jakaisi kaikki apurahoihin varatut varat yhdelle järjestölle.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Förnyad stiftelselagstiftning stärker medborgarsamhället

Lue koko artikkeli >

SARANA

Intoa, tahtoa ja rohkeutta tiedeviestintään

Säätiöt haluavat tukea apurahansaajia viestimään hankkeistaan myös yleistajuisesti, vaikka se ei kartuta tieteellisiä julkaisupisteitä.

Lue koko artikkeli >

SARANA

6.12. säätiöläisten suojeluspyhimyksen päivä?

Lue koko artikkeli >

SARANA

Vireä kahdeksankymppinen

Waldemar von Frenckells stiftelse on Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan jäsenenä nuorin, mutta iältään se lähestyy pian jo kunnioitettavaa 80 vuoden ikää.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Miten tulla paremmaksi?

Säätiöissä on syytä arvioida säännöllisesti, saavutetaanko asetetut tavoitteet, missä ajassa ja minkälaisin kustannuksin. Vaikuttavuusarviointi voi parhaimmillaan inspiroida ajattelua ja säätiöiden hallitukset voivat käyttää vaikuttavuuden arviointia keinona oman osaamisensa kehittämiseen.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Pärlor – Helmiä: Villa Gyllenberg 5.3.–1.6.2014

Efter 60 år öppnas utställningen Pärlor – Samling Wulff på Villa Gyllenberg i Helsingfors. 60 vuoden tauon jälkeen näyttely Helmiä – Kokoelma Wulff nähtävillä Villa Gyllenbergissä, Helsingissä.

Lue koko artikkeli >

SARANA

Yhteiskunnan toinen mielipide

Säätiölakiuudistus on tärkeä mahdollisuus parantaa säätiöiden toimintaedellytyksiä ja siten hyödyttää koko kansaa. Säätiöiden kautta jokainen meistä voi päättää, mitä asiaa tai aatetta haluaa tukea.

Lue koko artikkeli >